DNA:n tutkimus: Putoaminen digikelkasta lisää eriarvoistumista

Erityisesti älypuhelimen osaamattomuus vaikuttaa eriarvoisuuden kokemiseen: 44 prosenttia niistä, jotka eivät osaa käyttää älypuhelinta, eivät tunne itseään yhdenvertaiseksi.

”Toimivat yhteydet, laitteet ja kyky käyttää niitä ovat avain siihen, että ihmiset kokevat osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tietotekninen osaaminen ja verkkopalveluiden käyttö ovat kansalaistaitoja, ja siksi käytön tukemiseen ja motivoimiseen kannattaisi panostaa. Palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon, mikä voi joko helpottaa asiointia tai vaikeuttaa sitä, jos ihmisellä ei ole tarvittavia laitteita tai osaamista. Vaikka kokemus digitaalisesta eriarvoisuudesta kasvaa iän mukana, niin huoli digikelkasta putoamisesta koskettaa oikeastaan kaikenikäisiä. Jo alle nelikymppiset ovat huolissaan siitä, että tippuvat kehityksestä”, toteaa DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck.

DNA:n ”Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa” -tutkimuksen mukaan suomalaiset tiedostavat kyllä, että erilaiset järjestöt tarjoavat älypuhelimen ja muiden digilaitteiden käyttökoulutusta. Useimmilla on lähipiirissä myös joku ihminen, jolta he voivat pyytää apua. Suurin este opettelulle kumpuaakin siitä, ettei opettelusta olla kovin kiinnostuneita (54 %).

”Me HelsinkiMissiossa saamme ikääntyviltä valtavasti pyyntöjä älypuhelinten ja muiden digilaitteiden käytön opetuksesta. Kokemuksemme mukaan ikäihmiset ovat motivoituneita oppimaan, mutta opastuksen pitäisi olla henkilökohtaista. He tarvitsevat myös toistoa, sillä uuden oppiminen ei ole enää niin nopeaa. Jos liikkuminen on vaikeaa, niin kotiin tuleva digikummi voisi olla oikea tapa lisätä vanhusten digitaitoja. On hienoa, että me pystymme DNA:n yhteistyön avulla lisäämään tällaista henkilökohtaista opetusta”, sanoo HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander.

Suomalaiset ovat enemmän huolissaan jonkun läheisensä digitaidoista ja sen aiheuttamasta eriarvoisuudesta kuin omasta puolestaan. 40 prosentilla löytyy lähipiiristä joku, joka on jäänyt joko yhteiskunnallisten palveluiden tai sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle puutteellisen digiosaamisen vuoksi.

Nuoristakin noin joka kuudes huolissaan

Pelko digikelkasta tippumisesta liittyy kaikenikäisiin, vaikka se korostuukin hieman vanhemmissa ikäluokissa. 18 prosenttia suomalaisista pelkää jäävänsä tulevaisuudessa yhteiskunnan ulkopuolelle puutteellisten digitaitojen takia.

Huolestuminen lisääntyy jo alle 40-vuotiailla, mutta 55–64-vuotiaat ovat kaikista huolestuneimpia siitä, että osaamisen puute tulee johtamaan eriarvoistumisen kasvuun Suomessa (78 %).

”Nämä ihmiset ovat edelleenkin työelämässä ja ovat kenties huomanneet digitalisaation kiihtyvän koko ajan. He huomaavat, ettei digitalisaatiosta ole paluuta takaisin. Samalla heidän omat vanhempansa ovat sen ikäisiä, että heidän digivaikeutensa mietityttävät. Nämä eläkeikää lähestyvät ehkä ajattelevat, että digitaalisuus tulee leimaamaan hyvin paljon heidän omaa vanhuuttaan ja kaikkia yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Se voi pelottaa”, Colliander toteaa.

”Myös me DNA:ssa olemme huolestuneita siitä, ettei kaikilla ole tarvittavaa osaamista tai laitteita, joiden avulla voi pysyä aktiivisena osana yhteiskuntaa ja sosiaalisia verkostoja. Olemmekin mukana tukemassa digitaalista yhdenarvoisuutta, tuemme muun muassa HelsinkiMissiota rahallisesti senioreiden yksinäisyyden vastaisessa työssä. DNA:n tuki ohjataan senioreiden henkilökohtaiseen digiapuun, jonka tarkoitus on auttaa niitä senioreita, jotka kokevat tarvitsevansa parempia digivalmiuksia”, sanoo Wahlbeck.

Ikääntyvien digitaitoihin liittyvää tukea antavat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HelsinkiMissio ja Uudellamaalla Enter ry. Myös esim. Nordea järjestää neuvontatilaisuuksia ja tarjoaa opastusta digiasioissa, sekä on yhteistyössä DNA:n kanssa tuonut tarjolle ikäihmisille suunnatun heti käyttövalmiin tabletin nettiliittymineen ja sovelluksineen. DNA:n Seniorilinja on erikoistunut ikäihmisten asiakaspalveluun, ja se palvelee numerossa 044 144 244 (arkisin 9-16). Seniorilinjalla voi jutella asiakaspalvelijan kanssa rauhassa omaan tahtiin.

Kyselytutkimuksen avainlöydökset

• 87 prosenttia suomalaisista kokee olevansa ainakin jokseenkin yhdenvertainen muiden suomalaisten kanssa digitalisoituvassa Suomessa. Eriarvoisuuden kokemus kasvaa kuitenkin hieman vanhempia ikäluokkia kohden.
• Suurimmalla osalla vastaajista on käytössään älypuhelin ja tietokone ja digitaalisten laitteiden riittävyyteen ollaan yleisesti tyytyväisiä. Ne, joilla ei ole älypuhelinta, ovat vähiten tyytyväisiä digitaalisiin laitteisiinsa.
• Suurin osa vastaajista on käyttänyt oman pankin verkkopankkia sekä karttapalveluita. Sosiaalisen median palveluista yleisimpiä ovat WhatsApp, YouTube ja Facebook. Valtion palveluista käytetyin on kela.fi. Suurin osa kokee raha- ja pankkiasioiden sekä matka- ja reittipalveluiden verkkoon siirtymisen elämää helpottavaksi.
• Kyky käyttää älypuhelinta on keskeisin digitaalista yhdenvertaisuutta lisäävä seikka. Ne jotka eivät osaa käyttää älypuhelinta, kokevat itsensä eniten eriarvoisiksi (44 % näistä vastaajista).
• Yhdenvertaisuuden kokemus syntyy osaamisesta tai oppimisen mahdollisuudesta sekä laitteiden omistamisesta. Eriarvoisuuden kokemus puolestaan liittyy nimenomaan siihen, että osaamisessa on puutteita.
• Noin 40 prosentilla löytyy lähipiiristä joku, joka on jäänyt joko yhteiskunnan tai sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle digitalisoitumisen vuoksi. Syrjäytyneeksi koetaan useimmiten joku sukulainen, ja sen syynä pidettiin osaamisen puutetta.
• Heikoimmat älypuhelimen käyttötaidot ovat yli 75-vuotiailla. Heistä valtaosa (65 %) uskoo kuitenkin, että mahdollisuuksia parantaa digitaalista osaamista on tarjolla.
• 54 prosenttia niistä, jotka eivät osaa käyttää älypuhelinta, ilmoittaa syyksi sen, ettei opettelu ole kiinnostanut.
• Reilusti yli puolet vastaajista uskoo, että laitteiden puuttuminen tai osaamisen puute johtavat Suomessa eriarvoistumiseen.

Kyselystä: DNA toteutti Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa -tutkimuksen yhteistyössä tutkimustoimisto Nepan kanssa. Kysely tehtiin puhelin- ja online-haastatteluina alkuvuodesta 2019, ja siihen vastasi 1029 iältään yli 15-vuotiasta suomalaista. Tulokset on painotettu Suomen väestöä edustaviksi.

LIITE: Tutkimusraportti median käyttöön

Lisätietoja medialle

viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck, DNA Oyj, puh. 044 040 1671, vilhelmiina.wahlbeck@dna.fi  
toiminnanjohtaja Tuula Colliander, HelsinkiMissio, puh. 040 575 3626, tuula.colliander@helsinkimissio.fi 
Senior Analyst Hanna Poutanen, Nepa, puh. +46(0)760 169 655, hanna.poutanen@nepa.se 

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi