Helsingin yliopisto

Dientamoebasta tuli Suomen yleisin tautia aiheuttava suolistoloinen – pitkittyneet vatsavaivat tyypillinen oire

Jaa

Dientamoeba fragilis -loisen aiheuttamia tautitapauksia diagnosoidaan entistä enemmän. Sairaus on vähän tunnettu.

HUSin alueella havaittiin 503 uutta Dientamoeba fragilis -tapausta vuonna 2017. Positiivisten löydösten määrä 20-kertaistui kymmenessä vuodessa.

Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston ja HUSin tekemästä tutkimuksesta, joka julkaistiin äskettäin Eurosurveillance-lehdessä. HUSin tilanteen oletetaan heijastelevan koko maan tilannetta.

Tutkijat uskovat, että löydösten määrä johtuu parantuneesta diagnostiikasta. Tauti ei ole yleistynyt, vaan sen aiheuttaja on aiemmin usein jäänyt tunnistamatta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 319 potilasta, jotka kantoivat Dientamoebaa. Heillä esiintyi pitkittyneitä vatsavaivoja, yleisimmin löysiä ulosteita, vatsakipuja, turvotusta ja ilmavaivoja. Joillakin oireet olivat kestäneet useita vuosia ennen diagnoosin saamista.

Onnistuneen hoidon myötä oireet helpottivat suurella osalla potilaista.

HUSin infektioklinikassa on hoidettu pitkittyneitä tilanteita, joissa tauti on tarttunut perheenjäseneltä toiselle jopa lukuisia kertoja, ennen kuin loinen on saatu häädettyä kaikilta.

– ­Dientamoeba oli aiemmin huonosti tunnettu taudinaiheuttaja, eivätkä lääkärit osanneet etsiä sitä. Uusien menetelmien ansiosta tapauksia löytyy nyt enemmän, toteaa infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

– Jotkut kantavat Dientamoebaa oireettomasti, mutta osa saa hyvinkin hankalia oireita. On hyvä muistaa, että kyseessä on vain yksi monista pitkittyneiden vatsavaivojen syistä, eikä loinen aina selitä oireita. Toisaalta on hienoa nähdä potilaan vuosiakin kestäneiden vatsavaivojen väistyvän, kun loinen onnistutaan häätämään, Kantele sanoo.

Dientamoeba kiusaa muuallakin

Dientamoeba fragilis on yleinen myös muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2013 julkaistussa tanskalaistutkimuksessa sitä raportoitiin ulostenäytteissä jopa kahdella viidestä suolisto-oireiden vuoksi tutkitusta potilaasta.

HUSin laboratoriossa HUSLABissa oivallettiin vuonna 2007, millä tavalla Dientamoeba voidaan tunnistaa tavallisessa ulosteen loistutkimuksessa. Löydösten määrä lisääntyi heti tuntuvasti. HUSLABin 2017 käyttöön ottamalla geenimonistusmenetelmällä tapauksia diagnosoitiin vielä 28 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tuore tutkimus on osa LL Jukka-Pekka Pietilän Dientamoeba fragilista käsittelevää väitöskirjatyötä, jota ohjaa infektiosairauksien professori Anu Kantele.

Lisätietoja:

Professori Anu Kantele, Helsingin yliopisto
Puh. 050 427 0203
Sähköposti: anu.kantele@hus.fi

Viite: Pietilä Jukka-Pekka, Meri Taru, Siikamäki Heli, Tyyni Elisabet, Kerttula Anne-Marie, Pakarinen Laura, Jokiranta T Sakari, Kantele Anu. Dientamoeba fragilis – the most common intestinal protozoan in the Helsinki Metropolitan Area, Finland, 2007 to 2017. Euro Surveill. 2019;24(29):pii=1800546. https://doi.org/10.2807/1560-7917.ES.2019.24.29.1800546

****************************

Ystävällisin terveisin

Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Maapallon biodiversiteettiä kartoitetaan pian automaattisten erikoislaitteiden ja tilastotieteen voimin11.10.2019 13:01:26 EESTTiedote

Helsingin yliopiston professori Otso Ovaskaisen johtamassa miljoonahankkeessa kerätään automaattisesti DNA- ja ääninäytteitä ja riistakameroiden kuvia yli 450 paikasta ympäri maailmaa. Tutkijat saattavat näytteiden ja huippuunsa viritetyn tilastollisen analyysin avulla pystyä selvittämään jopa puolet maapallon hyönteisten ja sienten monimuotoisuudesta.

D-vi­ta­mii­nin puu­tos Suo­mes­sa ylei­sem­pää ul­ko­maa­lais­taus­tai­sil­la10.10.2019 10:00:00 EESTTiedote

Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten ruokatottumukset eroavat usein koko väestön tottumuksista, ja eri ryhmien välillä esiintyy terveyseroja. D-vitamiinin puutostila on kansanterveydellinen ongelma pohjoisilla leveysasteilla kuten Suomessa. Riski on suurempi etenkin tummaihoisilla ulkomaalaistaustaisilla suomalaisilla. D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon aiheuttamana Suomen leveysasteilla vain maalis-lokakuussa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme