Digitaitoviikko 2022: Digiosaamisen kehittämisessä tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä
Näin totesivat Digitaitoviikon paneelikeskustelijat Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori ja Elements of AI -kurssin vastuuopettaja Teemu Roos, digin ja datatalouden johtava asiantuntija Mika Tuuliainen Elinkeinoelämän keskusliitosta, muotialan ammattilainen Inca Paatela sekä Digivisio 2030 -hankkeen hankepäällikkö Sakari Heikkilä keskiviikkona 18.5.2022.
Digitaitoviikon keskiviikon webinaarissa keskusteltiin, ovatko työntekijöiden ja opiskelijoiden digitaidot Suomen kilpailukyvyn kaasu vai jarru. Kenen vastuulla on digitaitojen kartoittaminen ja kehittäminen työelämässä ja opiskelijoiden keskuudessa?
Keskustelijat nostivat esille, että jo alan koulutuksessa tulee olla mukana riittävien digitaitojen opetusta ja esim. digitaalisen liiketoiminnan, digimarkkinoinnin ja verkkokauppatoiminnan opetusta. Jos näin ei ole, alalle valmistuu ihmisiä, joilla ei ole riittäviä valmiuksia toimia digitaalisessa toimintaympäristössä.
Digiosaamisen lisäämiseen ei kuitenkaan ole yhtä mallia. Suomelle on tärkeää, että osaamme luoda uutta ja nähdä mahdollisuuksia. Uudet toimintatavat ja mahdollisuudet tarvitsevat yhteistyötä ja tässä julkinen ja yksityinen sektori voivat kirittää toisiaan.
Päivän esiintyjät korostivat, että teknologia, digi ja data ovat keskeisiä välineitä asioiden saavuttamiseen. Siksi eri alojen osaajilta vaaditaan perusymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksista, jotta innovaatioita voi syntyä. Esimerkiksi tekoäly vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Siksi eri alojen ammattilaisten on tärkeä ymmärtää tekoälyä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia sen verran, että voidaan yhdessä miettiä, mihin tekoälyä voisi hyödyntää eri aloilla.
Päivän keynote-puhuja Philipsin Global Head of Portfolio Marketing Belinda Gerdt kannusti suomalaisia yrityksiä rohkeuteen.
”Yritysten suurimpia puheenaiheita digitalisaatiossa ovat tällä hetkellä oman henkilöstön osaaminen ja osaamisen johtaminen ja kehittäminen. Asiakas haluaa erityisesti helppoutta, nopeutta ja tasalaatuista palvelua. Siksi prosesseja on tärkeä automatisoida. Uudet teknologiat antavat tähän yhä uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta samalla haastavat yrityksiä. Meidän pitää olla rohkeita, uskaltaa ajatella isosti ja panostaa koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen”, sanoo Gerdt.
Katso Digitaitoviikon keskiviikon 18.5.2022 webinaarin kooste (3 min 50 sek) >>
Päivän webinaarin tallenne julkaistaan kokonaisuudessaan 19.5.2022.
Digitaitoviikko jatkuu torstaina 19.5.2022 klo 9.00 jolloin webinaarin teemana on ”Kasvaako vai katoaako inhimillisyys digimaailmassa?”.
Päivän aikana keskustelemme, miten voimme tuottaa parempaa vuorovaikutusta ja lisätä digisivistystä digiosaamisen avulla ja miten inhimillisyyttä voidaan digissä edistää. Mukana keskustelemassa ovat mm. nyrkkeilijä Elina Gustafsson, Haagan seurakunnan kirkkoherra Mari Mattson, sosiaalipsykologi Suvi Uski ja Aalto-yliopiston professori Janne Lindqvist.
Tule mukaan kuulolle: https://www.mediaserver.fi/live/digitaitoviikko2022
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Från och med slutet av 2025 kan en person endast vara stadigvarande bosatt i ett land – för närvarande har 12 000 personer adress både i Finland och Estland13.10.2025 08:10:00 EEST | Pressmeddelande
Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata har tillsammans med inrikesministeriet i Estland utrett att 12 000 personer har registrerat en stadigvarande adress i både Finland och Estland. Från och med december 2025 kommer detta inte längre att vara möjligt, då man automatiskt börjar utbyta information om personer som flyttar mellan länderna. I fortsättningen kan den stadigvarande adressen endast registreras i endast ett land.
Loppuvuodesta 2025 vakinainen osoite voi olla vain yhdessä maassa – 12 000 henkilöllä osoite sekä Suomessa että Virossa13.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Digi- ja väestötietovirasto on selvittänyt yhdessä Viron sisäministeriön kanssa, että 12 000 henkilöllä on vakinainen osoite rekisteröitynä sekä Suomessa että Virossa. Joulukuusta 2025 lähtien tämä ei ole enää mahdollista, kun tietoja maiden välillä muuttavista henkilöistä aletaan vaihtaa automaattisesti. Jatkossa vakinainen osoite voi olla rekisteröitynä vain yhteen maahan.
By the end of 2025 people may only have a permanent address in one country - 12,000 persons currently have an address in both Finland and Estonia13.10.2025 08:10:00 EEST | Press release
Together with the Estonian Ministry of the Interior, the Digital and Population Data Services Agency has determined that 12,000 persons have a permanent address registered in both Finland and Estonia. As of December 2025, this will no longer be possible as information on persons moving between the two countries will be exchanged automatically from that time forward. In the future, a permanent address can only be registered in one country.
Från och med 2026 skickas myndighetspost i första hand elektroniskt – ändringen omfattar cirka två miljoner personer9.10.2025 10:02:00 EEST | Pressmeddelande
År 2026 aktiveras Suomi.fi-meddelanden för alla myndiga personer som uträttar ärenden digitalt och som inte har aktiverat tjänsten tidigare. Tjänsten aktiveras när en person identifierar sig första gången 2026 i någon myndighets e-tjänst. Efter ändringen får över fyra miljoner personer myndighetspost i första hand digitalt.
Viranomaisposti saapuu vuoden 2026 alusta ensisijaisesti sähköisesti – muutos koskee noin kahta miljoonaa henkilöä9.10.2025 10:02:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2026 Suomi.fi-viestit tulee käyttöön kaikille digitaalisesti asioiville täysi-ikäisille, jotka eivät ole ottaneet sitä aiemmin käyttöönsä. Palvelu tulee käyttöön, kun henkilö tunnistautuu ensimmäisen kerran vuonna 2026 jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Muutoksen jälkeen viranomaispostia vastaanottaa ensisijaisesti digitaalisesti yli neljä miljoonaa henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme