Digi- ja väestötietovirasto ja Verohallinto: Katso-palvelu suljetaan kokonaan 31.8.2021 – jos asioit yhdistyksen, yrityksen tai muun yhteisön puolesta, ota käyttöön Suomi.fi-valtuudet
12.8.2021 07:50:00 EEST | Digi- ja väestötietovirasto | Tiedote
Katson avulla voi hoitaa veroasioita ja asioida tulorekisterissä vielä elokuun loppuun saakka. Muissa kuin Verohallinnon asiointipalveluissa Katson käyttö päättyi jo alkuvuodesta.
”Verohallinto päätti antaa Katson käyttäjille kahteen otteeseen lisäaikaa siirtymän tekemiseen. Lisäaikaa annettiin, koska siirtyminen Suomi.fi-valtuuksiin oli vuodenvaihteessa odotettua hitaampaa. Viimeinen siirtymäaika päättyy nyt elokuun lopussa”, ylitarkastaja Juha Kartano Verohallinnosta kertoo.
Katso-palvelua ovat käyttäneet veroasioiden hoitoon vielä 2021 esimerkiksi jotkut maatalous- ja metsäyhtymät, yhdistykset, säätiöt, y-tunnukselliset kuolinpesät ja ulkomaalaiset yritykset. Jos veroasiat haluaa hoitaa jatkossa sähköisesti, Suomi.fi-valtuudet pitää ottaa käyttöön viimeistään nyt.
Katson käyttäjä: tee uusi valtuutus elokuun loppuun mennessä
Katso-palvelussa nyt olevat valtuudet eivät siirry uuteen palveluun automaattisesti, vaan ne tulee luoda uudestaan Suomi.fi-valtuuksiin. Kukin asiointipalvelu, kuten Verohallinto, tulorekisteri, Kela tai Tulli, ohjeistaa puolesta asioinnin uusista käytännöistä omilla verkkosivuillaan.
Uuden valtuuden tekemiseen on kaksi tapaa: suurin osa pystyy valtuuttamaan omatoimisesti Suomi.fi-valtuuksissa, osan tulee hakea valtuusoikeuksia valtuushakemuksella.
Valtaosa yrityksistä ja yhteisöistä voi käyttää Suomi.fi-valtuuksia omatoimisesti
Useissa tapauksissa oman yrityksen tai yhteisön puolesta asiointi onnistuu ilman erikseen annettua valtuutta. Asioinnin yhteydessä Suomi.fi-valtuudet tarkistaa taustalla henkilön edustamisoikeuden esimerkiksi kaupparekisteristä. Erillisiä Suomi.fi-tunnuksia ei tarvita, vaan asiointipalveluun tunnistaudutaan omilla henkilökohtaisilla tunnistusvälineillä kuten pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Tilitoimistot ja muut asiamiehet tarvitsevat aina Suomi.fi-valtuuden asioiden hoitamiseen asiakasyrityksensä puolesta.
”Käytännössä esimerkiksi yrityksen toimitusjohtaja tai kaupparekisterissä olevat muut nimenkirjoittajat voivat hoitaa yrityksen asioita itsenäisesti asiointipalvelussa. Jos toimitusjohtaja haluaa antaa vaikkapa tilitoimistolle ja taloushallinnolle oikeuden hoitaa yrityksen talous- tai palkka-asioita, hän voi omatoimisesti valtuuttaa ne Suomi.fi-valtuuksissa”, kertoo kehityspäällikkö Mika King Digi- ja väestötietovirastosta.
Katson käyttäjistä noin 90 prosenttia voi tehdä Suomi.fi-valtuutukset omatoimisesti Suomi.fi-verkkopalvelussa. Tällaisia ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat, elinkeinonharjoittajat, osa yhdistyksistä ja useimmat verotusyhtymät.
Erillistä valtuushakemusta ei siis tässä tapauksessa tule tehdä.
Millaisen yhteisön tulee hakea valtuuksia valtuushakemuksella?
Kaikista Katso-palvelun käyttäjistä ei ole saatavilla luotettavaa sähköistä perustietorekisteriä, josta Suomi.fi-valtuudet voisi tarkistaa edustamisoikeuden. Tällaisia yhteisötyyppejä ovat esimerkiksi kunnat, virastot, säätiöt, y-tunnukselliset kuolinpesät ja ulkomaalaiset yritykset. Myös monien yhdistysten tulee tehdä valtuushakemus.
Nämä yhteisöt voivat laittaa valtuuksien rekisteröinnin vireille valtuushakemuksella Suomi.fi-verkkopalvelussa. Valtuushakemuksen ohje kartoittaa lyhyellä kyselyllä ensin yhteisötyypin ja antaa tarkat toimintaohjeet esimerkiksi siitä, mitä liitteitä valtuushakemukseen tarvitaan ja ketkä allekirjoittavat hakemuksen. Ohje neuvoo eri yhteisötyyppejä niille tyypillisissä erityistilanteissa.
”Valtuuttaminen on vahva oikeustoimi ja vaatii asiaan perehtymistä. Ohjeeseen tulee tutustua, jotta hakemuksen täyttäminen menee kerralla oikein. Silloin hakemuksen käsittely ei turhaan pitkity lisätietopyyntöjen vuoksi”, neuvoo King.
Valtuudet kannattaa huolehtia kuntoon hyvissä ajoissa ennen tärkeiden ilmoitusten ja hakemusten eräpäiviä, sillä valtuushakemusten käsittely saattaa ruuhkautua.
Katso-palvelu ei enää vastannut nykypäivän vaatimuksia – Suomi.fi-valtuuksien etuja ovat tietoturvallisuus ja ajantasaisuus
”Katso-palvelua ei olisi voitu ilman huomattavia lisäkustannuksia kehittää nykyvaatimuksia vastaaviksi. Suomi.fi-palvelut ovat ratkaisuiltaan Katsoa turvallisempia, modernimpia ja joustavampia”, taustoittaa King.
Suomi.fi-tunnistus on nykyvaatimusten mukainen vahva tunnistus. Katso-tunnistus perustui käyttäjätunnukseen ja salasanalistaan, eikä täyttänyt vahvan tunnistuksen vaatimuksia.
Suomi.fi-valtuudet hyödyntää ajantasaisia edustamistietoja perusrekistereistä kuten kaupparekisteriä, yritys- ja yhteisötietojärjestelmää, yhdistysrekisteriä, verotusyhtymärekisteriä sekä väestötietojärjestelmää. Tällöin edustamistietoja ei tarvitse ylläpitää erikseen kuten Katso-palvelussa.
Suomi.fi-valtuudet on osa Suomen digitaalista perusinfraa
Suomi.fi-valtuudet palvelee koko Suomea – niin julkista sektoria, yksityissektoria kuin yksityishenkilöitäkin. Katso-palvelua voitiin käyttää vain julkisen sektorin asiointipalveluissa. Suomi.fi-valtuudet voidaan ottaa käyttöön myös yritysten asiointipalveluissa.
”Kansalaisille ja yrityksille asiointi toisen puolesta on sujuvampaa ja turvallisempaa, kun käytössä on yksi tuttu kansallinen ratkaisu. Kaikkia omia valtuuksiaan niin yksityishenkilönä kuin yritys- ja yhteisörooleissa voi hallita yhdessä paikassa Suomi.fi-valtuuksissa”, King kertoo.
Jos sinulla on yhä Katso käytössä, tee näin:
- Tutustu ensin asiointipalvelun ohjeisiin puolesta asioinnin uusista käytännöistä. Ohjeet löydät esimerkiksi Verohallinnon, tulorekisterin Kelan tai Tullin sivuilta.
- Katso-tunniste jää historiaan. Kirjaudut asiointipalveluihin vahvalla tunnistautumisella eli tarvitset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai Digi- ja väestötietoviraston myöntämän henkilö- tai organisaatiokortin. Erillistä tunnusta et tarvitse.
- Poikkeuksen tekevät Katso-tunnistusta käyttäneiden yritysten ja yhteisöjen ulkomaalaiset edustajat, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta eikä tunnistusvälinettä ja joiden tulee siirtyä Katso-palvelusta Suomi.fi-valtuuksiin. Heidän tulee ensin rekisteröidä Finnish Authenticator Identification -palvelussa ulkomaalaisen tunniste, jolla he tunnistautuvat palveluihin.
- Elinkeinonharjoittaja tai suomalaisen yrityksen tai osuuskunnan nimenkirjoittaja, voi halutessaan valtuuttaa toisen henkilön tai yrityksen omatoimisesti Suomi.fi-valtuuksissa. Ohjeet löydät Suomi.fi-verkkopalvelusta.
- Kuntien, virastojen, säätiöiden, monien yhdistysten, y-tunnukselliset kuolinpesien ja ulkomaalaiset yritysten tulee ensin rekisteröidä valtuudet valtuushakemuksella. Täsmäohjeet valtuushakemuksen rekisteröintiin löytyvät Suomi.fi-verkkopalvelun virkailijavaltuuttamispalvelusta.
- Olemme keränneet ohjeita myös Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuille .
Suomi.fi-valtuudet korvaa Katso-palvelun
- Katso-palvelu otettiin käyttöön vuonna 2006 ja sen käyttö päättyy lopullisesti 31.8.2021. Katso-palvelua on hallinnoinut Digi- ja väestötietovirasto.
- Suomi.fi-valtuuksia ylläpitää ja kehittää Digi- ja väestötietovirasto.
- Vuonna 2016 lanseeratussa Suomi.fi-valtuuksissa on luotu jo yli 20 miljoonaa valtuutta.
- Kuukausittain palveluun tehdään yli 7 miljoonaa valtuustarkistusta ja määrä kasvaa yhä.
- Valtuudet on integroitu yli 140 asiointipalveluun, joita hyödyntää 245 yksityisen ja julkisen sektorin palveluntarjoajaa. Näiden lisäksi palvelu on käytössä muun muassa kaikissa Suomen apteekeissa.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Digi- ja väestötietovirasto, kehityspäällikkö Mika King, p. 0295 535 301, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi
Verohallinto, ylitarkastaja Juha Kartano p. 0295 127004, juha.h.kartano[at]vero.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Myndigheten för digitalisering och befolkningsdatas serviceställe i Helsingfors flyttar till Böle den 1 juni 202627.4.2026 12:01:00 EEST | Pressmeddelande
Myndigheten för digitalisering och befolkningsdatas (MDB) serviceställe i Helsingfors flyttar till nya lokaler i Böle ämbetshus. Det nuvarande servicestället på Fågelviksgränden 2 D stängs för kunder fredagen den 29 maj 2026 kl. 12.00.
Digi- ja väestötietoviraston Helsingin toimipaikka muuttaa Pasilaan 1.6.202627.4.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Digi- ja väestötietoviraston (DVV) Helsingin toimipaikka muuttaa uusiin tiloihin Pasilan virastokeskukseen. Nykyinen toimipaikka Lintulahdenkuja 2 D:ssä sulkeutuu asiakkailta perjantaina 29.5.2026 klo 12.00.
The Digital and Population Data Services Agency’s Helsinki service location is moving to Pasila on 1 June 202627.4.2026 12:01:00 EEST | Press release
The Helsinki service location of the Digital and Population Data Services Agency (DVV) is moving to new premises at the Pasila office centre. The current service location at Lintulahdenkuja 2 D will be closed for customers on Friday 29 May 2026 at 12 noon.
Olivia och Eino var de populäraste namnen för barn 202524.4.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
De populäraste första förnamnen bland finskspråkiga barn födda i Finland år 2025 var Olivia och Eino. Bland svenskspråkiga barn toppar Saga och Edvin listan, medan Sofia och Muhammad är de mest populära namnen bland barn med andra språk.
Olivia ja Eino olivat vuoden 2025 suosituimmat lasten nimet24.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat suomenkielisillä lapsilla Olivia ja Eino. Ruotsinkielisillä lapsilla ykköspaikkaa pitävät Saga ja Edvin ja muunkielisillä lapsilla Sofia ja Muhammad.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
