Demariopiskelijat

Demariopiskelijat: Sanahelinä ei riitä, opiskelijat tarvitsevat nyt konkreettisia toimia

Jaa

“Hallituksen tiedotustilaisuus ei vastannut opiskelijoiden hätähuutoon. Kohta vuoden poikkeuksellisen raskaassa tilanteessa eläneet opiskelijat tarvitsevat lisää konkreettisia toimia. Pelkkä sympatia ja neuvot tiedotustilaisuudessa eivät enää auta. Nyt tarvitaan muun muassa lisää opintotukikuukausia, enemmän opintorahaa, panostuksia YTHS:sään ja terapiatakuu hoitoon pääsemisen varmistamiseksi” puheenjohtaja Ville Kurtti vaatii hallitukselta.

Korona-aika on ollut meille kaikille hyvin haastava ja erilaisten koronarajoitusten jatkuessa kohta jo vuoden olemme kaikki väsyneitä. Erityisen haastava tilanne on ollut opiskelijoille, joista monet ovat opiskelleet etänä aina viime kevään ensimmäisistä rajoituksista alkaen. Etäopiskelu ja sosiaalisten kohtaamisten merkittävä väheneminen ovat entisestään pahentaneet opiskelijoiden jo valmiiksi kasaantuneita mielenterveysongelmia. Sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen ja jatkuva kotona koneen ääressä opiskelu ovat uuvuttaneet opiskelijoita, vähentäneet opiskelumotivaatiota ja tuoneet lisärasitusta.

Samalla ovat peruuntuneet monet harjoittelut, kesätyöt ja kurssejakin on peruttu. Tämän takia myös monien opiskelijoiden toimeentulo on huonontunut. Hallituksen tuomat joustot ovat olleet välttämättömiä, mutta eivät riittäviä. Opiskelijoiden mielenterveyden ja toimeentulon ongelmat ovat paljon pidempiaikaisia ja syvempiä kuin koronakriisin vaikutukset. Toimeentulo on ollut aivan liian alhaisen opintorahan takia tiukilla jo pitkään, opiskelijoilta vaaditaan aina vain enemmän ja valmistumista aina vain nopeammin. Avun saaminen mielenterveysongelmiin on ollut jo pitkään haastavaa ja korkeakoulujen resurssit riittämättömät.

Kaikkeen tähän peilaten hallituksen opiskelijoille osoittaman tiedotustilaisuuden sisältö tuli opiskelijoille melkoisena pettymyksenä. Opiskelijat saivat hallitukselta vain jo useaan kertaan kuultuja fraaseja ja neuvoja. Hallituksen pyrkimykset ymmärtää opiskelijoiden tilannetta ja osoittaa sympatiaa eivät tietenkään ole vähäpätöisiä ja hallituksen jo tekemät toimet kuten opintotuen joustot, nuorten tukeen osoitetut lisäresurssit sekä oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen toimien tukeminen ovat erittäin tärkeitä ja välttämättömiä. Kuitenkin juuri nyt opiskelijat kaipaavat hallitukselta lisää konkreettisia toimia vastaamaan kasvavaan mielenterveyden kriisiin sekä taustalla oleviin pidemmän ajan ongelmiin. Tähän opiskelijaliikkeestä on esitetty paljon hyviä toimia, joista osa voitaisiin tehdä hyvinkin nopeasti.

“Hallituksen tiedotustilaisuus ei vastannut opiskelijoiden hätähuutoon. Kohta vuoden poikkeuksellisen raskaassa tilanteessa eläneet opiskelijat tarvitsevat lisää konkreettisia toimia. Pelkkä sympatia ja neuvot tiedotustilaisuudessa eivät enää auta. Nyt tarvitaan muun muassa lisää opintotukikuukausia, enemmän opintorahaa, panostuksia YTHS:sään ja terapiatakuu hoitoon pääsemisen varmistamiseksi” puheenjohtaja Ville Kurtti vaatii hallitukselta.

“Opiskelijoiden vahvojen reaktioiden taustalla on aito huoli omasta ja ystävien jaksamisesta ja tulevaisuudesta sekä jo tehtyjen toimien riittämättömyydestä. Nuorten ja opiskelijoiden palaminen loppuun nyt ei ole kenenkään etu tai tahto, minkä takia nopeat toimet avun saamiseksi sekä pidemmän ajan toimet opiskelijoiden tukemiseksi tulee aloittaa välittömästi.” Kurtti jatkaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ville Kurtti
Puheenjohtaja
ville.kurtti@sonk.fi
0451129299

Tietoja julkaisijasta

Demariopiskelijat
Demariopiskelijat
Siltasaarenkatu 18-20
00530 Helsinki

+358451129299http://www.sonk.fi

Opiskelijat inhimillisemmän ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta. Olemme valtakunnallinen poliittinen opiskelijajärjestö.Tavoitteenamme on edistää opiskelijoiden osallistumista poliittiseen keskusteluun, jossa painopisteenä on koulutus- ja sivistyspolitiikka. Meitä yhdistävät vapauden, yhdenvertaisuuden sekä solidaarisuuden arvot.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Demariopiskelijat

Demariopiskelijat esittää: Aleksi Murtojärvi Suomen Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi8.10.2021 17:08:46 EEST | Tiedote

Tiedote 8.10.2021 Julkaisuvapaa heti Demariopiskelijat esittävät Aleksi Murtojärveä Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2022. Aleksi Murtojärvi, 26, on Jyväskylän yliopistossa viestintää opiskeleva järjestöaktiivi ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja vuonna 2021. Vapaa-ajallaan musiikkia, tanssia ja partiota harrastava Murtojärvi on hankkinut kokemusta vaikuttamisesta ja järjestötyöstä niin ainejärjestöissä ja yhdistyksissä kuin kansallisissa sekä kansainvälisissä edunvalvontajärjestöissä. “Haluan, että SYL on aidosti kaikkien ylioppilaskuntien liitto, jossa jäsenten osallisuuteen ja osallistamiseen panostetaan riittävästi. Vuonna 2022 saamme toivottavasti jo elää koronapandemian jälkeistä aikaa Suomessa. Ensi vuonna meidän on erityisesti valmistauduttava huolella tuleviin eduskuntavaaleihin, jotta saamme vietyä eteenpäin opiskelijoille tärkeitä asioita, kuten toimeentuloon, hyvinvointiin tai yliopiston rahoitukseen liittyviä kysymyksiä.” Murtoj

Hallitukselta tärkeitä panostuksia tulevaisuuteen, mutta opiskelijoille vain lisää töitä.9.9.2021 17:55:56 EEST | Tiedote

Hallitus teki budjettiriihessään monia tärkeitä päätöksiä koulutuksen, tutkimuksen, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden kannalta. Hallitus panostaa hoitovelan purkuun, hoitotakuuseen, jatkuvaan oppimiseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Lisäksi Suomen Akatemian rahoituksen jatkuvuus taataan ensi vuodelle, hiilineutraalius saavutetaan viimeistään 2035 ja kansainvälisten opiskelijoiden pääsyä nopeutetaan ja viisumin saantia helpotetaan. Myös peruskoulun ja toisen asteen oppilas- ja opiskelijahuoltoon panostetaan. Nämä päätökset ovat erittäin tärkeitä Suomen tulevaisuuden kannalta ja koronan seurauksista selviämisessä, mutta opiskelijoiden toimeentulo ja mielenterveys olisi yhä vaatinut lisäpanostuksia. “Budjettiriihen ratkaisussa on paljon hyvää, kuten tutkimuksen rahoituksen takaaminen, lisäraha korkeakoulujen aloituspaikkoihin ja hoitotakuun toteuttaminen vaalikauden aikana. Jäin kuitenkin yhä kaipaamaan lisää helpotusta opiskelijoiden vakavaan tilanteeseen, eikä v

Budjettiriihessä on tehtävä päätöksiä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi!17.8.2021 13:56:33 EEST | Tiedote

Kevään kehysriihessä opiskelijat ja mielenterveys jäivät valitettavasti muiden asioiden jalkoihin, mutta tämä voidaan vielä korjata syksyn budjettiriihessä. Hallitus teki kevään lisätalousarviossa panostuksia mielenterveyteen, mutta lisää toimia yhä tarvitaan. Sekä opiskelijoiden toimeentulo, että hyvinvointi tarvitsevat kipeästi panostuksia. “Opiskelijat ovat jo pitkään kaivanneet helpotusta entisestään huonontuneeseen mielenterveyden ja toimeentulon tilanteeseen. Tarvitaan merkittäviä toimia opiskelijoiden palveluiden, tuen ja toimeentulon parantamiseksi. Vähintä, mitä hallitus voisi tehdä on opintotukikuukausien määrän lisääminen, joka tekisi monien opiskelijoiden toimeentulosta varmempaa ja vähentäisi paineita ”, vaatii puheenjohtaja Ville Kurtti. “Opiskelijoiden hyvinvointiin, koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on myös työllisyyden ja talouden kannalta keskeistä. Hallituksen tuleekin myös torjua valtiovarainministeriön esittämät leikkaukset tutkimuksen rahoitukseen”, Kurtti

Opintolainasta ei ole aluepolitiikan keinoksi. Alueiden osaajapulaan löytyy muita ratkaisuja.24.6.2021 16:06:59 EEST | Tiedote

Tiede- ja kulttuuriministeri Kurvinen nosti taas keskusteluun keskustan esityksen opintolainahyvityksestä harvaan asutulle alueella muuttavalle korkeakoulusta valmistuneelle kertomalla aloittavansa asiasta esiselvityksen. Keskustan huoli harvaan asuttujen alueiden osaajapulasta on ymmärrettävä ja korkeakoulutettuja, erityisesti sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja koulutusalalla, tarvitaan kaikissa Suomen kunnissa, mutta opintolainan ehtojen valjastaminen aluepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole oikea keino. Opintotuen tarkoituksena on taata toimeentulo täysipäiväisille opiskelijoille ja järjestelmän monimutkaistaminen entisestään muiden tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole kovin hyvä ratkaisu. Tämän sijaan opintotukea tulee kehittää poispäin lainapainotteisuudesta ja viimeistään sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksessa opiskelijat tulee saada tasavertaiseen asemaan muiden ryhmien kanssa luopuen epäoikeudenmukaisesta lainasta kokonaan. “Itsekin pienestä maalaiskunnasta k

Demariopiskelijat: Osaamistason nosto vaatii määrän lisäksi laatua.10.5.2021 16:00:44 EEST | Tiedote

Kun puhutaan koulutuksesta, puhutaan lähes aina pelkästään siitä, kuinka Suomen osaaminen kasvaa lisäämällä opiskelupaikkoja. Se ei kuitenkaan ainoana ratkaisuna toimi. Määrän lisäksi tarvitaan myös laatua. Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän kasvattamiseen tuntuu löytyvän rahoitusta, mutta entäs kaikki muu opetukseen liittyvä? ”Se, että otamme jatkuvasti enemmän opiskelijoita korkeakouluihin, lisää opiskelijoiden määrää, mutta vähentää esimerkiksi opettajien resursseja ja sitä kautta vaikuttaa opetuksen laatuun. Työaika pysyy samana, mutta työmäärä suurentuu vuosi vuodelta. Rahoitusta tarvitaan myös kasvavaan resurssitarpeeseen”, summaa SONK:in liittohallituksen jäsen Rosamari Rissanen. Suomen osaaminen nousee sillä, että tarjoamme opiskelijoille laadukasta koulutusta ja pystymme tarjoamaan sitä mahdollisimman monelle halukkaalle. Iso aukko osaamisen kehittämisessä ovat he, jotka lopettavat koulutuksen kesken tai joiden opiskelut venyvät monta vuotta suunnitellun yli. Ymmärrettäväs

Ehkäisy maksuttomaksi opiskelijoille iästä riippumatta.4.5.2021 14:29:44 EEST | Tiedote

Kunnissa on viimeaikoina puhuttu entistä enemmän siitä, pitäisikö ehkäisyn olla maksuton nuorille. Jossain kunnissa tarjotaan jo nuorille ilmainen ehkäisy, mutta yhä eniten on kuntia, joissa maksuton ehkäisy on jäänyt vain puheen tasolle, jos sitäkään. Myös kunnissa, joissa se on maksutonta, päättyy maksuton ehkäisy tietyn iän, yleensä 20 tai 25 ikävuoden, jälkeen. Tässä vaiheessa monet ihmiset aloittavat opiskelemaan tai opiskelevat, jolloin toimeentulo on tiukoilla. Nuorten maksuton ehkäisy tuleekin ottaa käyttöön valtakunnallisesti ja laajentaa myös opiskelijoille ikään riippumatta. Ennen kaikkea ehkäisy on hyvinvointiteko. Ehkäisystä puhuminen ja sen käyttäminen lisää myös tietoisuutta turvallisesta seksistä. Ehkäisyn ansiosta muun muassa seksitaudit ovat vähentyneet merkittävästi. Tämän lisäksi ehkäisy mahdollistaa myös muun muassa sen, että abortit ovat vähentyneet ja kuukautiskivut, jotka voivat olla erittäin kivuliaita, vähenevät. “Ehkäisy on avannut uusia ovia ja mahdollisuuks

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme