Ekonomistit eivät vähentäisi yksityisten palveluntuottajien osuutta sotessa – kilpailua ja kannustimia tarvitaan lisää

Vain yksitoista prosenttia taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että on perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. 63 prosenttia torjuu väitteen. 28 prosenttia ei osaa sanoa tai on vailla mielipidettä.

Ekonomistien mielestä palvelutuotannosta ei pitäisi tehdä ideologista kysymystä. Palveluntuottajat voivat olla myös yksityisiä, kunhan julkinen valta huolehtii, että palvelut tuotetaan kansalaisille laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenvertaisesti.

”Yksityinen tuotanto kirittää julkista, jonne on muuten vaikea luoda riittävästi kannustimia tuottavuuden parantamiseen”, kiteyttää kommentissaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Lisää kilpailua soteen

Kolmannes (36 %) taloustieteilijöistä katsoo, että sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä myös julkisten toimijoiden kesken. Eri mieltä on vain reilu kymmenesosa (12 %) mutta asiasta epävarmojen osuus on suurehko (32 %) ja viidennes (20 %) on vailla mielipidettä. Varmuuspainotetuissa vastauksissa enemmistö lisäisi kilpailua julkisten toimijoiden välillä.

Ekonomistipaneelin raadin jäsen, professori Kaisa Kotakorpi toteaa vastauksessaan seuraavaa:

”Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on näyttöä erityisesti siitä, että kilpailu julkisten toimijoiden välillä on hyödyllistä. Toisaalta Suomesta evidenssiä ei vielä ole, joten lisää tutkimusta tarvitaan. Kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei julkisten toimijoiden välistä kilpailua kannata nykytiedon valossa lähteä kieltämään.”

Aluevaltuustojen kannustimet vähäisiä

Tammikuussa Suomessa järjestetään ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustot. Vain kaksi prosenttia taloustieteilijöistä pitää aluevaltuustojen kannustimia ja vaikutusmahdollisuuksia tehostaa ja parantaa alueidensa toimintaa hyvinä. Enemmistö (52 %) on eri mieltä. Kommenteissaan moni taloustieteilijä mainitsee verotusoikeuden puuttumisen olennaisena kannustinongelmana. Pulmallisena pidetään myös valtion hyvinvointialueisiin kohdentamaa sääntelyä, joka rajoittaa mahdollisuuksia räätälöidä palveluita ja hyödyntää yksityistä sektoria.

Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi. Seuraa kysymyksiä myös Twitterissä: @ekonomistikone. Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.

Lisätietoja:

Antti Kauhanen, Ekonomistipaneelin raadin puheenjohtaja; tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla; osa-aikainen professori, Jyväskylän yliopisto, 050-369 8054, antti.kauhanen@etla.fi

Sanna Kurronen, ekonomisti, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, 050-589 8886, sanna.kurronen@eva.fi

Heini Larros, viestintäpäällikkö, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, 040-526 9728, heini.larros@eva.fi

Tytti Sulander, viestintäjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, 040-505 1241, tytti.sulander@etla.fi

Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Antti Kauhanen (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Janne Tukiainen. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel.