DNA selvitti, milloin ja miksi lapselle hankitaan puhelin ja mihin lapsi sitä käyttää

DNA:n vuosittain teettämä koululaistutkimus selvittää koululaisten puhelimen hankintaan, käyttötarkoituksiin ja puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Pääkohderyhmänä ovat tänä vuonna 5–12 vuotta täyttävien lasten vanhemmat, mutta kyselyssä on huomioitu myös 13–16-vuotiaat. Kyselyyn osallistui tänä vuonna yli tuhat lasten vanhempaa, joiden lisäksi kyselyyn saatiin vastauksia myös yli 400:lta 5–16-vuotiaalta lapselta.

Puhelin hankitaan lapselle yhteydenpitoa varten

”Ensimmäinen puhelin hankitaan lapselle usein perheen välisen yhteydenpidon helpottamiseksi, ja koulun alkaessa puhelin tuokin turvaa sekä lapselle että vanhemmille”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Puhelin hankintaan selvästi yleisimmin vanhempien aloitteesta, joille hinta nousee selkeimmäksi valintakriteeriksi. Yläkouluikäisten puhelimen hankinnassa yhtä tärkeää on, että malli on riittävän uusi, jotta kaikki tarvittavat sovellukset toimivat. Nuorempien lasten kohdalla valinnassa korostuu muun muassa useammin mallin helppokäyttöisyys.

Lapsen ensimmäinen puhelin on vuosi vuodelta useammin älypuhelin. Alakouluikäisillä ensimmäinen oma puhelin on lähes joka toisella (45 %) käytetty älypuhelin, mutta uusi älypuhelin on myös hyvin yleinen (36 %). Kahdeksan vuoden ikä toimii ensimmäisen puhelimen omistamisessa vedenjakajana – 7-vuotiasta lapsista vain 45 prosentilla on puhelin, kun taas 8-vuotiaista puhelin on jo 88 prosentilla.

Mihin lapsi käyttää puhelintaan?

Alakoululaiset käyttävät vanhempiensa mukaan puhelintaan etenkin pelaamiseen (90 %), YouTube-videoiden katselemiseen (86 %) sekä yhteydenpitoon perheenjäseniin (86 %) ja kavereihinsa (74 %). Yläkouluikäisten lasten vanhemmat kertovat lapsistaan muuten samoin, mutta pelaamisella on suhteellisesti pienempi rooli puhelimen käytössä. Sen sijaan yhteydenpito kavereihin korostuu (97 %) ja esimerkiksi musiikin kuuntelu puhelimelta nousee yleiseksi tekemiseksi (90 %).

Kaiken ikäisten lasten ylivoimaisesti käytetyimmät sovellukset ovat WhatsApp ja YouTube, ja yläkouluikäiset lapset kertovat käyttävänsä ahkerasti myös Instagramia (80 %) sekä Snapchatia (75 %). Alakouluikäiset kertovat pelaamisen olevan paras juttu puhelimella, ja suosikkipeleiksi osoittautuivat Brawl Stars ja Minecraft. Yläkouluikäiset arvostavat puhelimessa hyvää kameraa, netissä surffailua ja nettivideoiden katselua.

Perinteiset puhelinsoitot korostuvat vain perheen välisessä yhteydenpidossa, kun taas kavereiden kanssa soitellaan Whatsappin tai vastaavien sovellusten kautta ja lähetellään tekstiä sisältäviä viestejä. Tavallisten tekstiviestien lähettely kavereiden kesken on kuitenkin vähäisempää.

Sopivan ja todellisen puhelinajan välillä melkoinen ero

Lapsen puhelimella viettämä aika kasvaa iän myötä. Noin puolet yläkouluikäisten lasten vanhemmista toivoisivat lapsen päivittäisen puhelinajan olevan 1-2 tuntia. Tämä ylittyy suurimmalla osalla vastanneista (85 %) ja 42 prosenttia vanhemmista kertoo yläkouluikäisten lastensa käyttävän puhelinta jopa yli 4 tuntia päivässä. Vastaavasti 5–12-vuotiaista vain 12 prosenttia käyttää puhelinta yli neljä tuntia päivässä ja noin joka toisella on vanhempien vastausten mukaan myös täysin puhelimettomia päiviä.

Pelisäännöistä sovitaan puhumalla

Vanhemmat kertovat ratkovansa mahdollisia ongelmia ensisijaisesti keskustelemalla lapsen kanssa. Puhelimen käytön rajoitus on etenkin monella nuoremman lapsen vanhemman työkalupakissa. Yläkouluikäisten kanssa pelisäännöistä keskusteltaessa yleisintä on muistuttaa, että pitää olla tavoitettavissa, kun taas alakouluikäisiä lapsia muistutetaan siitä, että omasta puhelimesta täytyy pitää hyvä huoli.

”Pelisäännöistä puhuminen on tärkeää. Lisäksi on olemassa sovelluksia, joilla voi rajoittaa puhelimen käyttöä. DNA tarjoaa liittymiinsä DNA Turvaa, jolla pystytään seuraamaan lapsen tekemisiä puhelimella, asettamaan sovelluksiin aikarajoituksia ja estoja sekä hyödyntämään etsintätoimintoa, jonka avulla vanhemmat voivat paikantaa lapsensa kartalta”, Aavikko kertoo.

”Lisäksi sovelluskauppoihin, joista kaikki puhelimen sovellukset ladataan, on mahdollista asettaa rajoituksia. Vanhemmat voivat luoda sovelluskauppaan erillisen salasanan, joka mahdollistaa sovellusten lataamisen”, Aavikko jatkaa.

Lapset kertoivat myös itse puhelimen käytöstä aiheutuneista harmeista ja ongelmista, esimerkiksi näin:

”Puhelin on pudonnut, kastunut ja hävinnyt”
”Iskä on sanonut, että pelaan liikaa”
”Olen tullut riippuvaiseksi”
”Olen unohtanut läksyjä”

Puhelimen käyttöön suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti

Vanhemmat ovat vahvasti sitä mieltä, että älypuhelimen käytöstä on hyötyä lapsille. Moni vanhempi on ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että älypuhelimen käyttö kehittää lapsen digitaalisia taitoja sekä edistää lapsen, oppimista, luovuutta ja kykyä hakea tietoa. Lisäksi suurin osa on sitä mieltä, että puhelin opettaa vastuunkantoa ja toimii hyvänä keinona molemmin puolisen luottamuksen rakentamisessa.

Muita poimintoja

• Lasten neljä käytetyintä sovellusta:
  5-12-vuotiaat: Whatsapp, YouTube, TikTok ja Lasten Areena
  13-16-vuotiaat: Whatsapp, YouTube, Instagram ja Snapchat
  
  
• Vanhemmat seuraavat tarkkaan 5–12-vuotiaiden lastensa puhelimen käyttöä, mutta yläkouluikäiset saavat toimia vapaammin
  
  
• Vanhemmat kunnioittavat 13–16-vuotiaiden lastensa yksityisyyttä somessa, mutta nuorempia pyritään vielä valvomaan
  
  
• Yläkouluikäisten lasten vanhemmat tunnistavat, että lapsi osaa käyttää heitä paremmin sosiaalisen median sovelluksia. Ainoana poikkeuksena on Facebook, jonka vanhemmat taitavat mielestään paremmin.
  
  
• Melkein kaikilla lapsilla on puhelimen lisäksi käytössä myös muita älylaitteita
  
  
• Avoimissa vastauksissa vanhemmat kertoivat kaipaavansa neuvoja sovellusten rajoittamiseen ja ikärajojen noudattamiseen. Lue DNA:n artikkeli, jossa käsitellään some-sovellusten ikärajasuosituksia

LIITE: Tutkimusraportti median käyttöön (pdf)

Lisätietoja medialle:

Toimitusjohtaja Sami Aavikko, DNA Kauppa Oy, puh. 044 044 3069, sami.aavikko@dna.fi 

Senior Insight Manager Nina Frosterus, Kantar, puh. 040 524 5766, nina.frosterus@kantar.com  

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi