DigiCampus tarjoaa korkeakouluille työkaluja digitaalisten palveluiden saavutettavuuden parantamiseen

Digitaaliset ympäristöt ja palvelut ovat yhä suuremmassa roolissa korkeakoulujen toiminnassa. Parhaimmillaan digitalisaatio tarjoaa uudenlaisia oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksia erityisesti, kun tekninen ja sisällöllinen saavutettavuus otetaan huomioon.  

”Hyvä digitaalinen saavutettavuus hyödyttää meitä kaikkia. Sen eteen on tehty viime vuosina paljon töitä korkeakouluissa, toki kehitettävääkin vielä riittää. Hyvien käytänteiden jakaminen edistää niiden toteuttamista”, toteaa DigiCampus-hankkeen saavutettavuustyötä koordinoiva Tarja Ladonlahti Jyväskylän yliopistosta. DigiCampus on yksi kesäkuussa päättyvistä OKM:n kärkihankkeista. 

Digitaalisen saavutettavuuden varmistaminen on jatkuvaa työtä. Muun muassa ohjelmistopäivitysten myötä digitaalisiin ympäristöihin ja toiminnallisuuksiin tulee yllättäviäkin muutoksia. 

”Tekniset ratkaisut kehittyvät huimaa vauhtia – onneksi lain edellyttämän saavutettavuuden suuntaan. Haasteena on saada laajat joukot sisällöntuottajia ymmärtämään oma roolinsa saavutettavien ratkaisujen ja materiaalien tuottamisessa”, Ladonlahti lisää. 

Saavutettavammat sivut jo muutamalla perusperiaatteella

”Saavutettavamman sisällön tuottamisessa pääsee alkuun muutaman perusperiaatteen sisäistämisellä, esimerkiksi varmistamalla riittävä kontrasti sisältöjen ja taustan välille, luomalla linkkeihin ja kuviin sisällölliset kuvaukset ja varmistamalla otsikoihin sekä muuhun sisältöön haluttu lukemisjärjestys, jota automatisoidusti lukevat ruudunlukuohjelmat noudattavat”, Merja Saarela Hämeen ammattikorkeakoulusta sanoo. 

Myös tallenteiden tekstitys on keskeinen osa korkeakoulujen saavutettavuutta. Tekstitykseen onkin rakentunut eri korkeakouluihin toisistaan poikkeavia käytänteitä. 

Mikael Viitasaari Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo, että hankkeessa on myös vertailtu automaattiseen puheentunnistukseen perustuvia tekstitystyökaluja laajan videoaineiston pohjalta. Samalla on arvioitu muun muassa, miten eri videojärjestelmien tuottama automaattinen tekstitys toimii pohjana laadukkaalle tekstitykselle.  

Käyntikortti kuntoon: Verkkosivujen saavutettavuudessa on eroja

DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeen tehtävänä on ollut testata ja kehittää korkeakoulujen käyttämien digitaalisten järjestelmien saavutettavuutta parantavia ratkaisuja sekä kouluttaa henkilöstöä saavutettavuuden kehittämiseen.

Korkeakoulujen verkkosivut ovat yksi keskeinen esimerkki korkeakoulujen saavutettavuustyöstä, sillä ne toimivat eräänlaisena käyntikorttina tai paraatiovena korkeakoulun toimintaan. Ne viestittävät myös korkeakoulun saavutettavuuslinjasta. 

”Huomionarvoista on, että korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuudessa on suuria eroja. Tutkimuksemme mukaan verkkosivujen saavutettavuudessa loistavat erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto”, toteaa väitöskirja-artikkelia aiheesta viimeistelevä Merja Laamanen Jyväskylän yliopistosta. 

Ideoita saavutettavuuden kehittämistyöhön päätöswebinaarista

DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa on tuotettu monia koulutuksellisia vaihtoehtoja saavutettavuutta parantavien käytäntöjen oppimiseen joko itsenäisesti tai ohjatusti. Oman osaamisensa voi jatkossakin todentaa esimerkiksi DigiCampus-hankkeen laatimilla Saavutettavuuden osaamismerkeillä, joita voi hakea organisaatioiden oman osaamismerkkitehtaan kautta.

Osahankkeen päätöswebinaari Digitaalinen saavutettavuus korkeakoulussa järjestetään perjantaina 21.5. klo 13–16. Tilaisuudessa esitellään hankkeen tuloksia ja annetaan ideoita korkeakoulujen palveluiden saavutettavuuden kehittämiseen. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu webinaariin tästä linkistä.

DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeen toimijoina ovat olleet Jyväskylän yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, jotka ovat verkostoituneet vahvasti monien keskeisten toimijoiden kuten Celian kanssa. Hanketyössä on ollut mukana myös opiskelijoita.