DNA selvitti kuntien digitaalisen tason Pohjoismaissa – suomalaisilla kirittävää pohjoismaisiin naapureihin verrattuna

Pohjoismainen kuntien digitalisaatioselvitys (The Nordic Digital Municipality Index) tutki miten hyvin 60 eri kuntaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ovat asemoituneet digitalisaatiomurrokseen. Kustakin maasta kartoitettiin yhteensä 15 eri kuntaa, joista sisällytettiin asukasluvultaan viisi suurta (> 50 000), viisi keskisuurta (20 000–50 000 as.) ja viisi pientä (alle 20 000 as.) kuntaa. DNA toteutti selvityksen yhteistyössä emoyhtiönsä Telenorin ja tutkimusyhtiö Analysys Masonin kanssa.

Tutkimuksesta käy muun muassa ilmi miten kunnat hyödyntävät infrastruktuuria digitaalisten palveluiden ja älykaupunkien mahdollistamiseksi. Tulokset osoittavat selkeitä eroja eri kuntien välillä, vaikka globaalilla tasolla Pohjoismaat ovatkin digitalisaation edelläkävijöitä. Euroopan komission julkaiseman DESI-indeksin mukaan Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat digitalisaation neljä kärkimaata Euroopassa, siten lähtötaso Pohjoismaiden kunnissa on muuhun Eurooppaan verrattuna korkea.

Tanska ja Norja johtavat kärkikahinoita – pääkaupunkien välillä selkeitä eroja

Tutkimuksessa esiin noussut Aalborg ylsi selkeällä erolla indeksin kärkeen kuntien välisen pisteytyshajonnan ollessa 2,7–8,3 ääripäiden välillä. Vaikka Tanska vei Pohjoismaisten kuntien välisessä vertailussa pistevoiton, maiden välisiä eroja tarkasteltaessa Norja saavutti kymmenen parhaan joukossa määrällisesti eniten sijoituksia viidellä eri kunnalla. Suomalaisiin kuntiin verrattuna naapurimaat ovat selkeimmin edellä digitaalisten palveluiden löydettävyydessä, koska muut pohjoismaiset kunnat viestivät saatavilla olevista palveluista aktiivisemmin asukkailleen. Näihin lukeutuvat muun muassa digitaaliset oppimisalustat, päivähoitopalvelut, rakennusluvat ja hyvinvointiteknologia.

Vaikka kahdeksan kymmenestä parhaiten menestyneestä kunnasta oli suuria kuntia, niiden joukkoon mahtui vain kaksi pohjoismaista pääkaupunkia, mukaan lukien viidenneksi sijoittunut Kööpenhamina ja kahdeksanneksi tullut Tukholma.  Sekä Oslo (18.) että Helsinki (20.) ylsivät kahdenkymmenen parhaan joukkoon, mutta jäivät jumbosijoille pääkaupunkivertailussa, koska molemmilla on verrokkejaan enemmän haasteita edistää uusien tukiasemien sijoittelua koskevia lupa- ja päätösprosesseja. Kolmenkymmenen parhaan joukossa Suomi oli muihin Pohjoismaihin verrattuna vähiten edustettuna vain viidellä kuntasijoituksellaan, jotka pisteytysjärjestyksessä olivat Tampere, Oulu, Helsinki, Vantaa ja Salo.

Tampere ja Salo johtavat omissa kokoluokissaan suomalaiskuntien kehitystä

Tutkimus osoittaa, että valtakunnallisesti suurimmat suomalaiskunnat ovat vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta digitaalisen kehityksen kärjessä. Suomessa ykköseksi nousi Tampere, joka menestyi eri osa-alueilla verrattain tasaisesti. Oulu oli Tampereen kanssa lähes tasavahva, Helsingin jäädessä merkittävästi jälkeen matkaviestinverkon infrastruktuurin sijoittamisessa, jossa pääkaupunki sai kaikista suomalaiskunnista vertailun heikoimmat pisteet. Suurista kunnista heikoiten suoriutui Jyväskylä, joka jäi Pohjoismaisessa vertailussa vasta sijalle 52.

Pienet ja keskisuuret kunnat jäävät sekä pohjoismaisessa että valtakunnallisessa vertailussa isommista jälkeen lähes kaikilla osa-alueilla, mutta erityisesti niillä on haasteita älykaupungin kehittämisessä. Joukosta erottuu kuitenkin älykaupunkihanketta tekevä Salo, joka ylsi ainoana keskisuurena suomalaiskuntana Pohjoismaiden kolmenkymmenen parhaan joukkoon.

Tutkimuksen eri osa-alueilla parhaiten suoriutuneet suomalaiskunnat osoittavat kuntien digitaalisia vahvuuksia:

• Matkaviestinverkon sijoittelu: Vantaa (5,9)

• Digitaalisista palveluista viestiminen: Helsinki (7,8)

• Älykaupungin kehitysaste: Helsinki (8,5)

Vähiten pisteitä keränneille suomalaiskunnille tutkimus alleviivaa digitalisaation kehityskohteita:

• Matkaviestinverkon sijoittelu: Helsinki (1,8)

• Digitaalisista palveluista viestiminen: Teuva (3,3)

• Älykaupungin kehitysaste: Rauma (0,1) ja Teuva (0,1)

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä: ”Yhteistyötä kuntien välillä tulee lisätä”

Pohjoismaiden suotuisan toimintaympäristön ansiosta vertailussa heikommin pärjänneillä pienillä kunnilla on erinomainen mahdollisuus parantaa digitaalista asemaansa ja hyödyntää koko potentiaalinsa ottamalla käyttöön suurempien kuntien oppeja.

Tutkimuslöydökset suosittavat erityisesti ennakoivaa suunnittelua kunnallisissa rakennushankkeissa, jolloin matkaviestinverkon infrastruktuurin toteuttamiseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia voidaan pienentää merkittävästi samalla varmistaen verkon kattavuus eri sidosryhmille. Keskeiset havainnot suosittavat lisäksi tehokkaampaa asukasviestintää digitaalisten palveluiden saatavuudesta. Resurssit muodostavat yhden merkittävimmistä eroista pienten ja suurten kuntien välillä, minkä vuoksi kuntienväliset yhteishankkeet ja kansalliset digitalisaatio-ohjelmat ovat harkitsemisen arvoisia.

- COVID-19-tilanne on osoittanut konkreettisesti, kuinka tärkeää on, että yhteiskunta toimii myös digitaalisesti. Tutkimuksen löydökset tarjoavat arvokasta tietoa kunnille toimivan digitaalisen yhteisön edellytyksistä, ja siitä mitä tehokas 5G-palvelujen käyttöönotto vaatii. On selvää, että yhteistyötä kuntien välillä tulee lisätä digitaalisen kuilun kaventamiseksi, sanoo DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen.

- Tutkimus tarjoaa samalla katsauksen palveluihimme, jotka ovat jo tarjolla kunnallisille asiakkaillemme. Toivomme, että löydökset auttavat kuntia oppimaan toisiltaan ja hyödyntämään hyväksi havaittuja käytäntöjä, Leinonen jatkaa.

Lisätietoja tutkimuksesta

DNA:n yhteistyössä Telenor Groupin kanssa teettämän pohjoismaisen kuntien digitalisaatioselvityksen (The Nordic Digital Municipality Index) tavoitteena oli kartoittaa digitalisaation tilanne kunnissa. Kustakin maasta valittiin satunnaisotannalla yhteensä 15 kuntaa, mukaan lukien viisi kuntaa kolmesta eri kokoluokasta (pienet, keskisuuret ja suuret). Kuntien keskinäisten riippuvuusvaikutusten vähentämiseksi satunnaisotokset hajautettiin myös maantieteellisesti.

Tutkimus sisälsi 27 eri parametriä, joilla mitattiin kolmea keskeistä digitalisaation osa-aluetta: matkaviestinverkon sijoittelu, digitaalisista palveluista viestiminen ja älykaupungin kehitysaste. Ensimmäiseen osioon aineistoa kerättiin haastattelemalla Telenorin asiantuntijoita ja urakoitsijoita heidän kokemuksistaan kuntien kanssa työskentelystä. Toiseen ja kolmanteen osioon aineistoa kerättiin tutkittujen kuntien verkkosivuilta ja muista informaatiolähteistä, jolloin pisteytys edustaa kuntien julkisesti vahvistamia suunnitelmia ja muuta viestintää saatavilla olevista digitaalisista palveluista ja tekeillä olevista digitalisaatiohankkeista. Kolme tutkittua osa-aluetta pisteytettiin tilastollisesti ja luvut yhdistettiin kokonaispisteiksi kullekin kunnalle. Selvityksen toteutti tutkimusyhtiö Analysys Mason.

Tutkimus kokonaisuudessaan: https://www.telenor.com/wp-content/uploads/2020/09/Nordic-Digital-Municipality-Index-2020.pdf 

Lisätietoja medialle:

toimitusjohtaja Jukka Leinonen, DNA Oyj, puh. 044 044 1000, jukka.leinonen@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

LIITE: tutkimusraportti