Helsingin yliopisto

Digilaitteiden käyttö voi vaikuttaa lapsen kielelliseen kehitykseen

Jaa

Yksin vietetty ruutuaika voi haitata lapsen kielellistä kehitystä. Tutkijan mukaan ruutuajan minuuttien sijaan kannattaa kääntää katse lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen.

Digisisällöistä kannattaa keskustella pienenkin lapsen kanssa. Kuva: Mostphotos
Digisisällöistä kannattaa keskustella pienenkin lapsen kanssa. Kuva: Mostphotos

Ruutuajan määrällä on yhteys lasten kielelliseen kehitykseen, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tutkimuksessa selvisi, että mitä enemmän leikki-ikäiset viettivät aikaa yksin ruutujen ääressä, sitä heikommat sanaston taidot ja kokonaiskielellinen taso lapsilla oli.

– Havaitsimme myös, että mitä enemmän äideillä oli ruutuaikaa, sitä suppeampi lasten käyttämä sanavarasto oli ja sitä heikompi kokonaiskielellinen taso lapsilla oli. Negatiivinen yhteys sanastoon ja kokonaiskielelliseen tasoon oli vahvempi, jos sekä lapsi että äiti viettivät tahoillaan paljon aikaa laitteilla, kertoo puheterapeutti ja väitöskirjatutkija Riikka Mustonen Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian osastolta.

Tutkijat tarkastelivat 2,5–4-vuotiaiden lasten yksin tai yhdessä vanhemman kanssa vietetyn ruutuajan ja kielen eri osa-alueiden yhteyksiä. Tutkimukseen valittiin suomenkielisiä lapsia, joilla ei ollut todettu poikkeamia tavanomaisessa kehityksessä. Lisäksi tutkijat selvittivät yhteyksiä äitien oman ruutuajan ja lasten kielellisen kehityksen välillä. Ruutuajalla tarkoitettiin kaikkea television äärellä, pelikonsolilla, tietokoneella, älypuhelimella tai tablettitietokoneella vietettyä aikaa.

– Meitä kiinnosti, kuinka paljon lasten tai äitien ruutuaika selittää lasten kielellisten taitojen vaihtelua, kun taustamuuttujat kuten lapsen ikä, äidin koulutustaso ja lasten syntymäjärjestys perheessä on otettu huomioon, Mustonen kertoo.

Lasten ja äitien ruutuajan määrää selvitettiin kyselylomakkeella. Lasten sanaston taitoja, kielen rakenteisiin liittyviä taitoja, puheen ymmärtämistä sekä kokonaiskielellistä tasoa tutkittiin erilaisten testien avulla. Tutkimukseen osallistui 164 lasta äiteineen. Lapset viettivät laitteilla keskimäärin 79 minuuttia päivässä, joista yksin käytettyä aikaa oli 44 minuuttia ja loput vanhemman kanssa. Äitien keskimääräinen ruutuaika oli viisi ja puoli tuntia päivässä. Tähän sisältyi työssä vietetty aika.

Yhteinen keskustelu tukee kielellistä kehitystä

Tutkimuksessa näytti ensin siltä, että vanhemman kanssa yhdessä vietetty ruutuaika voi vaikuttaa myönteisesti lapsen sanastoon ja kokonaiskielelliseen tasoon. Kuitenkin kun tutkittavien taustamuuttujat otettiin huomioon, yhteys ei ollut enää merkitsevä.

Yhdessä vanhemman kanssa vietetty ruutuaika voi Mustosen mukaan kuitenkin olla kielenkehitykselle hyödyllistä, jos vanhempi ja lapsi keskustelevat sisällöistä keskenään. Aiempi tutkimus on osoittanut, että juuri yhteiset jaetun tarkkaavuuden hetket ovat lapsen kielenkehitykselle tärkeitä.

– Nämä yhteiset hetket saattavat vähentyä, jos lapsella tai vanhemmalla on paljon ruutuaikaa. Leikki-ikäisten lasten yksin viettämää ruutuaikaa on siis hyvä rajoittaa. Myös vanhemman on hyvä tarkastella tottumuksiaan siltä kannalta, häiritseekö ruutuaika vastavuoroisia hetkiä lapsen kanssa, Mustonen sanoo.

Hän muistuttaa, että ruutuaika on vain yksi tekijä, joka voi vaikuttaa lapsen kielenkehitykseen.

– Ruutuajan vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa. On hyvä muistaa, että kielenkehitykseen vaikuttavat monet muutkin ympäristön tekijät ja perimä varsinkin pienemmillä lapsilla.

Mustosen mukaan tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää puheterapeuttien ja esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajien työssä. Jos lapsen kielenkehitys ei suju tavanomaiseen tapaan, tutkimustieto auttaa tukemaan perheitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Julkaisu:
Mustonen R, Torppa R, Stolt S. Screen Time of Preschool-Aged Children and Their Mothers, and Children’s Language Development Children. 2022; 9(10):1577. https://doi.org/10.3390/children9101577 

Suomen Kulttuurirahasto on tukenut tutkimuksen toteutusta.Tutkimus on osa LEINIKKI-projektia, jossa kerätään tietoa suomenkielisissä perheissä kehittyvien leikki-ikäisten lasten kielenkehityksestä sekä taustatekijöiden vaikutuksesta lapsen kehittyvään kieleen. LEINIKKI on yksi Early Language Development -tutkimusryhmän projekteista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Riikka Mustonen
väitöskirjatutkija, psykologian ja logopedian osasto, Helsingin yliopisto
riikka.mustonen@helsinki.fi

Kuvat

Digisisällöistä kannattaa keskustella pienenkin lapsen kanssa. Kuva: Mostphotos
Digisisällöistä kannattaa keskustella pienenkin lapsen kanssa. Kuva: Mostphotos
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme