Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf

EK, SAK, Akava ja STTK: Terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja kustannusten hallinta edellyttävät monikanavaista rahoitusta

Jaa

EK, SAK, Akava ja STTK ovat huolissaan valmistelutyöstä, jossa tarkastellaan terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän muuttamista yksikanavaiseksi. Tämä tarkoittaa, että julkinen rahoitus kanavoitaisiin kokonaisuudessaan palvelujen järjestämisvastuussa oleville organisaatioille ja yksityisten terveyspalvelujen käyttöön liittyvien kustannusten korvaamisesta luovuttaisiin.

Järjestöjen mielestä terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuutta tarvitaan jatkossakin. Monikanavaisuus vahvistaa palvelujen rahoitusta ja turvaa perustuslaissa todettuja oikeuksia saada riittäviä terveyspalveluja.

Monikanavaisen rahoituksen purkaminen pahentaisi julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia ja voi olla siksi perustuslain vastainen. Palvelujen kysyntä kasvaisi selvästi enemmän kuin rahoitus vahvistuisi. Tämä johtuu siitä, että yksityisissä palveluissa asiakkaiden rahoitusosuus on selvästi suurempi kuin julkisis-sa palveluissa.

Yksityisten lääkäripalvelujen, hoidon ja tutkimuksen korvaukset olivat vuonna 2020 vain 90 miljoonaa euroa ja hammashoidon korvaukset 44 miljoonaa euroa. Yli kolmannes suomalaisista eli 2 miljoonaa henkilöä sai yksityisen terveydenhuollon kela-korvauksia. Jos tämä palvelutarve kanavoituisi nopeasti julkiselle puolelle, seurauksena olisi hallitsematon kaaos sote-uudistuksen käynnistysvaiheessa, järjestöt toteavat.

Eriarvoisuus lisääntyy, jos terveyspalvelujen saatavuus heikkenee. Hyvin toimeentulevat ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevat hankkisivat yksityisiä terveyspalveluja omalla rahalla, työnantajan järjestämänä tai yksityisellä vakuutuksella.

Järjestöjen käsityksen mukaan valmistelussa pohditaan muutosta, jolla lääke- ja matkakulujen korvaamista rajoitettaisiin siten, että korvattavuus koskisi vain julkisesta terveydenhuollosta määrättyjä lääkkeitä ja matkoja julkiseen terveydenhuoltoon. Järjestöjen mielestä tällainen rajaaminen asettaisi ihmiset palvelujärjestelmän eri osissa perusteettomasti eriarvoiseen asemaan ja rapauttaisi työterveyshuollon ja muun yksityisen terveydenhuollon toimintaedellytyksiä. Kela-korvauksen avulla on myös mahdollista purkaa syntynyttä hoitovelkaa.

Kuntoutuskomitea ehdotti vuonna 2018 yksimielisesti, että Kelan järjestämän kuntoutuksen asemaa tarkastellaan aikaisintaan vuonna 2025. Olennaisin arvioitava asia tuolloin on se, ovatko maakunnat järjestäneet kyseiset kuntoutuspalvelut riittävän laajasti ja toteutuuko palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Sote-uudistus on vasta eduskunnan käsiteltävänä, joten tätä arviota ei voida tehdä. Vuonna 2018 sote-uudistuksen oletettiin olevan toiminnassa jo vuonna 2021.

Valmistelua Kelan järjestämän ja korvaaman lääkinnällisen kuntoutuksen asemasta ei tule tehdä tässä vaiheessa. Sama koskee myös muita Kelan korvaamia yksityisiä palveluja ja myös työterveyshuoltoa.

Valmistelutyötä monikanavaisen rahoituksen kehittämiseksi on tehty virkamiestyönä. EK, SAK, Akava ja STTK esittävät, että järjestöjä kuullaan valmistelun aikana.

Lisätiedot:
EK: Johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari, puh. 040 544 4609
SAK: Asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi, puh. 040 827 2988
Akava: Työmarkkinajohtaja Katarina Murto, puh. 050 568 9188
STTK: Johtaja Minna Ahtiainen, puh. 050 387 7030.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf
Pitkänsillanranta 3
00530 Helsinki

020 774 000https://www.sak.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC rf

Viktigt att fortsätta utveckla Sysselsättningsfondens förmåner – utbildningen och stöden måste riktas bättre till de grupper som behöver dem mest23.6.2021 10:17:37 EEST | Tiedote

FFC anser att utredningen om hur Sysselsättningsfondens verksamhet och stödformer kunde utvecklas är förtjänstfull. Utredarna föreslår att stöden för kontinuerligt lärande ska utvecklas så att de bättre motsvarar förändringarna i arbetslivet och når också löntagare som har fått mindre utbildning.

Regeringens planerade jobbsökningsmodell blev komplicerad och svår att förstå8.6.2021 09:08:18 EEST | Tiedote

Fackcentralen FFC kritiserar regeringens förslag till så kallad nordisk jobbsökningsmodell eftersom modellen är svår att förstå. Regeringens utkast till proposition slår detaljerat fast olika intervjuer och skyldigheter för arbetslösa att söka jobb. I stället för att införa en reglering på detaljnivå, borde man satsa på att ge arbetslösa individuell service, säger Alli Tiensuu som är arbetskraftspolitisk expert på FFC.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme