Digitoidun lehtiaineiston tutkimuskäyttö jatkuu vuosina 2023–2027
Kansalliskirjaston digitoimien sanoma- ja aikakauslehtien tutkimuskäytön mahdollistava uusi sopimus on solmittu vuosiksi 2023–2027. Sopimus koskee mukana olevia yliopistoja ja korkeakouluja.

Kansalliskirjaston ja Kopioston uusi Tutkain-sopimus tuo käyttäjälle ensi vuoden alusta alkaen entistä laajemman aineiston: vuoden 2021 loppuun mennessä julkaistut lehdet. Solmitun sopimuksen mukaisesti tekijänoikeudenalaisia digitoituja lehtiä voivat käyttää sopimukseen liittyneiden korkeakoulujen tutkijat, tutkimusta opettava henkilökunta ja gradua tai muuta tutkimuksellista opinnäytetyötä tekevät opiskelijat.
Kansalliskirjaston johtaja Kimmo Tuominen iloitsee tutkijoiden puolesta: ”Uusi sopimus tuo runsaan ja tuoreen lehtiaineiston tutkijoiden käyttöön. Avattavaan aineistoon sisältyvät myös koronavuodet 2020 ja 2021, jotka ovat kiinnostavia muun muassa yhteiskunta- ja terveystieteellisesti orientoituneen tutkimuksen kannalta.”
Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen pitää uutta sopimusta tärkeänä: ”Olemme mielellämme mukana mahdollistamassa lehtiaineistojen laajaa ja vastuullista tutkimuskäyttöä. Näin myös sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat teostensa käytöstä heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset kauttamme.”
Tutkain-sopimukseen liittyneiden korkeakoulujen tunnistautuneet tutkijat voivat selata, hakea ja lukea lehtiä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa(avautuu uuteen välilehteen). Sopimus mahdollistaa myös tiedonlouhinnan.
Vuoden 2023 alusta tutkimuskäyttö on mahdollista seuraavien yliopistojen ja korkeakoulujen tunnuksilla palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi(avautuu uuteen välilehteen):
- Itä-Suomen yliopisto
- Jyväskylän yliopisto
- Helsingin yliopisto
- Lapin yliopisto
- Lapin ammattikorkeakoulu
- Maanpuolustuskorkeakoulu
- Oulun yliopisto
- Oulun ammattikorkeakoulu
- Taideyliopisto
- Tampereen yliopisto
- Turun yliopisto
- Åbo Akademi
Kansalliskirjaston ja Kopioston yhteisessä Tutkain-hankkeessa on avattu digitoitua lehtiaineistoa tutkimuskäyttöön. Vuoden lopussa päättyvän sopimuksen mukaisesti tutkimuskäytössä ovat olleet vuonna 2018 ja sitä aiemmin julkaistut lehdet.
Kaikkiaan uusittu Tutkain-sopimus tuo tutkimuskäyttöön yhdeksän miljoonaa sivua sanoma- ja aikakauslehtiä. Osa lehdistä on digitoitu koko ilmestymisensä ajalta. Kaikki sanomalehdet on digitoitu takautuvasti 1940-luvulle asti ja lisäksi on digitoitu kaikki ilmestyneet numerot kattavasti 2017 alkaen nykypäivään.
- - - - - - - - - - - - -
Kaikille avoimia sanoamalehti- ja aikakauslehtiaineistoja digi.kansalliskirjasto.fi(avautuu uuteen välilehteen):ssä ovat
- Kaikki digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1939. Yleisökäytön mahdollistaa Kansalliskirjaston ja Kopioston sopimus, jonka voimassaoloa jatketaan vuoden 2023 loppuun.
- Lisäksi ruotsinkielisten lehtien digitointihankkeessa digitoidut Suomen ruotsinkieliset sanomalehdet on avattu vuoden 1949 loppuun viisivuotiskaudelle 2022-2026.
- - - - - - - - - - - - -
Palvelujohtaja Johanna Lilja, Kansalliskirjasto, johanna.e.lilja@helsinki.fi(avautuu uuteen välilehteen), puh. 02941 22705
Lakiasiainjohtaja Kirsi Salmela, Kopiosto, kirsi.salmela@kopiosto.fi(avautuu uuteen välilehteen), puh. 09 4315 2349
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tietojärjestelmäasiantuntija Juha Rautiainen
juha.rautiainen@helsinki.fi
+358 2941 21404
Kansalliskirjasto
Saimaankatu 6
50100 Mikkeli
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Kirjasto toimii tutkimuskirjastona erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla ja on merkittävä kulttuuriperintödatan käyttöön asettaja. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota.
Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä. Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukkoon.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Järjestys datasykkyrään – Tekoäly oppi visualisoimaan laajaa data-aineistoa30.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Uusi tekoälykeskus FCAI:n tutkijoiden kehittämä tekoälyalgoritmi pyrkii visualisoimaan data-aineiston mahdollisimman selkeästi. Hankkeessa osoittautui, että algoritmin itsenäisesti valitsema ratkaisu oli usein hyvin lähellä ihmisen tyypillisimmin suosimaa ratkaisua.
”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu
Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Desinficerande UV-lampor kan förvärra inomhusluften26.1.2023 08:56:40 EET | Tiedote
Mätningar vid Helsingfors universitets aerosolfysiklaboratorium påvisar tydligt, att varje gång man tänder UV-lampor som används till desinficering stiger halterna av både gaser och småpartiklar markant. Halterna återgick inte till den ursprungliga nivån förrän omkring 30–40 minuter efter att UV-lamporna hade släckts.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme