Barometri käynnistettiin syksyllä 2020, ja ensimmäinen raportti julkaistiin lokakuussa. Nyt julkaistava raportti perustuu 922 uuteen vastaukseen, jotka on saatu lokakuun 2020 jälkeen 14.6.2021 mennessä. Tässä tiedotteessa julkaisemme raportin keskeisiä havaintoja.

Huolet digitaalisesta turvallisuudesta kasvussa

Digiturvabarometri kartoittaa työssä ja vapaa-ajalla kohdattuja uhkia 30 mittarin avulla. Näistä valtaosa, 22 mittaria, näyttää muutosta turvattomampaan suuntaan lokakuun 2020 tuloksiin verrattuna.

Esimerkiksi huijausyritykset ovat varsin yleisiä. Vastaajista jopa 73,7 % on saanut huijaussähköpostia vapaa-ajalla ja 66,0 % työssä, huijauspuheluita on saanut 61,2 % vapaa-ajalla ja 46,6 % työssä.

Yhä useampi (40,7 %) on vapaa-ajallaan huolissaan siitä, että jokin digipalvelu tai -laite kerää tietoja ilman lupaa. Kasvussa on myös huoli siitä, että digipalveluihin syötettyjä tietoja käsitellään väärin tai epäedullisella tavalla. Tästä on nyt huolissaan 43,2 % vastaajista, eli kasvua lokakuusta on 5 prosenttiyksikköä. Identiteettivarkauden mahdollisuudesta on huolissaan 32,4 % vastaajista (lokakuussa 29,3 %).

Huolet ovat merkittävästi pienempiä työtehtävissä kuin vapaa-ajalla. Digiturvabarometrin tulosten perusteella näyttääkin siltä, että luottamus työnantajien tarjoamien laitteiden ja palveluiden digiturvallisuuteen on vahva.

Suomalaiset luottavat oman työnantajansa ja viranomaisten tapaan käsitellä tietoja

Vastausten perusteella voidaan todeta, että Suomessa vallitsee edelleen korkea luottamus oman työnantajan ja viranomaisten kykyyn käsitellä henkilötietoja ja muita tietoja turvallisesti. Valtaosa vastaajista luottaa siihen, että oman työnantajan (81,3 %) tai viranomaisen (79,1 %) haltuun annetut tiedot pysyvät turvassa.

Luottamus on kuitenkin pienessä laskussa lokakuun 2020 vastauksiin verrattuna. Luottamus oman työnantajan tietoturvaan on laskenut 3,1 prosenttiyksikköä ja viranomaisen tietoturvaan 1,8 prosenttiyksikköä.

Johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta ei pidä tätä muutosta vielä huolestuttavana. ”Yleiseen luottamukseen ja digiturvallisuuden tunteeseen vaikuttaa varmasti erilaisten huijausyritysten yleistyminen. Myös onnistuneista kyberhyökkäyksistä on uutisoitu näkyvästi viime kuukausina, ja silti luottamus on näin korkealla tasolla”, Rousku sanoo ja jatkaa: ”On erittäin tärkeää, että tällainen luottamuksen taso pystytään Suomessa säilyttämään myös tulevaisuudessa.”

Digiturvallisuuden koulutukselle tarvetta hyvästä osaamistasosta huolimatta

Suurin osa vastaajista (83,4 %) arvioi oman digiturvaosaamisensa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tässä ei näy suurta muutosta viime lokakuuhun verrattuna (84,6 %).

”Lukua voidaan kyllä pitää odotettua parempana”, Rousku toteaa. Hän arvioi, ettei se kuitenkaan aivan suoraan kuvasta todellisuutta: ”Tyypillisesti tällaisiin kyselyihin vastaavat henkilöt, jotka osaavat huolehtia digiturvallisuudesta keskivertoa paremmin. Siitäkin huolimatta vastaajat pitävät digiturvakoulutusta erittäin tarpeellisena.”

Eniten koulutusta tarvitaan häiriötilanteissa toimimiseen, sillä 40,2 % vastaajista kertoo saaneensa siihen liian vähän koulutusta. 34,5 % vastaajista ilmoittaa saaneensa liian vähän koulutusta mobiililaitteiden turvalliseen käyttöön.

Korona-aika on tuonut haasteita ja mahdollisuuksia

Koronapandemia on aiheuttanut laajan siirtymisen etätyöhön, mikä jakaa mielipiteitä. 37,6% vastaajista toteaa suoriutuneensa omista työtehtävistään korona-aikana paremmin kuin ennen sitä. Vastaavasti 10,7 % vastaajista kertoo suoriutuneensa työssään aikaisempaan heikommin tai merkittävästi heikommin.

Yksi Digiturvabarometrin keskeisistä havainnoista on se, että vastaajat arvioivat viranomaisasioinnin sujuneen suhteellisen hyvin koronapandemian aikana. 50,4 % vastaajista kertoo voineensa hoitaa viranomaisasioinnin hyvin tai erittäin hyvin. 46,4 % kertoo viranomaisasioinnin sujuneen samalla tavalla kuin ennen koronaa, ja vain 3,3 % kokee asioinnin vaikeutuneen koronan vuoksi.

Tulokset huomioidaan digiturvan kehittämistyössä

Digi- ja väestötietovirasto ottaa Digiturvabarometrin havainnot huomioon vastuullaan olevan Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ja sen työryhmien toiminnassa sekä digiturvan kehittämishankkeen (JUDO) eri projekteissa. Tulokset huomioidaan myös kansallisen Digiturvaviikon 25.-29.10.2021 suunnittelussa.

Linkit:

Lue yksityiskohtaisempi raportti Digiturvabarometrin tuloksista:
Digiturvabarometri – Keskeiset tulokset ja havainnot, kesäkuu 2021 (pdf)

Digiturvabarometrin kysely on avoinna verkossa toistaiseksi, ja toivomme siihen jatkossakin vastauksia. Barometrista julkaistaan raportteja säännöllisesti. Seuraavan kerran tuloksia tarkastellaan Digiturvaviikolla lokakuussa.

Lue myös:

Raportti: Digiturvabarometri – Keskeiset tulokset ja havainnot, lokakuu 2020 (pdf)

Tiedote: Digiturvabarometri – Yritysten tietoturva huolettaa, huijausyritykset yleistyvät ja väsyminen etätyöhön heijastuu mahdollisina digiturvariskeinä, helmikuu 2021