SDP EDUSKUNTA

Eduskuntaryhmät sopineet sotiemme veteraanien rintamalisän tuntuvasta korottamisesta

Jaa

Eduskuntaryhmät ovat syksyn aikana käsitelleet sotiemme rintamaveteraanien neuvottelukunnan ja veteraaniliittojen valtuuskunnan esityksiä veteraanien aseman parantamisesta. Veteraaneja on jäljellä n. 8000. Koska polvi pienenee, on viimeisiä hetkiä tehdä päätöksiä, jolla varmistetaan, että pystymme huomioimaan veteraanisukupolvet arvokkaasti heidän uhrauksiaan kunnioittavalla tavalla.

Eduskuntaryhmät ovat yhteisesti päättäneet korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää nykyisestä 50 eurosta 125 euroon. Kyseessä on suurin korotus, mitä rintamalisään on koskaan tehty.

Korotus tuo helpotusta monelle jo korkeaan ikään ehtineelle, pienillä tuloilla elävälle veteraanille arjen välttämättömiin menoihin, kuten asumis- ja lääkekuluihin ja muihin elämisen tarpeisiin.

Hallitus on sitoutunut huomioimaan muutoksen kustannusvaikutukset valtion talousarvion täydentävän esityksen yhteydessä. Ryhmät ovat sitoutuneet, että korotuksen edellyttämät lakimuutokset viedään läpi eduskunnassa vielä tänä syksynä.

Lisäksi eduskuntaryhmät esittävät, että asetusta vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen liittyvää haittaraja-astetta alennetaan nykyisestä 50 prosentista 30 prosenttiin. Muutoksen myötä aviopuolisoihin sovellettaisiin samaa haittaraja-astetta kuin leskien kohdalla.

Veteraaniliittojen valtuuskunta esitti vetoomuksen näistä aiheista aiemmin syksyllä ja nyt ryhmät yksituumaisesti vastaavat tähän. Näin tämäkin eduskunta haluaa jatkaa sitä perinnettä, jolla osoitetaan syvää kunnioitusta kunniakansalaisillemme.
Sotiemme veteraanien elämäntyön arvostus on yhteiskunnassamme jakamaton ja velkamme näille ihmisille on mittaamaton. Arvostus osoitetaan parhaiten käytännön tekojen kautta.

Yhteyshenkilöt

Antti Lindtman, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, p. 040 577 6255
Ville Tavio, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, p. 040 845 7270
Jukka Kopra, Kokoomuksen eduskuntaryhmä, p. 0400 515 066
Antti Kurvinen, Keskustan eduskuntaryhmä, p. 044 751 4257
Jenni Pitko, Vihreä eduskuntaryhmä, p. 044 300 6801
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, p. 050 512 1713
Anders Adlercreutz, Ruotsalainen eduskuntaryhmä, p. 044 981 0191
Päivi Räsänen, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, p

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Kristiina Salonen: Joustavasta työajasta on tehtävä uusi normaali12.8.2020 08:13:19 EESTTiedote

SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Kristiina Salosen mukaan erityisesti kuluneena koronakeväänä työn ja perhe-elämän yhdistäminen on konkretisoitunut perheiden arjessa, kun monilla työpaikoilla on siirrytty etätöihin. - Tätä massiivista etätyökokeilua voisivat nyt työnantajat ja valtio tutkia myös perheiden näkökulmasta, vaikka koronan vuoksi tehdyt poikkeusjärjestelyt esim. varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa eivät ihan täyttä totuutta etätyön arjesta kerrokaan. Voisiko joustoa työntekijälle toteuttaa lisäämällä mahdollisuutta tehdä työtä kotona tai heille, jotka eivät etätyötä voi tehdä räätälöimällä työpäiviä tai viikkoja yksilöllisemmin perhe-elämän tarpeiden mukaan? Salonen kysyy. - Työn ja perhe-elämän luontevasta yhdistämisestä on puhuttu jo vuosia kuin leivästä, mutta konkreettiset teot etenevät tuskastuttavan hitaasti fiksuimpia yrityksiä lukuun ottamatta. Voisimme koronasta oppineena saada joustavasta ja paikkariippumattomasta työn tekemisestä työeläm

SDP:n Ilmari Nurminen: Meidän on käännettävä katse työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin11.8.2020 07:37:00 EESTTiedote

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen painottaa, että koronaepidemian vuoksi on yhä suurempi tarve kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. - Talouden haasteet voivat johtaa yhä tiukentuneisiin tulostavoitteisiin samalla kun henkilöstön määrää vähennetään. Tämä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää, sillä liiallinen fyysinen ja henkinen kuormitus lisää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä, Nurminen sanoo. Mielenterveydelliset syyt nousivat nyt ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Samaan aikaan työuupumuksen lievästä muodosta kärsii jopa neljäsosa työikäisistä, ja vakavana sekä pitkittyneenä se voi johtaa masennukseen, unihäiriöihin ja pidempään työkyvyttömyyteen. - Koronaepidemia on entisestään lisännyt tarvetta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiselle. Työkykyä tukemalla ja sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyseläkkeitä ennaltaehkäisemällä voimme sekä lisätä työllisyyttä että pidentää työuria, Nurminen toteaa. - Ky

SDP:n Viitanen: Arvonnousuverolla ehkäistäisiin verosyistä tehtäviä muuttoja10.8.2020 15:08:06 EESTTiedote

Kansalaisjärjestö Finnwatch julkisti tänään selvityksen, jonka mukaan suuria omaisuustuloja saaneet muuttavat selvästi muita useammin maihin, joissa omaisuuksia verotetaan kevyesti. Finnwatchin selvitys perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin. - Selvitys osoittaa, että Suomi menettää verotuloja, kun varakkaat siirtävät kirjoja matalan verotuksen maihin ennen sijoituksien myyntiä tai lahjoitusta. Suomen tulee tiivistää veropohjaa ottamalla käyttöön arvonnousuvero, vaatii eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Pia Viitanen (sd). Hallitusohjelmassa sovittiin sen selvittämisestä, voidaanko arvonnousuvero toteuttaa Suomessa. Jo viime keväänä julkaistu valtiovarainministeriön selvitys osoitti, että arvonnousuvero tai vastaava veronkiertosäännös on käytössä 13 vertailumaassa, kun sellainen puuttuu vain kolmesta. - On selvää, että ennen pitkää hallituksen on pohdittava myös tulopohjaa lisääviä toimia. Tämän tyyppiset veropohjan tiivistämisratkaisut tulee hyödyntää, jotta hy

Kansanedustaja Paula Werning: Kimolan kanavan väylä vihdoin käyttöön3.8.2020 15:25:12 EESTTiedote

Kansanedustaja Paula Werning (sd) iloitsee Kimolan kanavan avautumisesta. Kanavan suunnittelu vesiliikenteen käyttöön aloitettiin jo 1990-luvulla ja sen rakentaminen alkoi v. 2018. Uusi Kimolan kanava toi kauan odotetun väylän, joka yhdistää Kymijoen Päijänteelle, ja edelleen Vesijärven sekä Keiteleen ja Kansallisveden vesistöihin. Noin 5,5 kilometriä pitkä Kimolan kanava avautui vesiliikenteen käyttöön maanantaina 3.8. Kanava mahdollistaa veneilyn jopa Kouvolasta Jyväskylään saakka. - Olen tyytyväinen siihen, että kanava vihdoin aukesi veneilykäyttöön. Hanke on ollut vuosien ajan vastatuulessa niin lainsäädännöllisesti kuin rahoitusongelmista johtuen, Werning sanoo. Kustannuksista valtionosuus on ollut noin 2/3 ja alueen kunnat ovat maksaneet loput kanavan rakentamisesta, jotka olivat yhteensä suunnilleen 21 miljoonaa euroa. - On hyvä, että kanavan valmistuttua se jää Kouvolan kaupungin omistukseen, sillä tämä tuo kaupungille ja sen lähikunnille elinvoimaa ja auttaa pienyrittäjiä kehi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme