Finanssiala ry

Digitalisaation on palveltava kansalaisia ja yrityksiä – digitaalinen kompassi osoittaa oikeaan suuntaan

Jaa
Valtion digitaalinen kompassi -projekti etsii erilaisia tapahtumia, joiden digitalisointia olisi tarpeen edistää. Vakuutusala ajaa yhdeksi digikompassin tapahtumaksi työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa loukkaantumisen jälkiselvittelyn digitalisointia. Toinen digisujuvoittamista kaipaava asia on omaisen kuoleman jälkeinen paperisota. Julkisen ja yksityisen sektorin on kyettävä tarvittaessa rakentamaan kansalaisten digitaalista palveluinfraa yhdessä.

Finanssiala ry (FA) tarjoaa digikompassiin yhdessä Liikennevakuutuskeskuksen ja Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa aloitetta, joka sujuvoittaisi työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa loukkaantumista seuraavaa prosessia.

”Loukkaantumisesta alkaa pitkä paperisota, jossa tieto erityisesti julkisten hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden välillä ei tällä hetkellä kulje kovin jouhevasti. Samaan prosessiin kuuluvat esimerkiksi apteekkilaskut, työnantajan toimet, mahdollinen kuntoutus ja eläke. Koko tämä ketju tulisi digitalisoida niin, että tieto kulkisi sähköisesti, tehokkaasti ja asiakasta mahdollisimman vähän kuormittavasti”, avaa FA:njohtava asiantuntija Timo Tuominen.

Aloite liittyy Suomen digitalisaatiokehitystä ohjaavaan digikompassiin, johon paraikaa haetaan digitalisoitavia tapahtumia. Haku on päällä tammikuun loppuun saakka.

”Tapahtumat voivat liittyä paitsi elämäntapahtumiin, myös liiketoimintatapahtumiin, jotka aloittavat jonkinlaisen toimintaketjun. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työntekijän rekrytointi, osaamisen kehittäminen tai yrityskauppa.”

Digitalisaatio on kaikin keinoin saatava valjastettua palvelemaan kansalaisia ja yrityksiä. Tämä vaatii saumatonta kumppanuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Suomen digitaalinen kompassi perustuu vuonna 2021 esitettyyn EU:n digitaaliseen kompassiin ja sitä koskevaan ohjelmaehdotukseen. Suomi haluaa olla ensimmäinen kansallisen strategisen tiekartan laatinut jäsenmaa. Suomen digikompassiin on EU-tavoitteiden lisäksi koottu myös kansallisia, EU-kompassia täydentäviä tavoitteita ja teemoja.

Päättäjiltä laaja tuki omaisten taakan keventämiselle

Toinen finanssialan keskeinen digitalisaatioteema on järjestelmä, joka kokoaisi tietoja automaattisesti yhteen kuoleman jälkeen. Iso osa tarvittavista tiedoista on jo olemassa sähköisessä muodossa, mutta ne ovat hajallaan eri järjestelmissä. Tällaista kokoavaa järjestelmää kutsutaan kuoleman ekosysteemiksi.

”Valtion tulisi tarjota turvallinen, Suomi.fi-tyyppinen palvelualusta, josta omaiset saisivat kaikki olennaiset tiedot vainajan sukulaissuhteista ja omaisuudesta heti, kun tieto kuolemasta on kirjattu”, Tuominen kertoo FA:n tavoitteista.

Kuoleman ekosysteemille on vahva tuki päättäjien keskuudessa. FA:n syksyllä 2022 Aula Researchilla teettämässä vaikuttajakyselyssä 85 prosenttia poliittisista vaikuttajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että järjestelmä pitäisi luoda.

”Sekä käytännön kokemukset että kyselyn tulokset osoittavat, että järjestelmälle on suuri tarve. Nyt jos koskaan pitää siirtyä sanoista tekoihin ja ottaa kuoleman ekosysteemi mukaan tulevaan hallitusohjelmaan”, Tuominen summaa.

Miten digitalisaatiota tulisi edistää?

Finanssiala ry on kirjannut hallitusohjelmatavoitteisiinsa, kuinka digitalisaatio pystyy paremmin palvelemaan kansalaisia ja yrityksiä ja tarjoamaan saumatonta kumppanuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

  • Digitalisaatiota on säänneltävä vain silloin, kun se on yhteiskunnallisen turvallisuuden tai vakauden kannalta tarpeen.
  • Finanssialan osaamista on hyödynnettävä säädösvalmistelussa. Suomen yhteinen digitaalinen tahtotila on määriteltävä.
  • Finanssitoimialan digitalisaatio edistyy parhaiten, kun viranomaisten toiminta on ennustettavaa.
  • Julkisen ja yksityisen sektorin on kyettävä tarvittaessa rakentamaan kansalaisten digitaalista palveluinfraa yhdessä.
  • Kaikessa kansalaisten ja yritysten viranomaisasioinnissa on tarjottava digitaalinen palvelumuoto.

Digikompassi on vuoteen 2030 ulottuva kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, joka luo kokonaiskuvan Suomen digitalisaatiokehityksestä ja ohjaa kansallisen kehitystyön suuntaa. Digikompassi asettaa kansalliset tavoitteet digitalisaation hyödyntämiselle, jotta Suomi menestyy meneillään olevassa murroksessa. Kompassi vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä, käsitteistä ja suunnasta.

Lue lisää

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote: Digitaalisen kompassin selonteko asettaa suunnan Suomen digitalisaatiokehitykselle

Valtioneuvoston selonteko: Digitaalinen kompassi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote

Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote

Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote

Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye