Diakonissalaitos aloittaa tulevaisuuskeskustelut: ”Tulevaisuusvalta ei saa olla harvainvaltaa”

Tulevaisuuskeskustelu on viime vuosina laajentunut tutkijaseminaareista monenlaisten organisaatioiden arkeen. Megatrendeistä, heikoista signaaleista ja erilaisista tulevaisuusskenaarioista keskustellaan niin yritysten, julkisen sektorin kuin järjestöjenkin työtä kehitettäessä. Suunta on oikea, mutta tahti ja syvyys eivät ole riittäviä.

”Demokratia on hauras. Emme voi enää Diakonissalaitoksella suhtautua huolettomasti siihen, miten polarisoitunutta ihmisten osallistuminen nykyään on. Tai kääntäen, miten vaikeaksi tulevaisuudesta käytävään keskusteluun osallistuminen on muille kuin asiantuntijoille tehty”, sanoo Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle.

”Kaikille hyvän ja ihmisarvoisen tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan ajatuksia yhteiskunnan joka laidalta. Asiantuntijapuhe ei riitä. Siksi olemme aloittaneet Diakonissalaitoksella tulevaisuuskeskustelut, joihin kutsumme kaikki halukkaat toimipisteemme ympäri maan”, Hyle sanoo.

Tulevaisuuskeskusteluja käydään ns. Ilmiöasemilla, joita pystytetään ensivaiheessa vähintään 12 toimipaikkaan. Keskustelujen tulokset kootaan yhteen ja analysoidaan jatkokäyttöä varten. Yhteenveto keskustelujen tuloksista toimitetaan valtiovarainministeriön käyttöön, ja aineistoa hyödynnetään esimerkiksi Avoimen hallinnon toimintaohjelman suunnitellessa omaa toimintaansa kansalaisten kanssa. Tuloksia hyödynnetään myös Diakonissalaitoksen omassa vaikuttamistyössä, sekä kehittämishankkeiden suunnittelussa.

”Avoin hallinto -työn tehtävänä on muun muassa varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa haluamallaan tavalla. Ilmiöasemat ovat valtiovarainministeriölle arvokas väylä saada yhteys ihmisiin, joita ei perinteisillä avoimilla tilaisuuksilla tavoita”, toteaa valtiovarainministeriön hallintopolitiikkayksikön päällikkö Katju Holkeri.

”Valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että kerätty tieto saavuttaa päätöksentekijöitä, kehittäjiä ja virkamiehiä julkisessa hallinnossa”, Holkeri sanoo.

Tulevaisuus ei ole vaikea aihe

”Haluamme viedä tulevaisuuskeskustelun sinne, missä ihmiset ovat, esimerkiksi matalankynnyksen kansalaistoiminnan keskuksiimme D-asemille, korvaushoitoyksiköihimme, vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalveluihimme, Vamos-nuortenpalveluihimme ja vaikkapa yksin alaikäisinä turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden Olohuoneelle”, kertoo asiantuntija Maiju Lehto.

Tulevaisuuskeskustelua käydään usein vaikein termeihin, joihin saattaa olla haastava tarttua. Myös aiheet saattavat olla liian kaukana ihmisten arjesta. Diakonissalaitoksen keskusteluissa kieleen kiinnitetään erityistä huomiota.

”Tulevaisuus ei itsessään ole vaikea aihe. Mietimme keskusteluissa esimerkiksi sitä, mitä omaan hyvään arkeen kuuluisi tulevaisuudessa. Ja mitä ihminen ajattelisi tarvitsevansa, jotta hyvä arki voisi toteutua”, Lehto sanoo.

”Emme kaihda vaikeita aiheita tai suuria huolia, mutta pääpaino keskusteluissa on toivottavassa tulevaisuudessa”, Maiju Lehto sanoo.

Diakonissalaitoksella on vahva tausta dialogien järjestäjänä ja erilaisten ihmisten yhteen tuojana. Nyt tulevaisuuskeskusteluja järjestetään määrätietoisesti pidemmälle tulevaisuuteen katsoen ja monenlaisissa yksiköissä yhtä aikaa.

Diakonissalaitoksen Ilmiöasema-tulevaisuuskeskusteluja käydään alkuvuodesta 2023. Ensivaiheessa Diakonissalaitoksen yhteistyökumppanina on Ellun Kanat Oy sekä valtiovarainministeriön Avoin Hallinto. Tuloksia on luvassa kevään aikana. Tämän jälkeen tulevaisuustyö jatkuu ja laajenee.