Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

Dramaattinen muutos: Jo kuusi kymmenestä opettajasta harkitsee alanvaihtoa

Jaa

Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.

Ratkaisuja huoliin kyllä löytyy, jos päättäjiltä ja työnantajilta löytyy tahtoa niihin tarttua, Olli Luukkainen toteaa.
Ratkaisuja huoliin kyllä löytyy, jos päättäjiltä ja työnantajilta löytyy tahtoa niihin tarttua, Olli Luukkainen toteaa.

Viimeisen vuoden aikana 57 prosenttia kaikista opettajista on harkinnut alanvaihtoa. Yleisintä alanvaihdon harkitseminen on kaikista pienimpien lasten parissa työskentelevillä. Alanvaihtoa on harkinnut 63 % varhaiskasvatuksen opettajista ja 59 % peruskoulun opettajista. 

Tiedot selviävät Opetusalan Ammattijärjestön eli OAJ:n syyskuussa tekemästä kyselystä, johon vastasi yli 2 600 OAJ:n jäsentä eri koulutusasteilta.

Alanvaihtoa harkitsevien määrä jopa tuplaantunut

Viimeksi OAJ kysyi aiheesta kesäkuussa 2021. Tuolloin alanvaihtoa kertoi harkinneensa noin kolmannes opettajista.

– Näyttää siltä, että muutamassa kuukaudessa on tapahtunut todella dramaattinen muutos. Tämä on suorastaan hätätilanne. Jokaisen päättäjän ja työnantajan pitää nyt pysähtyä pohtimaan, miten rajuja seurauksia sillä on koko yhteiskunnalle, jos opettajat, rehtorit ja päiväkodin johtajat alkavat sankoin joukoin vaihtamaan alaa, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo. 

Hän uskoo, että alanvaihtopohdintojen nopean yleistymisen taustalla ovat läpi korona-ajan kasvaneet oppimis- ja hyvinvointivaje sekä kohtuuttomaksi kasvanut kokonaistyömäärä.

– Opettajat ja alan esihenkilöt tsemppasivat pitkään ja pitivät koulut, päiväkodit ja oppilaitokset auki poikkeusoloissakin. Tänä syksynä ennestään valtavaa työtaakka kantaneet opettajat ovat huomanneet, miten paljon lisätyötä korona-aikaisten oppimis- ja hyvinvointivajeen umpeen kurominen vaatii. Voimat ovat yksinkertaisesti loppu, ja tunne työn hallinnasta on hiipunut. Siksi moni opettaja pohtii, onko hänestä enää tähän ja haluaako olla enää jatkaa tällä alalla.

Työn kuormittavuus on yleisin syy alanvaihdon harkitsemiselle

Kyselyssä vastaajat saivat valita yhdestä kolmeen keskeisintä syytä alanvaihdon pohtimiselle. Yleisin syy on työn kuormittavuus. Sen valitsi syyksi 83 prosenttia alanvaihtoa harkinneista. Seuraavaksi yleisimpiä olivat työmäärän lisääntyminen (67 %) ja palkkataso (50 %).

Varhaiskasvatuksen opettajista peräti kahdeksan kymmenestä valitsi palkkatason syyksi alanvaihdon harkitsemiselle. Myös uran alussa olevien joukossa on muita enemmän tyytymättömyyttä palkkaan. 

– Eniten muita uravaihtoehtoja pohtivat he, joilla on matalimmat lähtöpalkat ja korkeimmat opetusvelvollisuudet. Selvää on, että erityisesti heidän työtaakkaansa pitää saada kevennettyä ja palkkaa parannettua. Tämä on työnantajalla edessään kevään neuvottelukierroksella, Luukkainen toteaa.

Esimerkiksi uran alussa olevan varhaiskasvatuksen opettajan ja luokanopettajan kuukausipalkka jää satoja euroja suomalaisten mediaanipalkasta, joka on noin 3 000 euroa.

– Kuvittele juuri yliopistosta valmistunut kasvatustieteen maisteri. Häntä on ensimmäisessä työpaikassa vastassa arki, jossa ryhmä on niin iso ja moninainen, ettei omaa osaamista kunnolla pääse hyödyntämään. Työmäärä on niin iso, että tuntien suunnittelu jää viikonlopuille. Tämän päälle tulevat vielä koronan vuoksi muuttuvat tilanteet, jotka entisestään lisäävät työtaakkaa. Onko se ihmekään, jos silloin pohtii muita uravaihtoehtoja, kun palkkakaan ei esimerkiksi pääkaupunkiseudulla meinaa riittää elämiseen? Luukkainen kysyy.

Ratkaisuja ongelmiin on, jos päättäjiltä ja työnantajilta löytyy tahtoa

Opettajien kuormitus ja pitkät työpäivät ovat nousseet jo kauan esiin esimerkiksi OAJ:n säännöllisesti toteuttamassa Työolobarometrissa. OAJ on myös esittänyt ongelmiin ratkaisuja.

– Pitää kiinnittää huomiota tekoihin, jotka varmistavat, että opettajalla on riittävästi aikaa kohdata jokainen oppija yksilönä ja tukea hänen oppimistaan ja kehittymistään. Siitä opetuksessa on kyse. Ja jos työmäärä jostain syystä kasvaa, sen pitää näkyä myös palkassa, Olli Luukkainen sanoo.

Työmäärää kohtuullistaisi ja opetuksen laatua parantaisi esimerkiksi OAJ:n pitkään ehdottama opettajamitoitus. Uran alussa olevien opettajien tueksi OAJ on ehdottanut mentorointia, joka kirjattaisiin lakiin. Myös oppimisen tukeen OAJ on pitkään vaatinut korjauksia.

– Ratkaisuja huoliin kyllä löytyy, jos päättäjiltä ja työnantajilta löytyy tahtoa niihin tarttua. Opettajien perustyölle pitäisi turvata ja korvamerkitä riittävä rahoitus sen sijaan, että lisärahaa haetaan vain pienistä kehittämishankkeiden puroista. Vuosittain koulutukseen tarvitaan liki kaksi miljardia euroa lisää, jos haluamme kuroa kiinni muiden Pohjoismaiden etumatkan. Kallista se voi lyhyellä aikajänteellä jonkun mielestä olla, mutta vielä kalliimpaa on, jos emme nyt puutu näihin ongelmiin.

Palkkakehityksen osalta isot linjat piirretään tulevan kevään sopimusneuvotteluissa.

– Palkkauksen epäkohtia lähdemme neuvotellen korjaamaan keväällä. Jos ei neuvotellen ratkaisuja löydy, näyttää valmius lakkoon olevan jäsentemme keskuudessa korkealla tasolla, Luukkainen sanoo.

Näin asiaa selvitettiin

  • OAJ lähetti verkkokyselyn 20 400:lle satunnaisotannalla valikoidulle jäsenelleen. Kyselyn vastausaika oli 31.8.–8.9.2021. 
  • Kyselyyn vastasi 2 619 ihmistä, eli vastausprosentti oli 12,8. 
  • Vastaajissa oli varhaiskasvatuksen opettajia 596, yleissivistäviä opettajia (perusopetus ja lukio) 1 225, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen opettajia 749 ja yliopistojen opettajia 32.
  • Tulosten virhemarginaali on 1,9 prosenttia suuntaansa.
  • Samassa kyselyssä OAJ selvitti myös jäsenten näkemyksiä sopimusneuvottelutavoitteista ja järjestövalmiudesta. Näitä tuloksia OAJ hyödyntää vain sisäisesti tulevaan neuvottelukierrokseen valmistautumisessa.
  • OAJ:n verkkosivuilla voit tutustua myös tarkemmin kyselyn tuloksiin ja graafeihin: oaj.fi/ajankohtaista

Info: Näin alanvaihtopohdintoja on Suomessa selvitetty aiemmin

  • Kesällä tehdyssä OAJ:n kyselyssä kolmannes opettajista kertoi korona-ajan saaneen harkitsemaan alanvaihtoa. Kysymys oli tuolloin hieman eri tavoin muotoiltu kuin nyt. Silti näyttää siltä, että syksyn aikana alanvaihdon harkitseminen on yleistynyt dramaattisesti. Kesäkuussa tehdyn kyselyn tuloksiin voit tutustua täällä.

  • Koulutuksen tutkimuslaitos selvitti alanvaihdon harkitsemisen yleisyyttä vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa. Silloin vain kaksi kymmenestä opettajasta kertoi harkitsevansa ammatinvaihtoa. Myös palkan mainitsee nyt huomattavasti useampi syyksi alanvaihdon harkitsemiselle kuin tuolloin. Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimukseen voit tutustua täällä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ratkaisuja huoliin kyllä löytyy, jos päättäjiltä ja työnantajilta löytyy tahtoa niihin tarttua, Olli Luukkainen toteaa.
Ratkaisuja huoliin kyllä löytyy, jos päättäjiltä ja työnantajilta löytyy tahtoa niihin tarttua, Olli Luukkainen toteaa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
PL 20
00520 Helsinki

http://www.oaj.fi

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on maailman ainoa työmarkkinajärjestö, joka valvoo koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaisten etuja aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

OAJ:s Olli Luukkainen oroad över undervisningsresurserna för yrkesutbildningen23.9.2021 09:45:00 EEST | Tiedote

OAJ:s ordförande Olli Luukkainen kräver att yrkesutbildningsanordnarna reserverar tillräckliga resurser för undervisning och handledning för att genomföra den utvidgade läroplikten. Läropliktsåldern höjdes i år till 18 år. Sedan i våras har alla som går ut grundskolan skyldighet att fortsätta studera antingen i yrkesläroanstalt eller gymnasium. Ändringen har krävt omställningar och resulterat i extra arbete, särskilt i yrkesläroanstalter.

OAJ:n Luukkainen huolissaan opetusresurssien riittävyydestä ammatillisessa koulutuksessa23.9.2021 09:45:00 EEST | Tiedote

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii ammatillisen koulutuksen järjestäjiä varaamaan riittävät opetus- ja ohjausresurssit laajennetun oppivelvollisuuden toteutusta varten. Oppivelvollisuusikä nousi tänä vuonna 18 ikävuoteen. Kaikilla peruskoulun päättävillä on ollut viime keväästä lähtien velvollisuus jatkaa opiskelua joko ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa. Muutos on vaatinut järjestelyjä ja aiheuttanut lisätyötä erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme