Jyväskylän yliopisto

DigiCampus tarjoaa korkeakouluille työkaluja digitaalisten palveluiden saavutettavuuden parantamiseen

Jaa

DigiCampus-hankkeessa on edistetty suomalaisten korkeakoulujen palveluiden saavutettavuutta. Uudet tekniset ratkaisut, kuten puheentunnistus tekstityksen apuna, tukevat sisällöntuottajia entistä saavutettavampien digitaalisten palveluiden ja materiaalien tuottamisessa. Ideoita kehittämistyöhön tarjotaan myös perjantaina 21.5.2021 järjestettävässä webinaarissa.

Digitaaliset ympäristöt ja palvelut ovat yhä suuremmassa roolissa korkeakoulujen toiminnassa. Parhaimmillaan digitalisaatio tarjoaa uudenlaisia oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksia erityisesti, kun tekninen ja sisällöllinen saavutettavuus otetaan huomioon.  

”Hyvä digitaalinen saavutettavuus hyödyttää meitä kaikkia. Sen eteen on tehty viime vuosina paljon töitä korkeakouluissa, toki kehitettävääkin vielä riittää. Hyvien käytänteiden jakaminen edistää niiden toteuttamista”, toteaa DigiCampus-hankkeen saavutettavuustyötä koordinoiva Tarja Ladonlahti Jyväskylän yliopistosta. DigiCampus on yksi kesäkuussa päättyvistä OKM:n kärkihankkeista. 

Digitaalisen saavutettavuuden varmistaminen on jatkuvaa työtä. Muun muassa ohjelmistopäivitysten myötä digitaalisiin ympäristöihin ja toiminnallisuuksiin tulee yllättäviäkin muutoksia. 

”Tekniset ratkaisut kehittyvät huimaa vauhtia – onneksi lain edellyttämän saavutettavuuden suuntaan. Haasteena on saada laajat joukot sisällöntuottajia ymmärtämään oma roolinsa saavutettavien ratkaisujen ja materiaalien tuottamisessa”, Ladonlahti lisää. 

Saavutettavammat sivut jo muutamalla perusperiaatteella

”Saavutettavamman sisällön tuottamisessa pääsee alkuun muutaman perusperiaatteen sisäistämisellä, esimerkiksi varmistamalla riittävä kontrasti sisältöjen ja taustan välille, luomalla linkkeihin ja kuviin sisällölliset kuvaukset ja varmistamalla otsikoihin sekä muuhun sisältöön haluttu lukemisjärjestys, jota automatisoidusti lukevat ruudunlukuohjelmat noudattavat”, Merja Saarela Hämeen ammattikorkeakoulusta sanoo. 

Myös tallenteiden tekstitys on keskeinen osa korkeakoulujen saavutettavuutta. Tekstitykseen onkin rakentunut eri korkeakouluihin toisistaan poikkeavia käytänteitä. 

Mikael Viitasaari Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo, että hankkeessa on myös vertailtu automaattiseen puheentunnistukseen perustuvia tekstitystyökaluja laajan videoaineiston pohjalta. Samalla on arvioitu muun muassa, miten eri videojärjestelmien tuottama automaattinen tekstitys toimii pohjana laadukkaalle tekstitykselle.  

Käyntikortti kuntoon: Verkkosivujen saavutettavuudessa on eroja

DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeen tehtävänä on ollut testata ja kehittää korkeakoulujen käyttämien digitaalisten järjestelmien saavutettavuutta parantavia ratkaisuja sekä kouluttaa henkilöstöä saavutettavuuden kehittämiseen.

Korkeakoulujen verkkosivut ovat yksi keskeinen esimerkki korkeakoulujen saavutettavuustyöstä, sillä ne toimivat eräänlaisena käyntikorttina tai paraatiovena korkeakoulun toimintaan. Ne viestittävät myös korkeakoulun saavutettavuuslinjasta. 

”Huomionarvoista on, että korkeakoulujen verkkosivujen saavutettavuudessa on suuria eroja. Tutkimuksemme mukaan verkkosivujen saavutettavuudessa loistavat erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto”, toteaa väitöskirja-artikkelia aiheesta viimeistelevä Merja Laamanen Jyväskylän yliopistosta. 

Ideoita saavutettavuuden kehittämistyöhön päätöswebinaarista

DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeessa on tuotettu monia koulutuksellisia vaihtoehtoja saavutettavuutta parantavien käytäntöjen oppimiseen joko itsenäisesti tai ohjatusti. Oman osaamisensa voi jatkossakin todentaa esimerkiksi DigiCampus-hankkeen laatimilla Saavutettavuuden osaamismerkeillä, joita voi hakea organisaatioiden oman osaamismerkkitehtaan kautta.

Osahankkeen päätöswebinaari Digitaalinen saavutettavuus korkeakoulussa järjestetään perjantaina 21.5. klo 13–16. Tilaisuudessa esitellään hankkeen tuloksia ja annetaan ideoita korkeakoulujen palveluiden saavutettavuuden kehittämiseen. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu webinaariin tästä linkistä.

DigiCampuksen Esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeen toimijoina ovat olleet Jyväskylän yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, jotka ovat verkostoituneet vahvasti monien keskeisten toimijoiden kuten Celian kanssa. Hanketyössä on ollut mukana myös opiskelijoita. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tarja Ladonlahti
tarja.ladonlahti@jyu.fi
p. +358 40 5767 754

Merja Saarela
merja.saarela@hamk.fi
p. +358 40 765 0710

Mikael Viitasaari
mikael.viitasaari@jamk.fi
p. +358 40 553 8163

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Hyvä juoksukyky edistää tehokasta aineenvaihduntaa myös ikääntyessä12.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Juoksukyky kertoo terveydestä ja ennustaa odotettavissa olevia elinvuosia. Toistaiseksi ei tiedetä, missä määrin perinnöllinen juoksukyky vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan ikääntymisen yhteydessä. Jyväskylän ja Shanghain yliopistojen yhteistyönä tehty tutkimus selvitti perimän ja ikääntymisen vaikutuksia eri kudosten aineenvaihduntaan ja havaitsi, että rasvakudoksella voi olla aiempaa suurempi merkitys terveelle vanhenemiselle.

Väitös 18.6.2021: Taitavia tenavia ympäri Suomen: lapset tietävät olevansa hyviä liikkujia, mutta motorisissa taidoissa löytyi alueellisia eroja Suomen sisällä (Niemistö)10.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Lasten motoriset taidot paranevat iän myötä. Liikuntaharrastaminen ja ulkona vietetty aika sekä temperamenttipiirteet, kuten lapsen aktiivisuus ja kyky ylläpitää tarkkaavaisuutta, tukevat motoristen taitojen oppimista. Maaseudulla asuvilla lapsilla oli parhaimmat motoriset taidot Suomessa, selviää tuoreesta Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta. Yleisesti alle kouluikäiset lapset kokevat olevansa hyviä liikkujia.

Väitös 19.6.2021: ”Pystynkö minä?” – Lasten uskomukset omista kyvyistään merkityksellisiä lukutaidon kehittymiselle (Peura)9.6.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Lasten myönteiset uskomukset omista kyvyistään lukemisessa vahvistavat lukutaidon kehitystä, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Myönteiset kokemukset oppimistilanteista auttavat kehittämään uskoa omiin kykyihin, mutta huolestuttavaa on, että osa lapsista kokee saavansa vähemmän kannustavaa palautetta ja vertaiskokemuksia lukemisessa ajan myötä.

Tekoäly tunnistaa nuoret, joiden kestävyyskunto on tulevaisuudessa heikko9.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Hyvällä kestävyyskunnolla on yhteys nuorten terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Heikkoa kestävyyskuntoa voidaan kehittää elintapainterventioilla, mutta toimenpiteiden kohdentaminen murrosikäisillä on haastavaa, sillä aiemmin käytetyissä menetelmissä on epätarkkuutta yksilötasolla. Tuore tutkimus osoitti, että nuoria joille elintapainterventioita voidaan suositella, pystytään tunnistamaan tekoälyn avulla kokonaisvaltaisen elämäntilanteen perusteella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme