Jyväskylän yliopisto

Eettisestä datapolusta markkinaetu medialle? - tutkimus selvittää asiakkaiden asenteita ja toiveita

Jaa

Kun käytät nettiä, annat jatkuvasti tietoja itsestäsi. Moni suhtautuu siihen epäluuloisesti, ja radikaalein ratkaisu on lopettaa verkkoalustojen käyttö kokonaan. Jyväskylän yliopiston tutkijat yhdessä kahden suuren mediakonsernin kanssa selvittävät, miten datan luovuttamisesta mediayhtiöille voisi tehdä läpinäkyvämpää ja eettisempää.

Eettisyys voi olla markkinaetu myös digitaalisilla mediamarkkinoilla.
Eettisyys voi olla markkinaetu myös digitaalisilla mediamarkkinoilla.

Moni meistä on mediatalojen asiakas, vaikka posti tuo yhä harvemmalle paperisen sanomalehden päivittäin kotiin. Journalistista sisältöä tuottavat mediaorganisaatiot toimivat verkossa samoilla ylikansallisilla verkkoalustoilla, kuten esimerkiksi Facebookissa, kuin muutkin sisällöntuottajat.

Jyväskylän yliopiston tutkijat perehtyvät digitaaliseen asiakaspolkuun mediatalojen ja median käyttäjien näkökulmasta. Keskeinen tutkimuskysymys liittyy datan luovuttamiseen: Mikä saa henkilön tarttumaan mediayhtiön tarjoamaan sisältöön ja samalla luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan eli dataa, jota verkkokäytössä vaaditaan?

”Puhutaan datan luovuttamisen polusta, jolla on useita pisteitä. Me esitämme, että tulevaisuudessa eettisyys, eli pisteiden tietynlainen läpinäkyvyys, on entistä tärkeämpää”, kertoo tutkimushanketta johtava journalistiikan ja viestinnän apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lamberg.

Digitaalisen asiakaspolun eettisyys voi olla tulevaisuuden markkinaetu mediaorganisaatioille niiden kamppaillessa asiakkaista muiden sisällöntuottajien ja alustayhtiöiden kanssa.

”Kuluttajien luottamus datan keräämistä ja käyttöä kohtaan vaikuttaa mediatalojen asiakassuhteisiin ja sitä kautta liiketoimintaan. Luomalla eettisiä, kuluttajien hyväksymiä tapoja kerätä ja käyttää dataa, mediatalot voivat vähentää huolta ja epävarmuutta”, sanoo yliopistotutkija Juha Munnukka Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Data liikkuu kaikkialla ja koko ajan

Käytännössä datan luovuttaminen on arkipäivää jokaiselle verkossa asioivalle ihmiselle. Luovutamme dataa aina, kun klikkailemme esimerkiksi verkkosivujen selosteita ja hyväksymme käyttäjäehtoja.

”Harva niitä jaksaa lukea, eikä oikeastaan kukaan tiedä, mitä ovat ne mainitut ’kolmannet osapuolet’. Valveutuneisuus ja vastuu on jätetty hyvin pitkälle yksilön harteille, ja tämä voi aiheuttaa voimattomuuden tunnetta ja mahdollista epätasa-arvoa”, Lamberg-Talvitie toteaa ja jatkaa:

”Epäluulon seurauksena on syntynyt äärimmäinen reaktio, niin sanottu disconnect-ilmiö. On ihmisiä, jotka eivät hyväksy datan luovuttamista, vaan ainoana hallinnan mahdollisuutena lopettavat verkkoalustojen käyttämisen kokonaan. Tämä on todellinen huoli ja iso kysymys myös journalistista sisältöä tuottaville organisaatioille.”

Kuluttajien suhtautumista datan luovuttamiseen on juuri siksi syytä tutkia erityisesti toimialoilla, joiden liiketoiminta on digitalisoitavissa.

”Asiakaskäyttäytymisen syvällinen ymmärtäminen auttaa yrityksiä räätälöimään sisältöjään ja parantamaan siten palvelunsa laatua, arvoa ja asiakaspysyvyyttä”, Juha Munnukka sanoo.

Yhteistyötä paikallisten mediakonsernien kanssa

Datan luovuttamista ja siihen liittyviä negatiivisia tunteita on tutkittu esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC:ssä. Havaintojen mukaan epäluottamus heijastui koko konsernia kohtaan.

”On melko vaarallista, että on kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät luota niin sanottuun valtamediaan. Samalla mediatalot tarvitsevat asiakastietoa eli dataa muun muassa saavutettavuuden parantamiseen. Jos datan kerääminen lisää epäluottamusta entisestään, puhutaan hyvin isoista asioista median kannalta. Voiko luottamusta journalistiseen sisältöön ylipäänsä syntyä?”

Jyväskyläläistutkijat tekevät yhteistyötä kahden suomalaisen mediaorganisaation, Keskisuomalaisen ja Karjalaisen, sekä näiden perustaman Digiakatemia –hankkeen kanssa. Myös siinä pureudutaan digitalisaatioon ja asiakkuuteen liittyviin kysymyksiin.

Tutkimuksen lopuksi järjestettävissä työpajoissa tutkimuksessa kerätyn aineiston pohjalta luodaan hahmotelma tulevaisuuden eettisestä datapolusta yhdessä mediaorganisaatioiden edustajien kanssa.

”Tavoitteena on, että mediatalot saisivat konkreettista, tutkimukseen perustuvaa tietoa, jolla olisi vaikutusta niiden käytännön toimintaan ja kehitykseen”, Talvitie-Lamberg kertoo.

Jyväskylän yliopiston eritysteemahanke ”Eettisyys digitaalisissa asiakaspoluissa” sai reilun 120 000 euron tutkimusrahoituksen Media-alan tutkimussäätiöltä. Hanke toteutetaan Kielten ja viestinnän laitoksella, journalistiikan oppiaineessa, yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa.

Lisätiedot ja kommentit:

apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lamberg, Jyväskylän yliopisto, +358 050 478 0178

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Eettisyys voi olla markkinaetu myös digitaalisilla mediamarkkinoilla.
Eettisyys voi olla markkinaetu myös digitaalisilla mediamarkkinoilla.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Lonkkamurtumasta toipuvien iäkkäiden potilaiden toimintakyky paranee pitkäkestoisella liikuntaharjoittelulla20.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Vuoden ajan kaksi kertaa viikossa tehdyllä kotiharjoittelulla voidaan parantaa lonkkamurtuman saaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä tavanomaista hoitoa paremmin. Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tekemän tutkimuksen mukaan kotiharjoitteluun osallistuneilla selviytyminen päivittäisistä askareista oli parempaa kuin harjoitteluun osallistumattomalla ryhmällä.

Riittääkö ruokatuotannossa sitkeys ja tahto? – tutkimus selvitti itäsuomalaisten tilojen muutoskykyä20.5.2022 07:15:00 EEST | Tiedote

Suomalainen maatalous elää kriisien sävyttämää murrosvaihetta, jossa ruuantuottajien muutoshalukkuus punnitaan. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan maatilojen resilienssi, eli halukkuus ja kyky sopeutua osana uudistuvaa järjestelmää, vaihtelee suuresti. Tutkimuksen mukaan jopa neljännes tiloista ei halua tai voi pysyä mukana vaaditussa kehityksessä, vaan saattaa lopettaa toimintansa tulevina vuosina.

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle16.5.2022 12:03:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027. Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme