Ekonomistikone

Ekonomistit erimielisiä koronakriisin pitkäaikaisista vaikutuksista talouteen

Jaa
Taloustieteilijät eivät ole yksimielisiä siitä, koituuko vuoden 2020 koronakriisistä pidempiaikaisia vaikutuksia Suomen talouteen. Noin puolet Ekonomistikoneen vastaajista katsoo, että koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia. Neljännes vastaajista on eri mieltä. Talouspolitiikan tämän hetken tärkeimmästä tehtävästä ekonomistit ovat selvästi yksimielisempiä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Noin puolet (47 %) ekonomisteista on sitä mieltä, että koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia. Toista mieltä on joka neljäs (24 %) ja kannastaan epävarmoja noin kolmannes (29 %). Kysymykseen vastattiin joulukuussa 2020.

Kommenteissaan monet taloustieteilijät toteavat, että talouden nopea elpyminen on edelleen mahdollista, koska lyhyen aikavälin vaurioista huolimatta pelättyä konkurssiaaltoa ei toistaiseksi ole nähty. Lisäksi pandemian aikaisten rajoitustoimien nähdään osin vauhdittaneen rakennemuutosta ja edistäneen myös tuottavuutta nostavia toimintatapoja, kuten etätyöaikana omaksuttua digiloikkaa.

Ekonomistit korostavat kannasta riippumatta, että koronakriisin vaikutukset eivät ole selkeästi vielä nähtävissä tai ainakaan kaikilla aloilla.

Juuri nyt tärkeintä on ehkäistä konkursseja ja työttömyyttä

Yksimielisempiä ekonomistit ovat talouspolitiikan tehtävästä tällä hetkellä. Enemmistö eli 70 prosenttia katsoo, että talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja Suomen tuotantorakenteen tuhoutumista. Näin siitäkin huolimatta, että julkisen talouden alijäämä kasvaa. Toista mieltä on 23 prosenttia vastaajista.

Samalla ekonomistit kuitenkin korostavat, että talouden alijäämän kasvun tulisi jäädä lyhytkestoiseksi. Hallituksen tulisi nyt valmistella myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä parantavia toimia.

Ekonomistien tarkemmat vastaukset ja aiemmat kysymykset ovat luettavissa sivustolla ekonomistikone.fi. Seuraa kysymyksiä myös Twitterissä: @ekonomistikone. Ekonomistikoneen graafit ovat vapaasti ladattavissa ja julkaistavissa lähde mainiten.

Ekonomistikone.fi perustuu Suomalaiseen Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli. Kuka tahansa voi ehdottaa kysymystä Ekonomistikoneeseen. Paneelille esitettävät kysymykset valitsee taloustutkijoista koostuva raati: Mika Maliranta (pj), Essi EerolaKaisa Kotakorpi ja Roope Uusitalo. Ekonomistipaneeliin on kutsuttu vastaajiksi kaikki virassa olevat suomalaiset kansantaloustieteen ja taloustieteen professorit, apulaisprofessorit sekä taloustieteen tutkijat, jotka ovat RePec-julkaisutietokannan kärjessä (25 %). Lisäksi mukaan on kutsuttu neljän taloudellisen tutkimuslaitoksen (PT, PTT, VATT, Etla) sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston johtajat ja tutkimusjohtajat ja vastaavassa asemassa olevat. Paneelin ja sivuston esikuvana on ollut yhdysvaltalainen IGM Economic Experts Panel

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Mikä EKONOMISTIKONE on?

Ekonomistikone on pysyvä, päivittyvä, akateemiseen asiantuntemukseen nojaava työkalu toimittajien, päättäjien ja taloudesta kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön. Ekonomistikoneeseen tulee säännöllisesti lisää uusia, ajankohtaisia talouden kysymyksiä. Kysymykset esitetään Suomalaiselle ekonomistipaneelille, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.

Aloitteen ekonomistipaneelin perustamiseksi on tehnyt joukko eturivin suomalaisia taloustieteilijöitä. Paneelin teknisestä ylläpidosta vastaavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA. Paneelin tarkoitusperät ovat yleishyödyllisiä, tärkeimpänä niistä taloustieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen.

Ekonomistikone osoitteessa: www.ekonomistikone.fi

Twitterissä: @ekonomistikone

Facebookissa: @ekonomistikone

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ekonomistikone

Ekonomistit tyrmäävät polttoaineveron alentamisen7.6.2022 12:19:17 EEST | Tiedote

Vain neljä prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi hillitä julkisen vallan toimin. 86 prosenttia ekonomisteista torjuu väitteen. Suhtautuminen mahdollisen hiiliveron aiheuttaman hinnannousun kompensointiin eniten kärsiville kuluttajille tai alueille puolestaan jakaa taloustieteilijöitä. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Palkkaharmonisaatio tulisi huomioida sote-alojen palkkaratkaisuissa29.4.2022 00:30:00 EEST | Tiedote

Yli puolet taloustieteilijöistä katsoo, että kevään julkisten alojen palkkaratkaisuissa tulisi huomioida palkankorotukset, jotka aiheutuvat sote-uudistuksen palkkaharmonisaatiosta. Kahdeksan prosenttia on eri mieltä. Suuri osa ekonomisteista epäilee, että palkkaharmonisointi voi heikentää sote-työmarkkinoiden toimivuutta. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Valtaosa ekonomisteista katsoo Nato-jäsenyydellä olevan myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen – öljyn tuontitulli saa tuontikieltoa enemmän kannatusta2.4.2022 00:30:00 EEST | Tiedote

Peräti 79 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Väitettä ei torju yksikään ekonomisti. 58 prosenttia ekonomisteista pitää Venäjän öljyn tuontitulleja tuontikieltoja parempana. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Ekonomistit eivät vähentäisi yksityisten palveluntuottajien osuutta sotessa – kilpailua ja kannustimia tarvitaan lisää17.12.2021 00:30:00 EET | Tiedote

Selvä enemmistö taloustieteilijöistä ei kaventaisi yksityisten palveluntuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kolmannes peräänkuuluttaa lisää kilpailua soteen julkisten toimijoiden välillä. Ekonomistit ovat myös huolissaan aluevaltuustojen mahdollisuuksista tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kantoja ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme