Digitalisaatio kuormittaa mutta tekee myös työstä mielekästä
Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen Työolo-tutkimusaineistoa ja sen osaotosta suomalaisista palkansaajista, joilla oli kokemusta oman työn digitalisoinnista.
Tutkimustulosten mukaan digitalisaatio on keskimäärin lisännyt työn kuormittavuutta (43 %), kun vain 18 prosentin mielestä digitalisaatio on vähentänyt työn kuormittavuutta.
Koska työn kuormittavuus voi olla työntekijälle joko uuvuttava ja motivaatiota vähentävä tai innostava ja palkitseva asia, tutkimuksessa tyypiteltiin neljä työntekijäprofiilia sen mukaan, koetaanko digitalisaation vähentävän vai lisäävän oman työn kuormittavuutta. Samalla työntekijät jaoteltiin sen mukaan, kokevatko he digitalisoinnin muuttaneen työtä mielekkäämmäksi vai vähentäneen mielekkyyttä.
Työn haasteet kiehtovat suomalaisia
Vastaajat, jotka kokivat digitalisaation vähentäneen työn mielekkyyttä, nimettiin Digi-uupujiksi ja Digi-nuutujiksi. Digi-uupujien kokema työtyytyväisyys laski kasvaneen kuormituksen myötä, kun taas Digi-nuutujilla työtyytyväisyys laski työn kuormittavuuden vähennyttyä.
Teknologista työhyvinvointia edustivat tutkimuksessa Digi-leimahtelijat ja Digi-leppoistajat.
Kaikkein tyypillisimmin suomalaiset palkansaajat näyttivät syttyvän digitalisaation haasteista. Suurimman kategorian muodostivat Digi-leimahtelijat, jotka kokivat digitalisoinnin lisänneet samanaikaisesti työn kuormittavuutta ja sen mielekkyyttä.
– Digi-leimahtelijat tuntuvat motivoituvan jatkuvista teknologisista haasteista sen sijaan, että uupuisivat vaatimusten ja työkuorman alle, sanoo tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.
Tutkijat selittävät tulosta sillä, kuinka työn uudet kuormittavuustekijät otetaan vastaan myönteisenä haasteena.
– Työn kuormittavuutta ei pidä tulkita yksinomaan kielteisellä tavalla. Vaativa työ edistää usein omaa uraa ja ammattitaitoa.
Neljännen kategorian Digi-leppoistajilla digitalisaatiosta seurannut työn vähäisempi kuormittavuus oli yhteydessä korkeampaan työtyytyväisyyteen. Digi-leppoistajat näkevätkin työn kuormittavuuden vähenemisen myönteisenä asiana tylsistymisen sijaan. Leppoistamiseksi suomennettiin tutkimuksessa 'downshiftaamisen' käsite. Leppoistajat saattavat motivoitua tilaisuudesta delegoida epämieluisia tehtäviä teknologialle ja hidastaa itse tahtia.
Dataa saa sataa – digi ei tarkoita robottitahtia
Tutkimuksen tehneen PROSHADE-hankkeen tutkija Tuuli Turja korostaa, että keskimäärin suomalaiset työpaikat ovat hyödyntäneet tähän asti digitalisaatiota tavalla, joka on onnistunut tukemaan työhyvinvointia.
– Uusiin teknologioihin tutustuminen työssä ja vaikutusmahdollisuudet työyhteisössä ovat tulostemme perusteella vahvassa yhteydessä teknologiseen työhyvinvointiin. Työpaikoilla olisi syytä tukea edelleen työntekijöiden digilukutaitoa ja tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia, tutkijatohtori Turja sanoo.
Teknologian kanssa voidaan siis työskennellä niin, että se lisää työtyytyväisyyttä eikä ainoastaan tunnetta siitä, että työntekijän pitäisi suoriutua robotin tahdissa. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös alakohtaisia eroja. Tehtävien digitalisoinnissa on parannettavaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Digitalisointi tulisi tutkijoiden mielestä toteuttaa niin, että työntekijät kokevat sen lisäävän työn mielekkyyttä.
Tutkimusartikkeli
Turja, T., Hakanen, J., Krutova, O., & Koistinen, P. (2023). Traces of Technological Well-being: Digi-uplifters and Digi-downshifters. Nordic Journal of Working Life Studies. https://doi.org/10.18291/njwls.137541
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Tuuli Turja
tuuli.turja@tuni.fi
050 318 7765
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Hapetusreaktori simuloi päästöjen käyttäytymistä ilmakehässä16.5.2024 10:30:00 EEST | Tiedote
Polttomoottorit tuottavat haitallisia hiukkas- ja kaasupäästöjä ilmakehään. Osa kaasumaisista päästöistä muodostaa uutta hiukkasmassaa ilmakehässä useiden päivien aikana päästön jälkeen. Väitöstutkimuksessaan DI Pauli Simonen kehitti mittausmenetelmää, jolla voidaan arvioida ilmakehässä muodostuvan hiukkasmassan eli sekundääriaerosolin määrää eri päästölähteistä. Simosen mukaan esimerkiksi etanolin lisääminen bensiiniin vähentää sekundääriaerosolin muodostumista.
Väitös: Yhteisestä etiikan opetuksesta on käyty katsomus- ja koulutuspoliittista kamppailua yli sata vuotta16.5.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Hyvän ja pahan, oikean ja väärän pohtiminen on keskeinen osa kasvatusta. Siitä, pitäisikö etiikkaa opettaa yleissivistävässä koulussa katsomusryhmittäin vai kaikille oppilaille yhteisesti, on Suomessa väitelty viimeisen sadan vuoden aikana useaan otteeseen. FM Eenariina Hämäläinen selvitti väitöstutkimuksessaan näiden debattien historiaa.
Monitieteinen GIANT-projekti tutkii sisäilman aerosoleja – suurennuslasin alla ulkoilman vaikutukset14.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset ilmanlaatututkijat, alan yritykset sekä kunnat ja kaupungit ovat käynnistäneet yhteisen GIANT-projektin, jossa tutkitaan sisätilojen aerosoli-ilmiöitä. Tutkimusprojekti pyrkii lisäksi mukauttamaan WHO:n uusimpia ilmanlaatusuosituksia käytäntöihin ja edistämään kotimaisen korkeatasoisen sisäilmateknologian markkinoita.
Väitös: LncRNA-molekyylit auttavat tunnistamaan aggressiiviset eturauhassyövät14.5.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Eturauhassyöpä on miesten toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja Suomessa. Väitöstutkimuksessaan FM Annika Kohvakka tutki aiemmin tuntemattomia, niin sanottuja pitkiä ei-koodaavia RNA:ita (lncRNA). Niiden korkea ilmentyminen eturauhassyövässä oli yhteydessä syövän etenemiseen ja huonoon ennusteeseen.
Väitös: Ulkoilman kosteus vaikuttaa rasituksen laukaisemaan keuhkoputkien supistumiseen lapsilla13.5.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Lapsilla astman diagnosointiin käytetään yleisimmin ulkona suoritettavaa juoksurasituskoetta. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, kuinka paljon ulkoilman tekijät vaikuttavat juoksurasituskokeen herkkyyteen. Väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Pauliina Tikkakoski selvitti ulkoilman fysikaalisten ja biologisten tekijöiden vaikutusta lasten ulkojuoksurasituskokeen tulokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme