Ekonomistikone

Ekonomistit eivät vähentäisi yksityisten palveluntuottajien osuutta sotessa – kilpailua ja kannustimia tarvitaan lisää

Jaa

Selvä enemmistö taloustieteilijöistä ei kaventaisi yksityisten palveluntuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kolmannes peräänkuuluttaa lisää kilpailua soteen julkisten toimijoiden välillä. Ekonomistit ovat myös huolissaan aluevaltuustojen mahdollisuuksista tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Vain yksitoista prosenttia taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että on perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. 63 prosenttia torjuu väitteen. 28 prosenttia ei osaa sanoa tai on vailla mielipidettä.

Ekonomistien mielestä palvelutuotannosta ei pitäisi tehdä ideologista kysymystä. Palveluntuottajat voivat olla myös yksityisiä, kunhan julkinen valta huolehtii, että palvelut tuotetaan kansalaisille laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenvertaisesti.

”Yksityinen tuotanto kirittää julkista, jonne on muuten vaikea luoda riittävästi kannustimia tuottavuuden parantamiseen”, kiteyttää kommentissaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Lisää kilpailua soteen

Kolmannes (36 %) taloustieteilijöistä katsoo, että sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä myös julkisten toimijoiden kesken. Eri mieltä on vain reilu kymmenesosa (12 %) mutta asiasta epävarmojen osuus on suurehko (32 %) ja viidennes (20 %) on vailla mielipidettä. Varmuuspainotetuissa vastauksissa enemmistö lisäisi kilpailua julkisten toimijoiden välillä.

Ekonomistipaneelin raadin jäsen, professori Kaisa Kotakorpi toteaa vastauksessaan seuraavaa:

”Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on näyttöä erityisesti siitä, että kilpailu julkisten toimijoiden välillä on hyödyllistä. Toisaalta Suomesta evidenssiä ei vielä ole, joten lisää tutkimusta tarvitaan. Kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei julkisten toimijoiden välistä kilpailua kannata nykytiedon valossa lähteä kieltämään.”

Aluevaltuustojen kannustimet vähäisiä

Tammikuussa Suomessa järjestetään ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustot. Vain kaksi prosenttia taloustieteilijöistä pitää aluevaltuustojen kannustimia ja vaikutusmahdollisuuksia tehostaa ja parantaa alueidensa toimintaa hyvinä. Enemmistö (52 %) on eri mieltä. Kommenteissaan moni taloustieteilijä mainitsee verotusoikeuden puuttumisen olennaisena kannustinongelmana. Pulmallisena pidetään myös valtion hyvinvointialueisiin kohdentamaa sääntelyä, joka rajoittaa mahdollisuuksia räätälöidä palveluita ja hyödyntää yksityistä sektoria.

Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi. Seuraa kysymyksiä myös Twitterissä: @ekonomistikone. Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.

Lisätietoja:

Antti Kauhanen, Ekonomistipaneelin raadin puheenjohtaja; tutkimusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla; osa-aikainen professori, Jyväskylän yliopisto, 050-369 8054, antti.kauhanen@etla.fi

Sanna Kurronen, ekonomisti, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, 050-589 8886, sanna.kurronen@eva.fi

Heini Larros, viestintäpäällikkö, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, 040-526 9728, heini.larros@eva.fi

Tytti Sulander, viestintäjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, 040-505 1241, tytti.sulander@etla.fi

Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Antti Kauhanen (pj), Essi Eerola, Kaisa Kotakorpi ja Janne Tukiainen. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Mikä EKONOMISTIKONE on?

Ekonomistikone on pysyvä, päivittyvä, akateemiseen asiantuntemukseen nojaava työkalu toimittajien, päättäjien ja taloudesta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön. Ekonomistikoneeseen tulee säännöllisesti lisää uusia, ajankohtaisia talouden kysymyksiä. Kysymykset esitetään Suomalaiselle ekonomistipaneelille, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.

Aloitteen ekonomistipaneelin perustamiseksi on tehnyt joukko eturivin suomalaisia taloustieteilijöitä. Paneelin teknisestä ylläpidosta vastaavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA. Paneelin tarkoitusperät ovat yleishyödyllisiä, tärkeimpänä niistä taloustieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.

Ekonomistikone osoitteessa: www.ekonomistikone.fi

Twitterissä: @ekonomistikone

Facebookissa: @ekonomistikone

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ekonomistikone

Vain kolmannes taloustieteilijöistä katsoo pohjoismaisen työnhaun mallin vähentävän kohtaanto-ongelmia17.11.2021 00:30:00 EET | Tiedote

Suurin osa ekonomisteista on epävarmoja tai vailla mielipidettä siitä, onko hallituksen valmistelema niin kutsuttu pohjoismaisen työnhaun malli tehokas keino työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi. Vain kolmasosa pitää mallia tehokkaana kohtaanto-ongelmien vähentäjänä. Yhdeksän prosenttia on eri mieltä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Ekonomistit torjuvat kuntaveron progression10.6.2021 00:30:00 EEST | Tiedote

Yli puolet taloustieteilijöistä ei nostaisi eniten ansaitsevien kuntaveroa. Hyvätuloisten kuntaveron kiristämistä kannattaa 16 prosenttia taloustieteilijöistä. Ekonomistit ottavat nyt kantaa Ylen vaalikoneen kysymykseen ”Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään”. Ekonomistit vastaavat myös kahteen Helsingin Sanomien vaalikonekysymykseen. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Ekonomistit nostaisivat kiinteistöveroa – verolla vähän kielteisiä kannustinvaikutuksia25.5.2021 00:30:00 EEST | Tiedote

Selvä enemmistö taloustieteilijöistä katsoo, että maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja. Kiinteistöveron hyvänä puolena ekonomistit pitävät sitä, että kiinteistöveroon ei liity kielteisiä kannustinvaikutuksia. Ekonomistit torjuvat väitteet siitä, että rakennukseen ja maapohjaan kohdistuvat kiinteistöverot nostaisivat vuokria tai asuntojen hintoja. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Puolet ekonomisteista aloittaisi sopeutustoimet jo tällä vaalikaudella – sekä julkisten menojen leikkaaminen että verojen kiristäminen tarpeellisia19.4.2021 00:30:00 EEST | Tiedote

Puolet Ekonomistikoneeseen vastanneista taloustieteilijöistä katsoo, että julkisen talouden sopeutustoimet olisi aloitettava jo tämän vaalikauden aikana. Ekonomistit painottavat, että sopeutuksesta tulisi jo pian tehdä uskottavat linjaukset, jotta toimet voitaisiin ajoittaa oikea-aikaisesti suhdannetilanteen mukaan. Selvä enemmistö ekonomisteista tasapainottaisi julkista taloutta menoleikkauksilla. Puolet ekonomisteista kannattaa verotuksen kiristämistä julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme