Dendriittisoluihin perustuvia syövän immuunihoitoja on mahdollista tehostaa
12.10.2021 14:33:52 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Dendriittisolut ovat immuunijärjestelmän tärkein antigeenejä (eli molekyylejä, jotka aiheuttavat immuunivasteen) esittelevä solutyyppi. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä tartunnanaiheuttajiin ja kasvaimiin kohdistuvan immuunivasteen käynnistämisessä. Beta2-integriinit ovat dendriittisolujen pinnalla olevia kiinnittymisreseptoreita, jotka toimivat solujen ja niiden ympäristön välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen välikappaleina.
– Havaitsimme, että integriinivälitteinen kiinnittyminen ympäristöön heikentää dendriittisolujen toimintaa ja soluvaellusta. Vaikutus syntyy säätelemällä solussa olevaa ohjelmaa, joka ohjaa geenien ilmentymistä. Integriinit säätelevät epigeneettisiä muutoksia, kuten kemiallisia muunnelmia histoneista eli proteiineista, joiden ympärille DNA kiertyy kromatiinia muodostettaessa. Säätely vaikuttaa siihen, kuinka tiukasti DNA on kiertynyt histonien ympärille ja kuinka ”avointa” kromatiini on, mikä puolestaan vaikuttaa yksittäisten geenien ilmentymisen mahdollisuuteen, kertoo Susanna Fagerholm Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Yksi tärkeimmistä tutkimuksessa tehdyistä havainnoista oli se, että kun integriinien toiminta estetään, dendriittisolut ottavat käyttöön geenien ilmentymisohjelman, jonka avulla ne pystyvät paremmin välittämään soluvaellusta, T-solujen aktivointia ja kasvainten hyljintää. Kasvainten hyljintää voidaan tehostaa myös vaikuttamalla näihin reitteihin keinotekoisesti dendriittisoluissa.
Tutkimus osoittaa, että beta2-integriinit toimivat dendriittisolujen soluohjelmoinnin negatiivisina säätelijöinä. Kun näiden reseptoreiden toimintaa estetään, dendriittisolujen kasvaimiin kohdistuva vaste tehostuu.
– Tämä muistuttaa T-soluihin kohdistuvaa tarkastuspisteen estäjien toimintaa, mutta tässä kohteena ovat dendriittisolut. Kun dendriittisolut ”päästetään irti” estämällä integriinien toimintaa, ne pystyvät aktivoimaan T-soluja entistä tehokkaammin. Tästä avautuu uusia mahdollisuuksia parantaa jo nyt kliinisessä käytössä olevia dendriittisoluihin perustuvia syövän immuunihoitoja, Fagerholm summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Fagerholm, susanna.fagerholm@helsinki.fi, puh. 0504486894
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Älypotkupuku kuvaa vauvan liikkumistaitojen kehittymistä8.9.2026 07:50:32 EEST | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku rekisteröi vauvojen liikkeitä kotona leikin aikana ja tuotti vertailukäyriä motoristen taitojen kehityksestä. Suurin osa käyristä erotteli myös lapset, joiden motorinen kehitys poikkesi tavanomaisesta
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme