Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n Kuntaranking 2023: Seinäjoen, Rauman ja Salon alueet jälleen mitalisijoilla, Tampere lähestyy kärkikolmikkoa

Jaa
Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle, ilmenee EK:n Kuntaranking-tutkimuksesta. Myös muut mitalisijat menivät jo kaksi vuotta sitten hopeaa ja pronssia napanneille Rauman ja Salon seuduille. Tulosparantajina esille nousevat jo 4. sijalle noussut Tampereen seutu sekä kärkikymmenikköön kiilanneet Lahden ja Ylä-Savon seudut. Kaikkein kovimman nousun teki Kajaanin seutu, joka vahvisti asemiaan EK:n Kuntarankingin keskijoukoissa. Uutena vertailussa oli Porvoon seutu, joka sijoittui heti sijalle 6. HUOM: Kaikkien 25 seutukunnan tulokset löytyvät tämän tiedotteen lopusta.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.

Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä), oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat) sekä osallistumismahdollisuus palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat). Huom: Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla.

Kunnille seurantahistorian korkein arvosana, kritiikki silti edelleen voimakasta

Vuoden 2023 tulokset kertovat oikeansuuntaisesta kehityksestä, kertoo EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen:

”Kunnat saivat omilta yrityksiltään mittaushistorian korkeimmat arvosanat. Kuntien harjoittama elinkeinopolitiikka ja paikallinen yritysilmapiiri saavat yrityksiltä selvästi useammin kiitosta kuin moitteita. Kritiikkiä esiintyy kuitenkin laajasti ja keskimäärin yritysten antama kokonaisarvosana oli korkeintaan kohtuullinen.”

  • Yritykset ovat laajalti tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa osallistua erilaisten kuntapalvelujen tuottamiseen. Kuntayhtiöiden aiheuttamista markkinahäiriöistä sekä kilpailutusten ja julkisten hankintojen ongelmista raportoidaan paljon.
  • Valtaosa yrityksistä arvioi maantieteellisen sijaintipaikkansa vastaavan hyvin yritystoiminnan nykyisiin tarpeisiin. Sijaintia koskevissa arvioissa oli kuitenkin nyt kiinnostavia liikahduksia, jotka liittyvät tyypillisesti mm. muutoksiin työvoiman saatavuudessa tai liikenneyhteyksissä. Monilla alueilla vaikuttaa oletettavasti myös Venäjän kaupan tyrehtyminen tai ylipäätään Venäjän läheisyys.
  • Osa yrityksistä on tyytymättömiä kaupunki- ja kuntakeskustojen kehittämiseen. Joko aitoa kehittämistä ei tapahdu ja keskustat näivettyvät tai keskustoja kehitetään yritysten tarpeita kuulematta. Tällöin yritysten saavutettavuus voi heikentyä niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmista ja yritykset joutuvat pohtimaan sijaintiaan uudelleen.
  • Kriisivuodet ovat myös vahvistaneet alueellista sitoutumista. Esimerkiksi Ylä-Savossa ja Kajaanin seudulla sijainnin arvostus on kohonnut viime vuosien aikana. Lisäksi etätyön läpimurron myötä sekä rekrytointi että bisneksen pyörittäminen on helpottunut ruuhka-Suomen ulkopuolella.

Jari Huovinen kannustaa kuntia avoimeen ja rakentavaan keskusteluun, jotta kehityskohteet ja myös aidot juurisyyt löydettäisiin:

”Usein selitystä heikolle menestykselle haetaan ensimmäisenä kuntien yrityspalveluista tai kehitysyhtiöiden toiminnasta. Toki niillä on iso vaikutus, mutta tyytymättömyys kumpuaa muualtakin. Avopalautteessa korostui esimerkiksi yritysten turhautuminen paikalliseen politikointiin, puolueiden väliseen eripuraan tai kuntapoliitikkojen ja virkamiesten heikkoon yhteistyöhön. Tämä näkyy yrityksille poukkoilevana ja tehottomana päätöksentekona, jossa yritysmyönteisyys voi jäädä sanahelinäksi.”

Huovisen mukaan jokaiselta 25 alueelta löytyi sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Absoluuttiset erot yksittäisten seutujen saamissa arvioissa voivat olla pieniä.

Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2023 yhteensä 2 193 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on alle 85 000.

Koko maan vastaajat

Vastaajina 2 193 yritystä, joissa oli 165 475 työntekijää

Heikko

(%)

Kohtalainen

(%)

Hyvä (%)

 Saldoluku

2023 *)

Saldoluku

2021

Kunnan elinkeinopolitiikan arvosana

25

36

39

14

7

Sijainti vastaa yritystoiminnan vaatimuksia

7

17

76

69

66

Yritysilmaston laatu (17 väittämää)

       

 

   Paikallinen yritysilmapiiri

26

31

43

17

8

   Kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys

28

36

36

8

-1

   Julkiset yrityspalvelut

29

43

28

-1

-7

   Julkisten palveluiden tuotanto

31

46

23

-8

-12

*) Saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus

Seutukuntien sijoitukset ilmenevät alla olevasta taulukosta sekä tarkemmin oheisesta infografiikasta.

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, valokuvat

------------------------------------------------------------------------

EK:n Kuntaranking-tulokset 2023

Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia ja tilastotietoa. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla. Seutukunnat perustuvat vuoden 2023 kuntajakoon.

Sijoitus 2023

Seutukunta

Sijoitus 2021

1

Seinäjoen seutukunta

Ilmajoki Isokyrö Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki

1

2

Rauman seutukunta

Eura Eurajoki Rauma Säkylä

2

3

Salon seutukunta

Salo Somero

3

4

Tampereen seutukunta

Hämeenkyrö Kangasala Kuhmoinen Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Pälkäne Tampere Vesilahti Ylöjärvi

8

5

Turun seutukunta

Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku

4

6

Porvoon seutukunta

Askola Myrskylä Porvoo Pukkila

Uusi

7

Helsingin seutukunta

Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti

5

8

Lahden seutukunta

Asikkala Hartola Heinola Hollola Iitti Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä

11

9

Ylä-Savon seutukunta

Iisalmi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä

12

10

Jyväskylän seutukunta

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen

6

11

Joensuun seutukunta

Heinävesi Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi

9

12

Kokkolan seutukunta

Kannus Kokkola

7

13

Vaasan seutukunta

Korsnäs Laihia Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri

10

14

Kajaanin seutukunta

Kajaani Paltamo Ristijärvi Sotkamo

19

15

Hämeenlinnan seutukunta

Hattula Hämeenlinna Janakkala

15

16

Porin seutukunta

Harjavalta Huittinen Kokemäki Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

13

17

Kuopion seutukunta

Kuopio Siilinjärvi

14

18

Rovaniemen seutukunta

Ranua Rovaniemi

17

19

Oulun seutukunta

Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Oulu Tyrnävä

18

20

Kemi-Tornion seutukunta

Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio

16

21

Lappeenrannan seutukunta

Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari

20

22

Savonlinnan seutukunta

Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava

23

23

Mikkelin seutukunta

Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala

21

24

Kotkan-Haminan seutukunta

Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti

25

25

Kouvolan seutukunta

Kouvola

24

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eteläranta 10
00130 Helsinki

09 420 20https://ek.fi/

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Vihreät investoinnit nousemassa yli 85 miljardiin euroon – teollisuushankkeiden edellytyksenä tuuli- ja aurinkovoiman ripeä lisärakentaminen24.5.2023 11:52:00 EEST | Tiedote

Suomessa on suunnitteilla vähäpäästöisiä investointeja nyt jo yli 85 miljardin euron arvosta. Teollisuuden hankkeiden ja työpaikkojen realisoituminen edellyttää, että alkavan hallituskauden aikana saadaan liikkeelle massiivinen lisäys puhtaan sähkön tuotantoon. Avainasemassa on päästötön sähköntuotanto, kuten maa- ja merituulivoima sekä aurinkoenergia, vetoavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus, Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus.

Elinkeinoelämän järjestöt: KKV:n ratkaisu hankintalain kiertämisestä tarpeellinen Suomen kasvulle: ”Usko markkinatalouteen vahvistui”23.5.2023 17:24:21 EEST | Tiedote

Tiedote 23.5. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n päätti tänään määrätä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan sopimuskauden päättymään ennenaikaisesti. Elinkeinoelämän järjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto ovat päätökseen tyytyväisiä.

EK:n Suhdannebarometri: Yritysten suhdannetilanne on jatkunut heikkona27.4.2023 08:00:19 EEST | Tiedote

EK:n huhtikuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannearviot ovat pysyneet alkuvuoden tapaan heikkoina, mutta odotukset ovat jatkaneet hienoista nousuaan. Vaikka inflaatio on jo hidastumaan päin, ei nopeasti nousseiden korkojen vaikutusta talouskehitykseen ole vielä täysimääräisesti nähty. Maailmantalouden kannalta ei ole vieläkään varmuutta, kuinka pehmeä laskeutuminen on edessäpäin.

Seuraava hallituskausi ratkaisee vihreiden investointien edellytykset26.4.2023 10:08:22 EEST | Tiedote

Alkavan hallituskauden aikana luodaan perusta sille, kuinka Suomen talous ja teollisuus pystyy menestymään vihreässä siirtymässä seuraavina vuosikymmeninä. Vuoden 2035 ilmastotavoitteessa ei kannata ottaa takapakkia juuri nyt, kun investointiaalto on saatu voimallisesti liikkeelle. Huoli herää siitä, että Suomen tahti hiipuu, kun Ruotsin kaltaiset kilpailijat painavat kaasua ja valtiontukikilpailu USA:ssa ja EU:ssa nostaa päätään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme