Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK:n lakiasiainjohtaja Äimälä: miksi hyväpalkkaiset ahtaajat pyytävät muita enemmän?

19.2.2023 22:02:14 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote

Jaa
AKT:n on hylännyt jo toisen yleisen linjan mukaisen sovintoehdotuksen ja jatkaa edelleen vahingollista satamalakkoa. EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä ihmettelee, eikö AKT:ssa ymmärretä, kuinka suurta vahinkoa he lakoillaan aiheuttavat.

- AKT pyytää enemmän kuin jo 450 000 sopimuksen tehnyttä yksityisen alan työntekijää. Yleinen linja on kelvannut naisvaltaiselle kaupan alalle ja Teollisuusliitolle. Miksi se ei kelpaa hyväpalkkaisille ahtaajille, Äimälä kysyy.

AKT:n lakot vaikeuttavat jo nyt koko Suomen elinkeinotoimintaa ja samalla muiden työntekijöiden asemaa, koska lakko aiheuttaa tappioita yrityksille sekä mainehaittaa.

- Taloustilanne on vakava ja nyt vielä AKT:n itsekäs toiminta heikentää muiden työntekijöiden asemaa. Kyse on siis myös muiden alojen työntekijöiden työpaikoista, Äimälä toteaa.

EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä p. 040 703 2977

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eteläranta 10
00130 Helsinki

09 420 20https://ek.fi/

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Suomen kansainväliset liikenneyhteydet kärkihankkeeksi seuraavaan hallitusohjelmaan – katseet vuoteen 206030.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat Suomea ottamaan johtajuutta EU:n pohjoisista liikenneyhteyksistä: seuraavan hallituksen tulee käynnistää suunnittelu siitä, kuinka Suomesta ja sen eri alueilta pystytään jatkossa kytkeytymään kansainvälisille markkinoille ja liikenneverkostoihin. Suomen tulevaa saavutettavuusstrategiaa koskeva valmistelutyö aloitetaan EK:n ja sen toimialaliittojen johdolla. Selvityksen toteuttavat Destia, Ramboll ja Miltton. Geotalouden uusi aikakausi siirtää Suomen painopistettä entistä enemmän länteen – myös fyysisesti ja liikenteellisesti. Elinkeinoelämä vetoaa, että tulevaan hallitusohjelmaan nostetaan pääministeritasoiseksi kärkihankkeeksi ja EU-politiikan keskeiseksi tavoitteeksi Suomen kansainvälinen saavutettavuus - meriliikenteen, lentoyhteyksien sekä tie- ja ratayhteyksien kehittäminen vaiheittain kohti vuotta 2060. Saavutettavuudessa ei ole kyse vain liikenneväylistä, vaan talouden kasvumahdollisuuksista. Kyse on siitä, kuinka Suomesta päästään tulevaisu

Polttoaineiden hintakriisiin on haettava ratkaisut maltilla28.9.2026 14:31:51 EEST | Tiedote

Polttoaineiden hintavaihteluihin ei ole tehokasta kansallista vaikutustapaa. Jakeluvelvoitteen kautta kriisiä ei ratkaista, mutta sen sijaan ammattidiesel ja työmatkakulujen verovähennys voisivat olla osaratkaisu. Tieliikenteen polttoaineiden hintakehitykseen on esitetty viime päivinä monenlaisia ratkaisuja. Tilanne on tukala niin yritysten kuin kansalaisten kannalta. EK peräänkuuluttaa malttia, sillä nopeita tai helppoja ratkaisuja ei valitettavasti ole. Polttoaineiden hintakehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea Lähi-Idän kriisi, globaalit pullonkaulat tuotannossa ja jakelussa sekä riippuvuus fossiilienergiasta. Haitat ylittävät hyödyt, jos jakeluvelvoitteeseen puututaan Jakeluvelvoite ei ole akuutin hintakriisin taustalla. Se on liikenteen tärkeimpiä ilmastotoimia, joiden osalta EK korostaa pitkän tähtäimen ennakoitavuutta. Jakeluvelvoitteeseen puuttumisella olisi vain rajallinen ja hidas vaikutus pumppuhintaan, mutta haitta investointiympäristön ennakoitavuuteen olisi suuri ja pitkävai

EK:n dataikkuna: Energiamurros ja datakeskukset kasvattavat investointilukuja, 5 miljardin hankkeet valmistumassa 202615.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote

Vihreän siirtymän ja puhtaan energian investointien määrä on jatkanut kasvuaan ja hankkeet myös etenevät hyvää vauhtia. Vuoden 2026 aikana jo valmistuneet hankkeet liittyvät eritoten akkuteollisuuteen, aurinkovoimaan, kiertotalouslaitoksiin ja lämmityksen sähköistymiseen. Uusissa tänä vuonna vireille tulleissa hankkeissa korostuvat erityisesti datakeskukset ja sähkövarastot. Datakeskusten buumi vauhdittaa investointeja sähkön tuotantoon, kun taas sähkövarastot auttavat tasapainottamaan uusiutuvan energian tehovaihteluita. Tiedot ilmenevät EK:n dataikkunasta (www.ek.fi/dataikkuna). EK:n ennakkoarvion mukaan vuoden 2026 aikana tulee valmistumaan yhteensä 4,9 miljardin euron hankkeet, kun vuonna 2025 ylittyi 8 miljardin euron taso. Tänä vuonna on jo alkusyksyyn mennessä saatu valmiiksi 110 hanketta, yhteensä 2,7 miljardin euron arvosta: Akkuteollisuus: 800 miljoonaa euroa Aurinkovoima: noin 435 miljoonaa euroa Kiertotalous (kierrätyslaitos- ja jalostusinvestointeja mm. muovi- ja elektroni

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye