Eduskuntaryhmät sopineet sotiemme veteraanien rintamalisän tuntuvasta korottamisesta
Eduskuntaryhmät ovat syksyn aikana käsitelleet sotiemme rintamaveteraanien neuvottelukunnan ja veteraaniliittojen valtuuskunnan esityksiä veteraanien aseman parantamisesta. Veteraaneja on jäljellä n. 8000. Koska polvi pienenee, on viimeisiä hetkiä tehdä päätöksiä, jolla varmistetaan, että pystymme huomioimaan veteraanisukupolvet arvokkaasti heidän uhrauksiaan kunnioittavalla tavalla.
Eduskuntaryhmät ovat yhteisesti päättäneet korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää nykyisestä 50 eurosta 125 euroon. Kyseessä on suurin korotus, mitä rintamalisään on koskaan tehty.
Korotus tuo helpotusta monelle jo korkeaan ikään ehtineelle, pienillä tuloilla elävälle veteraanille arjen välttämättömiin menoihin, kuten asumis- ja lääkekuluihin ja muihin elämisen tarpeisiin.
Hallitus on sitoutunut huomioimaan muutoksen kustannusvaikutukset valtion talousarvion täydentävän esityksen yhteydessä. Ryhmät ovat sitoutuneet, että korotuksen edellyttämät lakimuutokset viedään läpi eduskunnassa vielä tänä syksynä.
Lisäksi eduskuntaryhmät esittävät, että asetusta vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen liittyvää haittaraja-astetta alennetaan nykyisestä 50 prosentista 30 prosenttiin. Muutoksen myötä aviopuolisoihin sovellettaisiin samaa haittaraja-astetta kuin leskien kohdalla.
Veteraaniliittojen valtuuskunta esitti vetoomuksen näistä aiheista aiemmin syksyllä ja nyt ryhmät yksituumaisesti vastaavat tähän. Näin tämäkin eduskunta haluaa jatkaa sitä perinnettä, jolla osoitetaan syvää kunnioitusta kunniakansalaisillemme.
Sotiemme veteraanien elämäntyön arvostus on yhteiskunnassamme jakamaton ja velkamme näille ihmisille on mittaamaton. Arvostus osoitetaan parhaiten käytännön tekojen kautta.
Yhteyshenkilöt
Antti Lindtman, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, p. 040 577 6255
Ville Tavio, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, p. 040 845 7270
Jukka Kopra, Kokoomuksen eduskuntaryhmä, p. 0400 515 066
Antti Kurvinen, Keskustan eduskuntaryhmä, p. 044 751 4257
Jenni Pitko, Vihreä eduskuntaryhmä, p. 044 300 6801
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, p. 050 512 1713
Anders Adlercreutz, Ruotsalainen eduskuntaryhmä, p. 044 981 0191
Päivi Räsänen, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, p
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
Kansanedustaja Tuula Väätäinen: Hallitus panostaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseen17.1.2020 16:52:03 EET | Tiedote
Osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa Sosiaali- ja terveysministeriön jakaa yhteensä 190 miljoonaa euroa valtionavustuksia sote-palveluiden kehittämiseen. Avustusta myönnetään terveydenhuollon järjestämistehtävien ja palveluiden sisällölliseen kehittämiseen sekä yhtenäistämiseen ja saatavuuden parantamiseen. Vuonna 2020 alueille jaetaan 70 miljoonaa euroa valtionavustusta. Tänä vuonna painotus kohdistuu perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, mielenterveyspalveluiden ja kuntoutus palveluiden saatavuuden parantamiseen. Kansanedustaja Tuula Väätäinen on tyytyväinen hallituksen toimenpiteisiin peruspalveluiden saatavuuden vahvistamisessa. - Olen tyytyväinen, että hallitus panostaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseen. Suomessa palvelujen alueelliset erot ovat kasvaneet aivan liian suuriksi. Ongelmia ei ole pelkästään palveluiden saatavuudessa vaan myös hoitoon pääsyssä. Useasti ihmiset voivat joutua matkustamaan hyvinkin pitkiä matkoja tarvittavaa
Jarmo Aaltonen vahvistamaan eduskuntaryhmän viestintää7.1.2020 15:40:10 EET | Tiedote
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän viestinnässä aloittaa tänään mediasuhteiden asiantuntijan tehtävässä Jarmo Aaltonen. Aaltonen tulee vahvistamaan päivittäisviestintää ja hänen tehtäviinsä kuuluu mm. yhteydenpito mediaan. Aaltosella on pitkä kokemus journalismin alalta. Hän on toiminut mm. politiikan ja talouden toimittajana Helsingin Sanomissa sekä tuottajana Oma Aika -aikakauslehdessä.
Werning: Oikeusvaltion määrätietoinen kehittäminen jatkuu23.12.2019 12:32:26 EET | Tiedote
Kansanedustaja Paula Werningin (sd) mielestä oikeusvaltion kehittämisen kannalta on ensisijaista, että oikeudenhoidon riittävät resurssit turvataan, oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään ja oikeudenkäyntien kustannuksia alennetaan. Hallituksen budjettiesityksen yksi keskeinen tavoite on ehkäistä rikollisuutta ja rikosten uusimista sekä huolehtia rikosvastuun toteutumisesta. - Rikosvastuun toteutumisen parantamiseen ja rikosprosessin käsittelyaikojen lyhentämiseen on ehdotettu 5, 2 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus, Werning sanoo. Werning pitää tärkeänä, että rikollisuuden ehkäisyä tehostetaan. Tähän tarkoitukseen on esitetty 2,5 miljoonan euron vuotuista määrärahaa. Rahat osoitetaan mm. naisiin kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja nuorten rikoksentekijöiden auttamiseen, erityisenä tavoitteena on myös uusintarikollisuuden vähentäminen. Oikeudenmukaista on, että seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan. - Lähtökohtana on koskemat
SDP:n Rantanen: Poliisien määrä ei ole pelkkä rahakysymys19.12.2019 15:11:56 EET | Tiedote
Valtioneuvosto nimesi SDP:n kansanedustaja Piritta Rantasen tänään poliisiasiain neuvottelukuntaan. Rantanen on tyytyväinen poliisien määrän lisäämiseen tulevan vuoden budjetissa. - Hallitus on ryhtynyt kunnianhimoisesti nostamaan poliisien määrää ja tulevan vuoden budjetissa lisäys on niin suuri kuin mitä se käytännössä voi olla. Tärkeintä on, että poliisien määrä käännetään kasvuun pitkään jatkuneen laskevan kehityksen jälkeen. Nykyisten koulutusmahdollisuuksien puitteissa kokonaismäärän nostaminen vuosittain noin sadalla poliisilla on kunnianhimoinen, mutta samalla realistinen tavoite. - Olennaista on huolehtia siitä, että poliisin ammatti on jatkossa yhä houkuttavampi. Se, että poliiseja ei nyt kouluteta kortistoon, on tärkeä askel ja tähän tulee sitoutua jatkossakin. Lisäksi poliisin työturvallisuuteen on satsattava. Viime aikoina on nähty tapauksia, jossa poliiseja tai heidän perheitään on lähdetty maalittamaan tai muulla tavalla häiriköimään. Näihin tilanteisiin tulee suhtautua
Werning: Hallituksen liikenne- ja viestintäsuunnitelma on toimiva kokonaisuus19.12.2019 10:47:29 EET | Tiedote
Kansanedustaja Paula Werning (sd) on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäjärjestelyiden kohdalla on onnistuttu suunnittelemaan järkevä ja toimiva kokonaisuus. Tämän avulla ihmisten liikkuvuus ja turvallisuus paranee, päästöt vähenevät ja tietoyhteydet saadaan ajan tasalle. Hallitusohjelmassa on sovittu, että perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan pysyvästi. Rahoitukseen on ehdotettu pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. - Liikenneverkostossamme on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka. Ja se on paljon. Verkon kunto on heikentynyt vuosi vuodelta, koska asiaan ei olla puututtu. Tämä hallitus puuttuu asiaan ja parannuksia on tiedossa koko maassa, Werning sanoo. Lisärahoitusta on kohdistettu 12,95 miljoonalla eurolla esimerkiksi pienehköihin eri puolilla maata sijaitseviin hankkeisiin. - Näillä toimenpiteillä taataan helpotusta niin arjen liikkumiseen kuin liikenneturvallisuuteenk
Hallituksen panostukset perusväylänpitoon ja raideliikenteeseen saavat Kymäläiseltä tukea18.12.2019 13:17:58 EET | Tiedote
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen on erittäin tyytyväinen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle esitettyihin määrärahoihin. Erityisen tyytyväinen Kymäläinen on perusväylänpidon pysyvään tasokorotukseen: ”Suomen teillä korjausvelka on kasvanut jo vuosia, ja nyt on aika taistella tätä korjausvelkaa vastaan.” Tästä syystä ensi vuoden budjettiin sisältyy parlamentaarisesti yhteisesti sovittu 300 miljoonan euron korotus perusväylänpitoon sekä lisäksi 62 miljoonaa euroa muita korotuksia, joten kokonaissumma nousee 362 miljoonaan euroon. Myös raidehankkeisiin panostaminen saa Kymäläiseltä kannatusta. ”Suunnitellut isot raidehankkeet palvelevat elinkeinoelämän edellytyksiä sekä työllisyystavoitteita, sillä niiden on tarkoitus yhdistää alueita toisiinsa entistä paremmin. Lisäksi hankkeet on suunniteltu parantamaan liikenneturvallisuutta sekä vastaamaan päästövähennystavoitteisiin pienentäm
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme