Eduskunnan talousvaliokunnan kanta pankkipakettiin on vastuullinen ja talouskasvua turvaava – tästä huolimatta Suomella ei ole EU-vääntöihin virallista kantaa
17.12.2021 14:30:43 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Suuri valiokunta päätti perjantaina 17.12. kokouksessaan, että valtioneuvoston on toimitettava EU-neuvotteluprosessin etenemisestä jatkokirjelmä kevätistuntokaudella 2022. Tämä tarkoittaa käytännössä, ettei Suomella ole virallista kantaa asiaan, josta jo keskustellaan neuvoston työryhmissä. Finanssiala ymmärtää suuren valiokunnan ratkaisua, mutta on huolissaan Suomen neuvotteluasetelmista.
”Suomen pitää ottaa pikimmiten selkeä kanta tuleviin Basel-neuvotteluihin. Vastuullista toimintaa on turvata pankkien vakavaraisuuslaskennan riskiherkkyys pysyvästi ja ottaa huomioon suomalaisen asuntorahoituksen erityispiirteet. On kestämätöntä, mikäli Suomi lähtee EU-vääntöihin ilman omaa kantaa”, korostaa Finanssiala ry (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Kauppi pitää erityisen arvokkaana sitä, että talousvaliokunnan kanta oli yksimielinen. ”Se on osoitus siitä, että Suomessa yli puoluerajojen ymmärretään pankkien merkittävä rooli talouskasvun edistäjänä. Pandemiasta toipuminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen edellyttävät vielä runsaasti yksityisiä investointeja”, hän muistuttaa.
FA:n johtavan lakimiehen Olli Salmen mukaan talousvaliokunnan lausunto on erittäin tasapainoinen ja harkittu. ”Siinä otetaan monipuolisella tavalla huomioon sääntely-ympäristö ja taloudelliset realiteetit. Eri näkökulmat ja tarpeet, kuten talouden vakaus ja talouskasvun ja vihreiden investointien edellytykset, on asetettu hienosti yhteen tässä teknisesti erittäin vaikeassa ja hyvin laajassa kokonaisuudessa. ”
Talousvaliokunnan lausunto antaisi Salmen mukaan hyvät suuntalinjat Suomen neuvottelijoille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia-Noora KauppiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210Piia-Noora.Kauppi@finanssiala.fiOlli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Maailma-rahastot keräsivät kesällä uusia omistajia – sijoittajat hakivat hajautusta9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailma-osakerahastot saivat lähes 34 000 uutta omistajaa kesän aikana. Osakerahastojen omistajamäärä kasvoi kesällä lähes kaikissa rahastoluokissa. Elokuun tuottokärjessä porskuttaneiden Suomi-rahastojen nettomerkinnät kääntyivät miinusmerkkisiksi, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat nousivat elokuussa yli 226 miljardiin euroon. Uuteen ennätystasoon pääomat siivitti markkinoiden hyvä kehitys sekä nettomerkinnät.
Komission hyvä tavoite virtaviivaistaa pankkisääntelyä ei saa törmätä kiireeseen ja liialliseen kunnianhimoon8.9.2026 12:32:15 EEST | Tiedote
EU-komissio on tunnustanut pankkisääntelyn menneen liian pitkälle, kirjoittaa kolumnissaan Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi. Monimutkainen sääntely haittaa jo talouskasvua. Komissio julkaisi heinäkuussa tiedonannon, joka ottaa kantaa valtavaan määrään pankkisääntelyä. Sen pohjalta ehdotetaan uutta sääntelyä jo ensi vuoden puolella. Komissio saattaa olla haukkaamassa liian suurta palaa kerralla.
Sisäpiirirekisteriuudistus on tervetullut, mutta rahastoyhtiöitä ei tule jättää ulkopuolelle3.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee sisäpiirirekisterin pitovelvoitteen poistoa sijoituspalveluyrityksiltä. Velvoite tulisi poistaa samalla myös rahastoyhtiöiltä. Jos velvoite poistetaan vain sijoituspalveluyrityksiltä mutta jätetään rahastoyhtiöille, tavoitteet hallinnollisen taakan keventämisestä eivät täyty. Monissa konserneissa ja ryhmissä harjoitetaan molempia liiketoimintoja, jolloin eri vaatimukset toisivat päällekkäisiä prosesseja ja tarpeetonta hallinnollista työtä organisaatioiden sisällä. Sisäpiirirekisterisääntely on EU-sääntelyn kanssa päällekkäistä kansallista lisäsääntelyä. Lisäksi sen teho on kyseenalainen, kun se koskee vain kotimaisia yrityksiä ja jättää ulkomaiset kilpailijat ulkopuolelle. Sijoituspalveluyritysten sisäpiirirekisteri on aikanaan syntynyt tarpeeseen valvoa markkinaosapuolten toimintaa. Kun markkinat olivat pääosin kansallisia, niin kansallinen sääntely oli perusteltua. Sittemmin markkinoiden yhdentyessä on tilalle tullut koko EU-alueella harmonisoitu sääntely, joka k
Hyvä että hallituksella on halua kehittää osakesäästötiliä – nyt tärkeintä olisi hyväksyä myös aloittaville piensijoittajille sopivat sijoitusrahastot mukaan2.9.2026 11:13:29 EEST | Tiedote
Hallitus päätti budjettiriihessään selvittää osakesäästötilin laajentamista myös listaamattomiin yrityksiin. Asiaa on syytä selvittää mutta on syytä muistaa, että sijoitukset listaamattomiin yrityksiin eivät välttämättä sovi aloitteleville piensijoittajille muun muassa korkeamman riskin takia. Nyt olisi tärkeämpää laajentaa osakesäästötili koskemaan myös rahastoja, jotka ovat helpoin ja myös suosituin tapa aloittaa sijoittaminen.
Finanssiala lobbasi päättäjiä ahkerasti kansankapitalismin ja vastasyntyneiden säästöstartin puolesta vuoden 2026 alkupuoliskolla - 58 lobbausaihetta avoimuusrekisteriin29.8.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 58 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä tammi-kesäkuussa 2026. Yleisimpiä aiheita olivat rahastolainsäädännön kehittäminen, kansankapitalismin edistäminen, yritysrahoituksen saatavuus, vastasyntyneiden säästöstartin ja rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvion tekeminen. FA on julkaissut jo ennen avoimuusrekisteriä vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.1.–30.6.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme