Drone tietää peltosi ojitustilanteen

Tutkija Roope Näsi kuvasi Lappajärven Kärnässä n. 500 ha peltoa toukokuun alussa ja toisen kerran kesäkuun lopussa. Kuvaukset tehtiin Maanmittauslaitoksen DroneFinland-tutkimusryhmän dronella, johon oli asennettuna järjestelmäkameran lisäksi erityisesti kasvuston kuvaukseen soveltuva kamera, jolla saadaan myös lähi-infra- ja lämpökuvaa.

– Olosuhteet olivat hyvin erilaiset, sillä toukokuussa jopa lumikuuro yllätti kesken kuvausten, kun taas juhannuksen jälkeen kuvattiin yli 30 asteen helteessä. Alustavissa tarkasteluissa kevään kuva-aineistossa havaittiin jonkin verran eroja kuivatusolosuhteissa, erityisesti juuri muokatuilla pelloilla. Kesän kuvissa oli sitten nähtävissä, miten kasvustot ovat kehittyneet ja joillain lohkoilla eroavaisuuksia oli jopa peltolohkojen sisällä. Hankkeen edetessä on tarkoitus selvittää, miten hyvin tällaiset aineistot voisivat hyödyttää mm. tilusjärjestelytoimintaa, kertoo Näsi.

Kaukokartoitusteknologialla kerätään dataa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti

Näsi työskentelee PELTOPISTE-hankkeessa, jossa haetaan keinoja tilusjärjestelyn tehostamiseen sekä objektiivisia ja tehokkaita menetelmiä peltojen arviointiin ja pisteytykseen. Hankkeen päämääränä on tutkia, miten moderni kaukokartoitusanalytiikka droneista ja satelliiteista käsin voi auttaa erilaisissa peltolohkorakenteen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

– Näillä tekniikoilla voidaan kerätä paljon tietoa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti päätöksenteon tueksi, kertoo tutkimusprofessori Eija Honkavaara, joka on PELTOPISTE-hankkeen vastuullinen johtaja.

Peltoja pisteytetään PeltoOptimi-työkalulla

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat selvittävät PELTOPISTE-hankkeessa, voisiko viljelijöiden työkaluksi suunniteltu PeltoOptimi avustaa tilusjärjestelyissä. Työkalu pisteyttää tilan lohkot useiden ominaisuuksien perusteella ja on tarkoitettu viljelijöiden omaan käyttöön. PELTOPISTE-hankkeessa arvioidaan, voitaisiinko työkalulla tukea myös tilusjärjestelyratkaisuja viljelijöiden niin halutessa.

– Tutkimme, miten PeltoOptimi-työkalun tuottama lohkojen pisteytys muuttuu, jos lohkot siirtyisivät tilanomistajalta toiselle. Omistajanvaihdos vaikuttaa esimerkiksi etäisyyteen tilakeskuksesta. Tämä voi tehostaa logistiikkaa ja tuottaa merkittäviä säästöjä polttoaineessa ja ajassa, kertoo tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio Lukesta.

Dronet ja satelliittidata ovat tulevaisuudessa arkea

Droneja ei vielä pörrää jokaisen suomalaisen pellon päällä, mutta tulevaisuudessa niitä lentelee varmasti enemmän. Teknologian yleistyessä ja muuttuessa edullisemmaksi tutkijoiden kehittämät analytiikkatyökalut voidaan ottaa laajemmin käyttöön. Avointa satelliittidataa on paljon, mutta sen käytöstä pitää tehdä helpompaa.

– Tutkimusta tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen ns. osallistavaa lähestymistapaa. Näin saadaan kentältä suoraan palautetta menetelmien toimivuudesta ja löydetään tehokkaimmat menetelmät, Honkavaara toteaa.