Ekonomistikone

Ekonomistit arvottaisivat luontovaikutukset suurissa investointihankkeissa

Jaa
Suurin osa taloustieteilijöistä edellyttäisi merkittäviltä investointihankkeilta kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellinen vaikutusarviointi sisältäisi myös luontovaikutukset. Vain kahdeksan prosenttia on eri mieltä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Ekonomistit haluaisivat, että investointien luontovaikutukset arvotettaisiin nykyistä kattavammin. 74 prosenttia Ekonomistikoneeseen vastanneista taloustieteilijöistä katsoo, että suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset. Kahdeksan prosenttia on eri mieltä, 18 prosenttia epävarmoja tai vailla mielipidettä.

Ekonomistit perustelevat kantaansa muun muassa yhteishyödykkeiden tragedialla eli sillä, että investointien ulkoisvaikutuksia ei välttämättä hinnoitella lainkaan. Ongelmallisena he pitävät luontoarvojen oikean hinnoittelun vaikeutta ja mahdollisesti lisääntyvää byrokratiaa.

Varovaista kannatusta biodiversiteetin mukaan ottamiseksi kansantalouden tilinpitoon

Lähes puolet ekonomisteista ottaisi biodiversiteetin mukaan kansantalouden tilinpitoon. 48 prosenttia taloustieteilijöistä kannattaa sitä, että kansantalouden tilinpidossa sovellettaisiin kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa. Eri mieltä on 18 prosenttia. Peräti kolmasosa (36 %) on kannastaan epävarma tai ei ota kantaa.

Luontokadon hillitsemiseksi ei ole yhtä oikeaa tapaa

17 prosenttia Ekonomistikoneeseen vastanneista ekonomisteista katsoo, että luontokatoa olisi tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet). Yhtä suuri osuus (17 %) on eri mieltä ja neljä kymmenestä (39 %) on epävarma keinojen paremmuusjärjestyksestä.

Ekonomistit kommentoivatkin, että molemmilla keinoilla on käyttötarkoituksensa, eikä kumpaakaan kannata sulkea pois työkalupakista. Määrärajoitukset huomioivat ulkoisvaikutukset kattavammin, maankäyttömaksut ovat puolestaan kustannustehokkaampi tapa varjella monimuotoisuutta.

Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi. Seuraa kysymyksiä myös Twitterissä: @ekonomistikone. Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.

Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Mika Maliranta (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Janne Tukiainen. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Mikä EKONOMISTIKONE on?

Ekonomistikone on pysyvä, päivittyvä, akateemiseen asiantuntemukseen nojaava työkalu toimittajien, päättäjien ja taloudesta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön. Ekonomistikoneeseen tulee säännöllisesti lisää uusia, ajankohtaisia talouden kysymyksiä. Kysymykset esitetään Suomalaiselle ekonomistipaneelille, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.

Aloitteen ekonomistipaneelin perustamiseksi on tehnyt joukko eturivin suomalaisia taloustieteilijöitä. Paneelin teknisestä ylläpidosta vastaavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA. Paneelin tarkoitusperät ovat yleishyödyllisiä, tärkeimpänä niistä taloustieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.

Ekonomistikone osoitteessa: www.ekonomistikone.fi

Twitterissä: @ekonomistikone

Facebookissa: @ekonomistikone

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ekonomistikone

Ekonomistit tyrmäävät polttoaineveron alentamisen7.6.2022 12:19:17 EEST | Tiedote

Vain neljä prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi hillitä julkisen vallan toimin. 86 prosenttia ekonomisteista torjuu väitteen. Suhtautuminen mahdollisen hiiliveron aiheuttaman hinnannousun kompensointiin eniten kärsiville kuluttajille tai alueille puolestaan jakaa taloustieteilijöitä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Palkkaharmonisaatio tulisi huomioida sote-alojen palkkaratkaisuissa29.4.2022 00:30:00 EEST | Tiedote

Yli puolet taloustieteilijöistä katsoo, että kevään julkisten alojen palkkaratkaisuissa tulisi huomioida palkankorotukset, jotka aiheutuvat sote-uudistuksen palkkaharmonisaatiosta. Kahdeksan prosenttia on eri mieltä. Suuri osa ekonomisteista epäilee, että palkkaharmonisointi voi heikentää sote-työmarkkinoiden toimivuutta. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Valtaosa ekonomisteista katsoo Nato-jäsenyydellä olevan myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen – öljyn tuontitulli saa tuontikieltoa enemmän kannatusta2.4.2022 00:30:00 EEST | Tiedote

Peräti 79 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Väitettä ei torju yksikään ekonomisti. 58 prosenttia ekonomisteista pitää Venäjän öljyn tuontitulleja tuontikieltoja parempana. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Ekonomistit eivät vähentäisi yksityisten palveluntuottajien osuutta sotessa – kilpailua ja kannustimia tarvitaan lisää17.12.2021 00:30:00 EET | Tiedote

Selvä enemmistö taloustieteilijöistä ei kaventaisi yksityisten palveluntuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kolmannes peräänkuuluttaa lisää kilpailua soteen julkisten toimijoiden välillä. Ekonomistit ovat myös huolissaan aluevaltuustojen mahdollisuuksista tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye