Dentsu Aegis Network  Oy

Dentsu Aegis Networkin tutkimus: Suomalaisyritysten tulisi valjastaa ihmisten digitaidot käyttöön

Jaa

Markkinointiviestinnän konserni Dentsu Aegis Network on julkaissut Digital Society Index 2019 -tutkimuksen. Tutkimuksesta selviää, että suomalaiset eivät usko omien digitaalisten taitojensa olevan työnantajien käytössä täysimääräisesti.

Head of iProspect Reetta Peltola
Head of iProspect Reetta Peltola

Tutkimuksessa on mukana 24 eri maata ja yli 43 000 haastateltavaa. Yhdessä Oxford Economics -analytiikkayhtiön kanssa tehty kysely keskittyy digitaalisen teknologian lisäksi siihen, kuinka hyvin digitalisaatio tyydyttää ihmisten tarpeita ja kuinka se vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen.

Tutkimuksessa otettiin huomioon kolme eri määrettä indeksilukua määriteltäessä: maan dynamiikka digitaalisuuden suhteen, luottamus digitalouteen ja se, kuinka hyvin ihmiset tuntevat, että he olivat mukana digitaalisessa kehityksessä.

Singapore, Yhdysvallat ja Kiina veivät TOP 3 -sijat digitaalisimpien maiden indeksissä. Pohjoismaat dominoivat kuitenkin kärkikymmenikköä: Tanska sijalla 4, Suomi sijalla 7, Norja sijalla 8 ja Viro sijalla 9.

”Suomessa johtajien tulisi miettiä, miten digikyvykkyydet valjastetaan yritysten käyttöön”

Suomen sijoitus on hyvä, mutta ei kuitenkaan yksi kärkisijoista. Digimarkkinoinnin parissa uransa luonut, aiemmin muun muassa Googlella työskennellyt Head of iProspect Reetta Peltola huomauttaa, että Suomessa olemme tottuneet vastaavissa maavertailuissa näkemään maamme mallioppilaana saatavuuden, kuten esimerkiksi internet-yhteyksien ja digitaalisten kyvykkyyksien näkökulmasta.

Tässä tutkimuksessa huomioitu dynamiikka kuitenkin laski kokonaissijoitusta.

- Tutkimuksemme mukaan enemmistö suomalaisista ei koe, että heidän työnantajansa mahdollistaisivat digitaalisten kykyjen optimaalista käyttöä työn parissa. Vahvat digitaaliset kyvykkyydet omaavista suomalaisista vain 40 % kokee, että he pääsevät laajasti käyttämään niitä työssään. Globaalisti vastaava luku on 56 %.

- Kaikista suomalaisista vain joka neljäs kokee pääsevänsä hyödyntämään kaikkia digitaalisia kykyjään, joka on sekin selvästi globaalia vertailulukua 41 % alempana. Suomalaisyritysten johtajien tulisikin miettiä, miten nuo uinuvat kyvykkyydet valjastetaan kasvun ja kehityksen ajureiksi, Peltola nostaa esiin.

Suomalaiset olivat positiivisempia kuin globaali verrokkiryhmä siinä, miten he uskovat teknologian vaikuttavan heidän omaan hyvinvointiinsa ja elämänlaatuunsa. Lisäksi enemmistö suomalaisista uskoo teknologialla olevan positiivinen vaikutus yhteiskuntaamme.

- Kuitenkin vain noin kolmasosa (34 %) uskoo teknologian ratkaisevan merkittäviä ongelmia. Tästäkin syystä Suomen tulisi valjastaa olemassa oleva digiosaamisemme mahdollisimman hyvin eri organisaatioiden käyttöön ja kehittää osaamistamme entisestään, Peltola kehottaa.

Luottamuksesta henkilökohtaisen datan käyttöön on tullut yksi ihmisen perustarpeista

Globaalisti 8/10 tutkimukseen vastanneista kertoo, että lopettaisi asiakassuhteensa yrityksen kanssa, joka väärinkäyttäisi heidän dataansa. Pelko oman datan väärinkäytöstä on suurin syy siihen miksi teknologiateollisuuteen ei luoteta globaalisti. Vain 45 % uskoo yritysten suojelevan heidän henkilötietojaan.

Alle puolet kyselyyn osallistuneista tuntee, että heidän digitaaliset tarpeensa on tyydytettyjä. Ihmiset suhtautuvat osin myös hyvin negatiivisesti digitaalisuuteen, sillä vain 1/3 ihmisestä uskoo digitalisaation luovan työpaikkoja. Joka kolmas arvioi, että digitaalisuus tuo negatiivisia vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa ja terveyteensä.

Toisaalta globaalisti 2/3 ihmisistä uskoo digitalisaation tuomien positiivisten vaikutusten olevan 5-10 vuodessa suurempia kuin digitalisen maailman negatiivisten vaikutusten, joiksi lasketaan esimerkiksi kyberrikollisuus. Digitalisaation positiivisiksi tekijöiksi ihmiset kokevat helpomman pääsyn tiedon äärelle, sen mukanaan tuoman tehokkuuden ja laajat valintamahdollisuudet merkittävästi elämään vaikuttavissa asioissa.

Esittely Digital Society Index 2019 -tutkimuksen globaaleista avainlöydöksistä.
Siirry videokanavalle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:
Head of iProspect
Reetta Peltola
+358 40 550 9338
Reetta.Peltola@iprospect.com

Heli Ruotsalainen
Director of Social & PR
+358 50 688 5666
heli.ruotsalainen@dentsuaegis.com

Kuvat

Head of iProspect Reetta Peltola
Head of iProspect Reetta Peltola
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Dentsu Aegis Network  Oy
Dentsu Aegis Network Oy
Eteläesplanadi 2
00130 Helsinki

+358443522175http://www.dentsuaegisnetwork.fi

Markkinointiviestinnän konserni Dentsu Aegis Network toimii 145 maassa ja työllistää yli 60 000 ihmistä globaalisti. Suomessa työllistämme noin 200 markkinoinnin ammattilaista.

Visiomme “Innovating the Way Brands Are Built” toimii ohjenuoranamme tarjotessamme alan parhaita palveluita monipuolisesti koko markkinointiviestinnän alalta mediasta digipalveluihin ja luoviin ratkaisuihin.

Dentsu Aegis Networkiin kuuluu Suomessa Isobarin lisäksi mediatoimistot Carat ja Vizeum, tulospohjaisen markkinoinnin toimisto iProspect, sisältömarkkinointitoimisto John Brown Media, kokemuksellisen markkinoinnin toimisto MKTG, ulkomainontaan erikoistunut Posterscope, data- ja analytiikkayksikkö Dentsu Data Services sekä ohjelmallisen ostamisen yhtiö Amnet.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Dentsu Aegis Network Oy

Luovan sisällön ja maksetun mainonnan yhdistäminen on somen kultasuoni – Dentsu Aegis Network vahvistaa someosaamistaan11.4.2019 08:30:00 EESTTiedote

Asiakkaiden investoinnit sosiaalisen mediaan ja vaikuttajamarkkinointiin ovat kasvaneet merkittävästi markkinointiviestinnän konserni Dentsu Aegis Networkissa viime vuosina. Kasvuvauhtiin on vaikuttanut muun muassa kuluttajien somepalveluihin käytetyn ajan lisääntyminen – +50% kasvu kahdessa viime vuodessa – ja jatkuvasti kehittyneet ja ketterät mainonnan mahdollisuudet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme