EK:n Kuntaranking 2023: Seinäjoen, Rauman ja Salon alueet jälleen mitalisijoilla, Tampere lähestyy kärkikolmikkoa
Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.
Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä), oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat) sekä osallistumismahdollisuus palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat). Huom: Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla.
Kunnille seurantahistorian korkein arvosana, kritiikki silti edelleen voimakasta
Vuoden 2023 tulokset kertovat oikeansuuntaisesta kehityksestä, kertoo EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen:
”Kunnat saivat omilta yrityksiltään mittaushistorian korkeimmat arvosanat. Kuntien harjoittama elinkeinopolitiikka ja paikallinen yritysilmapiiri saavat yrityksiltä selvästi useammin kiitosta kuin moitteita. Kritiikkiä esiintyy kuitenkin laajasti ja keskimäärin yritysten antama kokonaisarvosana oli korkeintaan kohtuullinen.”
- Yritykset ovat laajalti tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa osallistua erilaisten kuntapalvelujen tuottamiseen. Kuntayhtiöiden aiheuttamista markkinahäiriöistä sekä kilpailutusten ja julkisten hankintojen ongelmista raportoidaan paljon.
- Valtaosa yrityksistä arvioi maantieteellisen sijaintipaikkansa vastaavan hyvin yritystoiminnan nykyisiin tarpeisiin. Sijaintia koskevissa arvioissa oli kuitenkin nyt kiinnostavia liikahduksia, jotka liittyvät tyypillisesti mm. muutoksiin työvoiman saatavuudessa tai liikenneyhteyksissä. Monilla alueilla vaikuttaa oletettavasti myös Venäjän kaupan tyrehtyminen tai ylipäätään Venäjän läheisyys.
- Osa yrityksistä on tyytymättömiä kaupunki- ja kuntakeskustojen kehittämiseen. Joko aitoa kehittämistä ei tapahdu ja keskustat näivettyvät tai keskustoja kehitetään yritysten tarpeita kuulematta. Tällöin yritysten saavutettavuus voi heikentyä niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmista ja yritykset joutuvat pohtimaan sijaintiaan uudelleen.
- Kriisivuodet ovat myös vahvistaneet alueellista sitoutumista. Esimerkiksi Ylä-Savossa ja Kajaanin seudulla sijainnin arvostus on kohonnut viime vuosien aikana. Lisäksi etätyön läpimurron myötä sekä rekrytointi että bisneksen pyörittäminen on helpottunut ruuhka-Suomen ulkopuolella.
Jari Huovinen kannustaa kuntia avoimeen ja rakentavaan keskusteluun, jotta kehityskohteet ja myös aidot juurisyyt löydettäisiin:
”Usein selitystä heikolle menestykselle haetaan ensimmäisenä kuntien yrityspalveluista tai kehitysyhtiöiden toiminnasta. Toki niillä on iso vaikutus, mutta tyytymättömyys kumpuaa muualtakin. Avopalautteessa korostui esimerkiksi yritysten turhautuminen paikalliseen politikointiin, puolueiden väliseen eripuraan tai kuntapoliitikkojen ja virkamiesten heikkoon yhteistyöhön. Tämä näkyy yrityksille poukkoilevana ja tehottomana päätöksentekona, jossa yritysmyönteisyys voi jäädä sanahelinäksi.”
Huovisen mukaan jokaiselta 25 alueelta löytyi sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Absoluuttiset erot yksittäisten seutujen saamissa arvioissa voivat olla pieniä.
Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2023 yhteensä 2 193 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on alle 85 000.
Koko maan vastaajat Vastaajina 2 193 yritystä, joissa oli 165 475 työntekijää |
Heikko (%) |
Kohtalainen (%) |
Hyvä (%) |
Saldoluku 2023 *) |
Saldoluku 2021 |
Kunnan elinkeinopolitiikan arvosana |
25 |
36 |
39 |
14 |
7 |
Sijainti vastaa yritystoiminnan vaatimuksia |
7 |
17 |
76 |
69 |
66 |
Yritysilmaston laatu (17 väittämää) |
|
||||
Paikallinen yritysilmapiiri |
26 |
31 |
43 |
17 |
8 |
Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys |
28 |
36 |
36 |
8 |
-1 |
Julkiset yrityspalvelut |
29 |
43 |
28 |
-1 |
-7 |
Julkisten palveluiden tuotanto |
31 |
46 |
23 |
-8 |
-12 |
*) Saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus
Seutukuntien sijoitukset ilmenevät alla olevasta taulukosta sekä tarkemmin oheisesta infografiikasta.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, valokuvat
------------------------------------------------------------------------
EK:n Kuntaranking-tulokset 2023
Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia ja tilastotietoa. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla. Seutukunnat perustuvat vuoden 2023 kuntajakoon.
Sijoitus 2023 |
Seutukunta |
Sijoitus 2021 |
1 |
Seinäjoen seutukunta |
1 |
2 |
Rauman seutukunta |
2 |
3 |
Salon seutukunta |
3 |
4 |
Tampereen seutukunta |
8 |
5 |
Turun seutukunta |
4 |
6 |
Porvoon seutukunta |
Uusi |
7 |
Helsingin seutukunta |
5 |
8 |
Lahden seutukunta |
11 |
9 |
Ylä-Savon seutukunta |
12 |
10 |
Jyväskylän seutukunta |
6 |
11 |
Joensuun seutukunta |
9 |
12 |
Kokkolan seutukunta |
7 |
13 |
Vaasan seutukunta |
10 |
14 |
Kajaanin seutukunta |
19 |
15 |
Hämeenlinnan seutukunta |
15 |
16 |
Porin seutukunta |
13 |
17 |
Kuopion seutukunta |
14 |
18 |
Rovaniemen seutukunta |
17 |
19 |
Oulun seutukunta |
18 |
20 |
Kemi-Tornion seutukunta |
16 |
21 |
Lappeenrannan seutukunta |
20 |
22 |
Savonlinnan seutukunta |
23 |
23 |
Mikkelin seutukunta |
21 |
24 |
Kotkan-Haminan seutukunta |
25 |
25 |
Kouvolan seutukunta |
24 |
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Vihreät investoinnit nousemassa yli 85 miljardiin euroon – teollisuushankkeiden edellytyksenä tuuli- ja aurinkovoiman ripeä lisärakentaminen24.5.2023 11:52:00 EEST | Tiedote
Suomessa on suunnitteilla vähäpäästöisiä investointeja nyt jo yli 85 miljardin euron arvosta. Teollisuuden hankkeiden ja työpaikkojen realisoituminen edellyttää, että alkavan hallituskauden aikana saadaan liikkeelle massiivinen lisäys puhtaan sähkön tuotantoon. Avainasemassa on päästötön sähköntuotanto, kuten maa- ja merituulivoima sekä aurinkoenergia, vetoavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus, Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus.
Elinkeinoelämän järjestöt: KKV:n ratkaisu hankintalain kiertämisestä tarpeellinen Suomen kasvulle: ”Usko markkinatalouteen vahvistui”23.5.2023 17:24:21 EEST | Tiedote
Tiedote 23.5. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n päätti tänään määrätä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan sopimuskauden päättymään ennenaikaisesti. Elinkeinoelämän järjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto ovat päätökseen tyytyväisiä.
EK:n Suhdannebarometri: Yritysten suhdannetilanne on jatkunut heikkona27.4.2023 08:00:19 EEST | Tiedote
EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannearviot ovat pysyneet alkuvuoden tapaan heikkoina, mutta odotukset ovat jatkaneet hienoista nousuaan. Vaikka inflaatio on jo hidastumaan päin, ei nopeasti nousseiden korkojen vaikutusta talouskehitykseen ole vielä täysimääräisesti nähty. Maailmantalouden kannalta ei ole vieläkään varmuutta, kuinka pehmeä laskeutuminen on edessäpäin.
Seuraava hallituskausi ratkaisee vihreiden investointien edellytykset26.4.2023 10:08:22 EEST | Tiedote
Alkavan hallituskauden aikana luodaan perusta sille, kuinka Suomen talous ja teollisuus pystyy menestymään vihreässä siirtymässä seuraavina vuosikymmeninä. Vuoden 2035 ilmastotavoitteessa ei kannata ottaa takapakkia juuri nyt, kun investointiaalto on saatu voimallisesti liikkeelle. Huoli herää siitä, että Suomen tahti hiipuu, kun Ruotsin kaltaiset kilpailijat painavat kaasua ja valtiontukikilpailu USA:ssa ja EU:ssa nostaa päätään.
Tulevan hallituksen on vahvistettava Suomen ulkomaankaupan vaihtoehtoisia reittejä20.4.2023 00:00:00 EEST | Tiedote
Uuden hallituksen liikennepolitiikan prioriteetteja tulisi olla Suomen ulkomaankaupan ja kansainvälisen saavutettavuuden turvaaminen – myös meriliikenteen poikkeusoloissa. Avainasemassa on yhteistyön tiivistäminen Ruotsin ja Norjan kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme