Digilaitteiden käyttö voi vaikuttaa lapsen kielelliseen kehitykseen

Ruutuajan määrällä on yhteys lasten kielelliseen kehitykseen, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tutkimuksessa selvisi, että mitä enemmän leikki-ikäiset viettivät aikaa yksin ruutujen ääressä, sitä heikommat sanaston taidot ja kokonaiskielellinen taso lapsilla oli.
– Havaitsimme myös, että mitä enemmän äideillä oli ruutuaikaa, sitä suppeampi lasten käyttämä sanavarasto oli ja sitä heikompi kokonaiskielellinen taso lapsilla oli. Negatiivinen yhteys sanastoon ja kokonaiskielelliseen tasoon oli vahvempi, jos sekä lapsi että äiti viettivät tahoillaan paljon aikaa laitteilla, kertoo puheterapeutti ja väitöskirjatutkija Riikka Mustonen Helsingin yliopiston psykologian ja logopedian osastolta.
Tutkijat tarkastelivat 2,5–4-vuotiaiden lasten yksin tai yhdessä vanhemman kanssa vietetyn ruutuajan ja kielen eri osa-alueiden yhteyksiä. Tutkimukseen valittiin suomenkielisiä lapsia, joilla ei ollut todettu poikkeamia tavanomaisessa kehityksessä. Lisäksi tutkijat selvittivät yhteyksiä äitien oman ruutuajan ja lasten kielellisen kehityksen välillä. Ruutuajalla tarkoitettiin kaikkea television äärellä, pelikonsolilla, tietokoneella, älypuhelimella tai tablettitietokoneella vietettyä aikaa.
– Meitä kiinnosti, kuinka paljon lasten tai äitien ruutuaika selittää lasten kielellisten taitojen vaihtelua, kun taustamuuttujat kuten lapsen ikä, äidin koulutustaso ja lasten syntymäjärjestys perheessä on otettu huomioon, Mustonen kertoo.
Lasten ja äitien ruutuajan määrää selvitettiin kyselylomakkeella. Lasten sanaston taitoja, kielen rakenteisiin liittyviä taitoja, puheen ymmärtämistä sekä kokonaiskielellistä tasoa tutkittiin erilaisten testien avulla. Tutkimukseen osallistui 164 lasta äiteineen. Lapset viettivät laitteilla keskimäärin 79 minuuttia päivässä, joista yksin käytettyä aikaa oli 44 minuuttia ja loput vanhemman kanssa. Äitien keskimääräinen ruutuaika oli viisi ja puoli tuntia päivässä. Tähän sisältyi työssä vietetty aika.
Yhteinen keskustelu tukee kielellistä kehitystä
Tutkimuksessa näytti ensin siltä, että vanhemman kanssa yhdessä vietetty ruutuaika voi vaikuttaa myönteisesti lapsen sanastoon ja kokonaiskielelliseen tasoon. Kuitenkin kun tutkittavien taustamuuttujat otettiin huomioon, yhteys ei ollut enää merkitsevä.
Yhdessä vanhemman kanssa vietetty ruutuaika voi Mustosen mukaan kuitenkin olla kielenkehitykselle hyödyllistä, jos vanhempi ja lapsi keskustelevat sisällöistä keskenään. Aiempi tutkimus on osoittanut, että juuri yhteiset jaetun tarkkaavuuden hetket ovat lapsen kielenkehitykselle tärkeitä.
– Nämä yhteiset hetket saattavat vähentyä, jos lapsella tai vanhemmalla on paljon ruutuaikaa. Leikki-ikäisten lasten yksin viettämää ruutuaikaa on siis hyvä rajoittaa. Myös vanhemman on hyvä tarkastella tottumuksiaan siltä kannalta, häiritseekö ruutuaika vastavuoroisia hetkiä lapsen kanssa, Mustonen sanoo.
Hän muistuttaa, että ruutuaika on vain yksi tekijä, joka voi vaikuttaa lapsen kielenkehitykseen.
– Ruutuajan vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa. On hyvä muistaa, että kielenkehitykseen vaikuttavat monet muutkin ympäristön tekijät ja perimä varsinkin pienemmillä lapsilla.
Mustosen mukaan tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää puheterapeuttien ja esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajien työssä. Jos lapsen kielenkehitys ei suju tavanomaiseen tapaan, tutkimustieto auttaa tukemaan perheitä parhaalla mahdollisella tavalla.
Julkaisu:
Mustonen R, Torppa R, Stolt S. Screen Time of Preschool-Aged Children and Their Mothers, and Children’s Language Development Children. 2022; 9(10):1577. https://doi.org/10.3390/children9101577
Suomen Kulttuurirahasto on tukenut tutkimuksen toteutusta.Tutkimus on osa LEINIKKI-projektia, jossa kerätään tietoa suomenkielisissä perheissä kehittyvien leikki-ikäisten lasten kielenkehityksestä sekä taustatekijöiden vaikutuksesta lapsen kehittyvään kieleen. LEINIKKI on yksi Early Language Development -tutkimusryhmän projekteista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Mustonen
väitöskirjatutkija, psykologian ja logopedian osasto, Helsingin yliopisto
riikka.mustonen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediakutsu: Tervetuloa Kilpisjärven Tiedepolkujen avajaisiin 8.6.20231.6.2023 16:02:33 EEST | Kutsu
Kilpisjärven Tiedepolut -applikaatio tarjoaa matkailijalle kurkistuksen maiseman taakse kiehtovan tiedesisällön kautta. Avajaisiin voi osallistua paikan päällä Kilpisjärven tutkimusasemalla tai livestriimin välityksellä.
Huono koulumenestys on yhteydessä suurempaan mielenterveyshäiriöiden riskiin1.6.2023 07:50:00 EEST | Tiedote
Vaikka mielenterveyden ongelmat koskettavat suurta osa ihmisistä jossain elämänvaiheessa, ne korostuvat tutkimuksen mukaan erityisesti heillä, jotka ovat pärjänneet huonosti peruskoulussa.
Unkarin illiberaali hallinto täyttää ’fasistisen minimin’31.5.2023 08:45:00 EEST | Tiedote
Unkarin illiberaali hallinto ei haikaile maan totalitaariseen menneisyyteen, vaan on tulevaisuuteen suuntautuva järjestelmä. Väitöstutkimuksen mukaan Viktor Orbánin ultranationalistinen ja vallankumouksellinen politiikka täyttää historioitsijoiden määrittelemän ’fasistisen minimin.’
Tervetuloa juhliin! Luonnontieteellisen museon uusi Juhlat metsässä -näyttely avautuu 3.6.202330.5.2023 11:00:00 EEST | Tiedote
Luomuksen Eläintieteen yksikön kokoelmat muuttivat Pohjoiselle Rautatiekadulle 1923 ja se on samalla Luonnontieteellisen museon syntyhetki. Satavuotista historiaa juhlistetaan tänä vuonna monin tavoin, muun muassa 3.6.2023 yleisölle avautuvalla Juhlat metsässä -näyttelyllä. Media voi tutustua näyttelyyn etukäteen perjantaina 2.6.2023.
Tunturipöllö ja kuningaskalastaja ovat Suomen hurmaavimmat linnut30.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus selvitti, mitkä lintulajit viehättävät ihmissilmää ja millaisia lajeja pidetään puolestaan ulkonäön perusteella vaatimattomina. Petolinnuista tai pienikokoisista ja värikkäistä lajeista pidettiin eniten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme