Digitalisaation on palveltava kansalaisia ja yrityksiä – digitaalinen kompassi osoittaa oikeaan suuntaan
Finanssiala ry (FA) tarjoaa digikompassiin yhdessä Liikennevakuutuskeskuksen ja Tapaturmavakuutuskeskuksen kanssa aloitetta, joka sujuvoittaisi työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa loukkaantumista seuraavaa prosessia.
”Loukkaantumisesta alkaa pitkä paperisota, jossa tieto erityisesti julkisten hoitolaitosten ja vakuutusyhtiöiden välillä ei tällä hetkellä kulje kovin jouhevasti. Samaan prosessiin kuuluvat esimerkiksi apteekkilaskut, työnantajan toimet, mahdollinen kuntoutus ja eläke. Koko tämä ketju tulisi digitalisoida niin, että tieto kulkisi sähköisesti, tehokkaasti ja asiakasta mahdollisimman vähän kuormittavasti”, avaa FA:njohtava asiantuntija Timo Tuominen.
Aloite liittyy Suomen digitalisaatiokehitystä ohjaavaan digikompassiin, johon paraikaa haetaan digitalisoitavia tapahtumia. Haku on päällä tammikuun loppuun saakka.
”Tapahtumat voivat liittyä paitsi elämäntapahtumiin, myös liiketoimintatapahtumiin, jotka aloittavat jonkinlaisen toimintaketjun. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työntekijän rekrytointi, osaamisen kehittäminen tai yrityskauppa.”
Digitalisaatio on kaikin keinoin saatava valjastettua palvelemaan kansalaisia ja yrityksiä. Tämä vaatii saumatonta kumppanuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Suomen digitaalinen kompassi perustuu vuonna 2021 esitettyyn EU:n digitaaliseen kompassiin ja sitä koskevaan ohjelmaehdotukseen. Suomi haluaa olla ensimmäinen kansallisen strategisen tiekartan laatinut jäsenmaa. Suomen digikompassiin on EU-tavoitteiden lisäksi koottu myös kansallisia, EU-kompassia täydentäviä tavoitteita ja teemoja.
Päättäjiltä laaja tuki omaisten taakan keventämiselle
Toinen finanssialan keskeinen digitalisaatioteema on järjestelmä, joka kokoaisi tietoja automaattisesti yhteen kuoleman jälkeen. Iso osa tarvittavista tiedoista on jo olemassa sähköisessä muodossa, mutta ne ovat hajallaan eri järjestelmissä. Tällaista kokoavaa järjestelmää kutsutaan kuoleman ekosysteemiksi.
”Valtion tulisi tarjota turvallinen, Suomi.fi-tyyppinen palvelualusta, josta omaiset saisivat kaikki olennaiset tiedot vainajan sukulaissuhteista ja omaisuudesta heti, kun tieto kuolemasta on kirjattu”, Tuominen kertoo FA:n tavoitteista.
Kuoleman ekosysteemille on vahva tuki päättäjien keskuudessa. FA:n syksyllä 2022 Aula Researchilla teettämässä vaikuttajakyselyssä 85 prosenttia poliittisista vaikuttajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että järjestelmä pitäisi luoda.
”Sekä käytännön kokemukset että kyselyn tulokset osoittavat, että järjestelmälle on suuri tarve. Nyt jos koskaan pitää siirtyä sanoista tekoihin ja ottaa kuoleman ekosysteemi mukaan tulevaan hallitusohjelmaan”, Tuominen summaa.
Miten digitalisaatiota tulisi edistää?
Finanssiala ry on kirjannut hallitusohjelmatavoitteisiinsa, kuinka digitalisaatio pystyy paremmin palvelemaan kansalaisia ja yrityksiä ja tarjoamaan saumatonta kumppanuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
- Digitalisaatiota on säänneltävä vain silloin, kun se on yhteiskunnallisen turvallisuuden tai vakauden kannalta tarpeen.
- Finanssialan osaamista on hyödynnettävä säädösvalmistelussa. Suomen yhteinen digitaalinen tahtotila on määriteltävä.
- Finanssitoimialan digitalisaatio edistyy parhaiten, kun viranomaisten toiminta on ennustettavaa.
- Julkisen ja yksityisen sektorin on kyettävä tarvittaessa rakentamaan kansalaisten digitaalista palveluinfraa yhdessä.
- Kaikessa kansalaisten ja yritysten viranomaisasioinnissa on tarjottava digitaalinen palvelumuoto.
Digikompassi on vuoteen 2030 ulottuva kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, joka luo kokonaiskuvan Suomen digitalisaatiokehityksestä ja ohjaa kansallisen kehitystyön suuntaa. Digikompassi asettaa kansalliset tavoitteet digitalisaation hyödyntämiselle, jotta Suomi menestyy meneillään olevassa murroksessa. Kompassi vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä, käsitteistä ja suunnasta.
Lue lisää
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote: Digitaalisen kompassin selonteko asettaa suunnan Suomen digitalisaatiokehitykselle
Valtioneuvoston selonteko: Digitaalinen kompassi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo TuominenJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4218timo.tuominen@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme