EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n kannanotto Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutuksen uudistamissuunnitelmaan PSYKOTERAPIAN TARVE KASVAA – KELAN KUNTOUTUPSYKOTERAPIAN TURVAAMINEN JA KEHITTÄMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ

Jaa

Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa esitetään Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttamista ja siirtämistä sote-uudistuksessa maakuntien/ hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. EFPP Suomen kansallinen verkosto ry:n hallitus ja sote-työryhmä arvioivat, että suunnitelma vaarantaisi pitkäkestoisen kuntoutupsykoterapian riittävän saatavuuden ja kehittämisen varsinkin nyt, kun kuntoutuspsykoterapian tarve on kasvanut huomattavasti.

Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa (18.12.2020), joka perustuu edellisen hallituksen aikaisen Kuntoutuksen uudistamiskomitean esityksiin, esitetään Kelan kuntoutuspsykoterapian lakkauttamista ja siirtämistä sote-uudistuksessa maakuntien/ hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Suunnitelman mukaan Kelan kuntoutuspsykoterapian ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen siirtämisestä tehdään kokeilu ja kokeilun tulosten perusteella sosiaali- ja terveysministeriö arvioi kuntoutuksen järjestämisvastuun siirron – kuitenkin aikaisintaan vuonna 2025.

EFPP Suomen kansallinen verkosto ry esittää, että Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei lakkauteta eikä siirretä hyvinvointialueiden vastuulle, vaan Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia säilytetään Kelan lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Tämä on myös yksi Sosiaali- ja terveysministeriön monikanavarahoituksen Kuntoutuksen purkamista valmistelevalle työryhmälle annetuissa kolmesta ennakkovaihtoehdosta.  EFPP Suomi esittää myös, että Kelan kuntoutuspsykoterapian ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen siirtämisestä kaavailtua kokeilua ei toteuteta eikä sen edellyttämää kokeilulakia säädetä.

On tärkeää, että maassamme turvataan molemmat väylät – sekä tuloksellinen ja kansantaloudellisesti kannattava Kelan opiskelu- ja työkykyä ylläpitävä kuntoutuspsykoterapia että hyvät psykoterapiapalvelut hyvinvointialueilla – ja niiden tulee täydentää toisiaan. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tarvitsevien ja saavien määrä on kasvanut merkittävästi: vuonna 2020 heitä oli 56 000. Kelalla on noin 30 vuoden kokemus kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapioiden järjestämisestä yhtenäisin kriteerein eduskunnan säätämän Kelan kuntoutuslain nojalla. Säilyttämisen lisäksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tulisi myös kehittää Kelan kuntoutuslain mukaisesti ja siten kuin vuoden 2017 eläkeratkaisun yhteydessä on sovittu. Kelan kuntoutuspsykoterapia tulee irrottaa sote-uudistuksesta, kuten YTHS ja työterveyshuolto. Hyvinvointialueilla tulee järjestää psykoterapiapalvelut siten, että ne vastaavat psykoterapian arvioinnin ja psykoterapeuttisen hoidon todelliseen tarpeeseen.

Myös lapsia ja nuoria tulisi koskea sekä Kelan tukemat että maakuntien tarjoamat psykoterapiapalvelut, jotka vastaavat oikea-aikaisesti todelliseen tarpeeseen sisältäen sekä lyhyemmät että pidemmät intensiiviset psykoterapiahoidot. Lasten ja nuorten psykoterapeutteja tulee kuulla lasten ja nuorten mielenterveyden kuntoutuksen linjoja suunniteltaessa.

Perustelut oheisessa kannanotossa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

EFPP Suomen kansallinen verkosto ry



http://www.efpp-finland.org/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta EFPP Suomen kansallinen verkosto ry

Valtion tuki psykoterapeuttikoulutukselle27.2.2022 23:22:15 EET | Tiedote

Riittävien ja korkeatasoisten psykoterapiapalvelujen turvaamiseksi tarvitsemme laadukkaita psykoterapeuttikoulutuksia ja valtion välittämän tuen niille. Valtion tuki muille, lyhyemmille alan täydennyskoulutuksille on paikallaan, mutta niiden saama tuki ei saa olla pois psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavasta koulutuksesta, josta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a §:ssä (533/2018).

EFPP Suomen kansallinen verkosto ry juhlistaa 30 vuotista toimintaansa juhlakirjalla YHTEYS24.2.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Psykodynaaminen psykoterapia ja psykoanalyysi mielletään perinteisesti mielen sisäisten liikkeiden havainnoimiseksi. Psykoanalyyttisen teorian keskeisiä sisältöjä ovat kuitenkin myös objektisuhteet ja ihmisten välinen vuorovaikutus – yhteys. Millaisia yhteyksiä tavoittelemme ja mitkä ovat motiivimme? Ehkä toistamme aiempia yhteyden kokemuksiamme ja yritämme ratkaista jotain, mikä on jäänyt keskeneräiseksi. Yhteys itseen rakentuu varhaisessa suhteessa toiseen. Psykoanalyyttisen psykoterapian eri muotojen avulla yhteyden katkoksia voidaan tavoittaa, luoda uusi yhteys tai jopa synnyttää yhteys, jota ei ollut. YHTEYS- psykoanalyyttisen ajattelun ytimessä (toim. Kaisa-Maria Leskinen ja Niina Rita, Prometheus Kustannus Oy) tarjoaa tuoreen näkökulman psykoanalyyttisen teorian mahdollisuuksista yhteyden löytämiseksi ja ylläpitämiseksi.

KELAN KUNTOUTUSPSYKOTERAPIOITA EI SAA LAKKAUTTAA - NIITÄ TULEE KEHITTÄÄ5.11.2021 11:56:30 EET | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena on valmistella monikanavarahoituksen purkamista sote-uudistuksessa. Yksi asiakokonaisuus on Kelan järjestämä ja korvaama kuntoutus, johon sisältyy mm. kuntoutuspsykoterapia ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Kansaneläkelaitoksen tukema kuntoutuspsykoterapia on suomalaisten subjektiivinen oikeus. Kelalla on yli 30 vuoden kokemus kuntoutuspsykoterapian järjestämisestä, ja järjestelmä toimii hyvin. Toimivat mielenterveyspalvelut edellyttävät Kelan kuntoutuspsykoterapian säilyttämistä ja kehittämistä. Sen lakkauttaminen ja siirtäminen hyvinvointialueiden vastuulle vaarantaisi työ- ja opiskeluelämässä olevien kansalaisten mahdollisuuden kuntoutuspsykoterapiaan ja johtaisi mielenterveydellisistä syistä johtuvien sairauspäivärahojen ja sairauseläkkeiden jyrkkään kasvuun. Kelan kuntoutuspsykoterapian tarve on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Vuonna 2015 sitä sai 27 300 ja vuonna 2020 jo 60 300 suomalaista.

Toimivat mielenterveyspalvelut edellyttävät Kelan kuntoutuspsykoterapioiden säilyttämistä ja kehittämistä - mielenterveyspalveluiden rahoitusongelmia ei ratkaista hölmöläisten peitto -strategialla8.10.2021 14:24:39 EEST | Tiedote

Mielenterveysongelmat ovat merkittävin sairauspäivärahojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syy Suomessa. Kelan kuntoutuspsykoterapia on tällä hetkellä suomalaisten subjektiivinen oikeus. Kelan kuntoutuspsykoterapia, jonka piirissä on runsaat 60 000 suomalaista, on erittäin tuloksellista ja kansantaloudellisesti kannattavaa: Kelan rekisteriseurannan mukaan 82 prosenttia kuntoutujista on täysin työ- tai opiskelukykyisiä kuntoutuksen päättyessä. Suurin osa kuntoutukseen osallistujista jatkaa työtä ja opiskelua myös kuntoutuksen aikana. On välttämätöntä turvata Kelan kuntoutuspsykoterapian jatkuminen sekä vastata palvelujen tarpeen kasvuun.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme