Digi- ja väestötietovirasto ja Verohallinto: Katso-palvelu suljetaan kokonaan 31.8.2021 – jos asioit yhdistyksen, yrityksen tai muun yhteisön puolesta, ota käyttöön Suomi.fi-valtuudet
Katson avulla voi hoitaa veroasioita ja asioida tulorekisterissä vielä elokuun loppuun saakka. Muissa kuin Verohallinnon asiointipalveluissa Katson käyttö päättyi jo alkuvuodesta.
”Verohallinto päätti antaa Katson käyttäjille kahteen otteeseen lisäaikaa siirtymän tekemiseen. Lisäaikaa annettiin, koska siirtyminen Suomi.fi-valtuuksiin oli vuodenvaihteessa odotettua hitaampaa. Viimeinen siirtymäaika päättyy nyt elokuun lopussa”, ylitarkastaja Juha Kartano Verohallinnosta kertoo.
Katso-palvelua ovat käyttäneet veroasioiden hoitoon vielä 2021 esimerkiksi jotkut maatalous- ja metsäyhtymät, yhdistykset, säätiöt, y-tunnukselliset kuolinpesät ja ulkomaalaiset yritykset. Jos veroasiat haluaa hoitaa jatkossa sähköisesti, Suomi.fi-valtuudet pitää ottaa käyttöön viimeistään nyt.
Katson käyttäjä: tee uusi valtuutus elokuun loppuun mennessä
Katso-palvelussa nyt olevat valtuudet eivät siirry uuteen palveluun automaattisesti, vaan ne tulee luoda uudestaan Suomi.fi-valtuuksiin. Kukin asiointipalvelu, kuten Verohallinto, tulorekisteri, Kela tai Tulli, ohjeistaa puolesta asioinnin uusista käytännöistä omilla verkkosivuillaan.
Uuden valtuuden tekemiseen on kaksi tapaa: suurin osa pystyy valtuuttamaan omatoimisesti Suomi.fi-valtuuksissa, osan tulee hakea valtuusoikeuksia valtuushakemuksella.
Valtaosa yrityksistä ja yhteisöistä voi käyttää Suomi.fi-valtuuksia omatoimisesti
Useissa tapauksissa oman yrityksen tai yhteisön puolesta asiointi onnistuu ilman erikseen annettua valtuutta. Asioinnin yhteydessä Suomi.fi-valtuudet tarkistaa taustalla henkilön edustamisoikeuden esimerkiksi kaupparekisteristä. Erillisiä Suomi.fi-tunnuksia ei tarvita, vaan asiointipalveluun tunnistaudutaan omilla henkilökohtaisilla tunnistusvälineillä kuten pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Tilitoimistot ja muut asiamiehet tarvitsevat aina Suomi.fi-valtuuden asioiden hoitamiseen asiakasyrityksensä puolesta.
”Käytännössä esimerkiksi yrityksen toimitusjohtaja tai kaupparekisterissä olevat muut nimenkirjoittajat voivat hoitaa yrityksen asioita itsenäisesti asiointipalvelussa. Jos toimitusjohtaja haluaa antaa vaikkapa tilitoimistolle ja taloushallinnolle oikeuden hoitaa yrityksen talous- tai palkka-asioita, hän voi omatoimisesti valtuuttaa ne Suomi.fi-valtuuksissa”, kertoo kehityspäällikkö Mika King Digi- ja väestötietovirastosta.
Katson käyttäjistä noin 90 prosenttia voi tehdä Suomi.fi-valtuutukset omatoimisesti Suomi.fi-verkkopalvelussa. Tällaisia ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat, elinkeinonharjoittajat, osa yhdistyksistä ja useimmat verotusyhtymät.
Erillistä valtuushakemusta ei siis tässä tapauksessa tule tehdä.
Millaisen yhteisön tulee hakea valtuuksia valtuushakemuksella?
Kaikista Katso-palvelun käyttäjistä ei ole saatavilla luotettavaa sähköistä perustietorekisteriä, josta Suomi.fi-valtuudet voisi tarkistaa edustamisoikeuden. Tällaisia yhteisötyyppejä ovat esimerkiksi kunnat, virastot, säätiöt, y-tunnukselliset kuolinpesät ja ulkomaalaiset yritykset. Myös monien yhdistysten tulee tehdä valtuushakemus.
Nämä yhteisöt voivat laittaa valtuuksien rekisteröinnin vireille valtuushakemuksella Suomi.fi-verkkopalvelussa. Valtuushakemuksen ohje kartoittaa lyhyellä kyselyllä ensin yhteisötyypin ja antaa tarkat toimintaohjeet esimerkiksi siitä, mitä liitteitä valtuushakemukseen tarvitaan ja ketkä allekirjoittavat hakemuksen. Ohje neuvoo eri yhteisötyyppejä niille tyypillisissä erityistilanteissa.
”Valtuuttaminen on vahva oikeustoimi ja vaatii asiaan perehtymistä. Ohjeeseen tulee tutustua, jotta hakemuksen täyttäminen menee kerralla oikein. Silloin hakemuksen käsittely ei turhaan pitkity lisätietopyyntöjen vuoksi”, neuvoo King.
Valtuudet kannattaa huolehtia kuntoon hyvissä ajoissa ennen tärkeiden ilmoitusten ja hakemusten eräpäiviä, sillä valtuushakemusten käsittely saattaa ruuhkautua.
Katso-palvelu ei enää vastannut nykypäivän vaatimuksia – Suomi.fi-valtuuksien etuja ovat tietoturvallisuus ja ajantasaisuus
”Katso-palvelua ei olisi voitu ilman huomattavia lisäkustannuksia kehittää nykyvaatimuksia vastaaviksi. Suomi.fi-palvelut ovat ratkaisuiltaan Katsoa turvallisempia, modernimpia ja joustavampia”, taustoittaa King.
Suomi.fi-tunnistus on nykyvaatimusten mukainen vahva tunnistus. Katso-tunnistus perustui käyttäjätunnukseen ja salasanalistaan, eikä täyttänyt vahvan tunnistuksen vaatimuksia.
Suomi.fi-valtuudet hyödyntää ajantasaisia edustamistietoja perusrekistereistä kuten kaupparekisteriä, yritys- ja yhteisötietojärjestelmää, yhdistysrekisteriä, verotusyhtymärekisteriä sekä väestötietojärjestelmää. Tällöin edustamistietoja ei tarvitse ylläpitää erikseen kuten Katso-palvelussa.
Suomi.fi-valtuudet on osa Suomen digitaalista perusinfraa
Suomi.fi-valtuudet palvelee koko Suomea – niin julkista sektoria, yksityissektoria kuin yksityishenkilöitäkin. Katso-palvelua voitiin käyttää vain julkisen sektorin asiointipalveluissa. Suomi.fi-valtuudet voidaan ottaa käyttöön myös yritysten asiointipalveluissa.
”Kansalaisille ja yrityksille asiointi toisen puolesta on sujuvampaa ja turvallisempaa, kun käytössä on yksi tuttu kansallinen ratkaisu. Kaikkia omia valtuuksiaan niin yksityishenkilönä kuin yritys- ja yhteisörooleissa voi hallita yhdessä paikassa Suomi.fi-valtuuksissa”, King kertoo.
Jos sinulla on yhä Katso käytössä, tee näin:
- Tutustu ensin asiointipalvelun ohjeisiin puolesta asioinnin uusista käytännöistä. Ohjeet löydät esimerkiksi Verohallinnon, tulorekisterin Kelan tai Tullin sivuilta.
- Katso-tunniste jää historiaan. Kirjaudut asiointipalveluihin vahvalla tunnistautumisella eli tarvitset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai Digi- ja väestötietoviraston myöntämän henkilö- tai organisaatiokortin. Erillistä tunnusta et tarvitse.
- Poikkeuksen tekevät Katso-tunnistusta käyttäneiden yritysten ja yhteisöjen ulkomaalaiset edustajat, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta eikä tunnistusvälinettä ja joiden tulee siirtyä Katso-palvelusta Suomi.fi-valtuuksiin. Heidän tulee ensin rekisteröidä Finnish Authenticator Identification -palvelussa ulkomaalaisen tunniste, jolla he tunnistautuvat palveluihin.
- Elinkeinonharjoittaja tai suomalaisen yrityksen tai osuuskunnan nimenkirjoittaja, voi halutessaan valtuuttaa toisen henkilön tai yrityksen omatoimisesti Suomi.fi-valtuuksissa. Ohjeet löydät Suomi.fi-verkkopalvelusta.
- Kuntien, virastojen, säätiöiden, monien yhdistysten, y-tunnukselliset kuolinpesien ja ulkomaalaiset yritysten tulee ensin rekisteröidä valtuudet valtuushakemuksella. Täsmäohjeet valtuushakemuksen rekisteröintiin löytyvät Suomi.fi-verkkopalvelun virkailijavaltuuttamispalvelusta.
- Olemme keränneet ohjeita myös Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuille .
Suomi.fi-valtuudet korvaa Katso-palvelun
- Katso-palvelu otettiin käyttöön vuonna 2006 ja sen käyttö päättyy lopullisesti 31.8.2021. Katso-palvelua on hallinnoinut Digi- ja väestötietovirasto.
- Suomi.fi-valtuuksia ylläpitää ja kehittää Digi- ja väestötietovirasto.
- Vuonna 2016 lanseeratussa Suomi.fi-valtuuksissa on luotu jo yli 20 miljoonaa valtuutta.
- Kuukausittain palveluun tehdään yli 7 miljoonaa valtuustarkistusta ja määrä kasvaa yhä.
- Valtuudet on integroitu yli 140 asiointipalveluun, joita hyödyntää 245 yksityisen ja julkisen sektorin palveluntarjoajaa. Näiden lisäksi palvelu on käytössä muun muassa kaikissa Suomen apteekeissa.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Digi- ja väestötietovirasto, kehityspäällikkö Mika King, p. 0295 535 301, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi
Verohallinto, ylitarkastaja Juha Kartano p. 0295 127004, juha.h.kartano[at]vero.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Medborgarrådgivningen upphör och Rådgivning om Suomi.fi-tjänster fortsätter31.12.2025 11:38:13 EET | Pressmeddelande
Den allmänna rådgivningen om offentliga tjänster som Medborgarrådgivningen erbjuder upphör den 1.1.2026. Rådgivningen fortsätter i en förnyad form som Rådgivning om Suomi.fi-tjänster.
Kansalaisneuvonta päättyy ja Suomi.fi-palvelujen neuvonta jatkuu31.12.2025 11:38:13 EET | Tiedote
Kansalaisneuvonnan julkisten palveluiden yleisneuvonta päättyy 1.1.2026. Neuvontatyö jatkuu uudistetussa muodossa Suomi.fi-palvelujen neuvontana.
Datautbytet om flyttningar mellan Finland och Estland har inletts – 13 266 personer har adress i båda länderna17.12.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Det automatiska datautbytet om personer som flyttar mellan Finland och Estland inleddes den 2 december 2025. När någon flyttar från det ena landet till det andra meddelar inflyttningsstaten detta till utflyttningsstaten, som då i sitt eget befolkningsregister antecknar personen som utflyttad. Då upphör personens adress och hemkommun i utflyttningsstaten.
Suomen ja Viron välinen muuttotietojen vaihto käynnistyi – 13 266 henkilöllä osoite kahdessa maassa17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ja Viron välillä muuttavien henkilöiden muuttotietojen automaattinen vaihto käynnistyi 2.12.2025. Henkilön muuttaessa asumaan toiseen maahan tulovaltio ilmoittaa tästä muuttajan lähtövaltiolle, joka merkitsee henkilön väestörekisterissä maasta muuttaneeksi. Tällöin muuttajan osoite ja kotikunta lähtövaltiossa lakkaa olemasta voimassa.
Exchange of migration data between Finland and Estonia begins – 13 266 persons have an address in both countries17.12.2025 08:00:00 EET | Press release
Automatic exchange of migration data for people who move between Finland and Estonia began on 2 December 2025. When someone moves to the other country, the country of entry reports this to the country of origin, who then registers them as an emigrant. This marks their address and municipality of residence as expired in the country of origin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
