EKP:n rahapoliittisia päätöksiä
EKP:n lehdistötiedote 10.3.2022
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopassa ollaan vedenjakajalla. EKP:n neuvosto ilmaisee tukensa Ukrainan kansalle. Tässä tilanteessa EKP:n neuvosto varmistaa likviditeetin saatavuuden ja toteuttaa Euroopan unionin ja Euroopan maiden asettamia pakotteita. Se tekee kaiken tarvittavan, jotta rahoitusvakaus voidaan turvata ja hintavakaus säilyy EKP:n mandaatin mukaisesti.
Omaisuuserien osto-ohjelma (APP)
Päivitetyn tilannearvion pohjalta ja tilanteen epävarmuuden huomioon ottaen EKP:n neuvosto teki tänään muutoksia omaisuuserien osto-ohjelman (APP) ostotahtiin. Ostoja on tarkoitus tehdä huhtikuussa nettomääräisesti 40 miljardilla eurolla, toukokuussa 30 miljardilla eurolla ja kesäkuussa 20 miljardilla eurolla. Kolmannella vuosineljänneksellä ostojen määrä riippuu siitä, millaisia tietoja talouskehityksestä saadaan ja miten ne vaikuttavat EKP:n neuvoston tilannearvioon. Jos tiedot tukevat odotusta, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät eivät heikkene netto-ostojen päätyttyäkään, EKP:n neuvosto päättää lopettaa netto-ostot APP-ohjelmassa kolmannella vuosineljänneksellä. Jos keskipitkän aikavälin inflaationäkymät muuttuvat ja rahoitusolot lakkaavat tukemasta inflaation vakaantumista tavoitteen mukaiseksi, EKP:n neuvosto on valmis muuttamaan taas netto-ostojen kestoa ja/tai tahtia.
APP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan myös jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.
EKP:n ohjauskorot
Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %.
EKP:n ohjauskorkoja aletaan muuttaa vasta jonkin aikaa sen jälkeen, kun netto-ostot APP-ohjelmassa ovat päättyneet, ja silloinkin muutoksia tehdään asteittain. Ohjauskorot kehittyvät EKP:n neuvoston ennakoivan viestinnän mukaisesti, ja niiden perustana on strategiaan kirjattu sitoumus vakauttaa inflaatiovauhti kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto siis odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykytasolla, kunnes inflaatiovauhti nopeutuu kestävästi kahteen prosenttiin jo hyvissä ajoin ennen arviointijakson loppua ja EKP:n neuvosto katsoo pohjainflaation kehityksen olleen riittävää, jotta inflaation voidaan odottaa vakaantuvan kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.
Pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)
Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä PEPP-ohjelmassa tehdään netto-ostoja maltillisempaan tahtiin kuin edeltäneellä neljänneksellä. PEPP-ohjelman netto-ostot päättyvät maaliskuun 2022 lopussa.
Omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.
Pandemian aikana on opittu, että kriisitilanteessa omaisuuseräostojen joustava suunnittelu ja toteutus on tukenut rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, ja EKP:n neuvosto on siten voinut pyrkiä tavoitteeseensa tehokkaasti. Rahapolitiikka tulee jatkossakin joustamaan kriisitilanteissa EKP:n mandaatin rajoissa, jos välittymismekanismia uhkaavat häiriöt vaarantavat hintavakauden saavuttamisen. Jos pandemia aiheuttaa vielä hajautumista markkinoilla, PEPP-ohjelman uudelleensijoituksia voidaan ohjata joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tarpeen mukaan. Esimerkiksi Kreikan joukkolainoja voidaan hankkia uudelleensijoitusten yhteydessä enemmänkin, jotta ostot eivät keskeydy ja vaikeuta rahapolitiikan välittymistä Kreikan taloudessa tilanteessa, jossa se toipuu edelleen pandemian vaikutuksista. Netto-ostot PEPP-ohjelmassa voidaan lisäksi tarvittaessa aloittaa uudestaan pandemian aiheuttamien häiriöiden torjumiseksi.
Rahoitusoperaatiot
EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin pankkien rahoitustilannetta varmistaakseen, ettei kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjassa jaetun likviditeetin erääntyminen häiritse rahapolitiikan välittymistä. EKP:n neuvosto arvioi kohdennettujen rahoitusoperaatioiden vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen säännöllisin väliajoin. TLTRO III -operaatioissa on myönnetty lainaa erityisin ehdoin, joiden on määrä päättyä kesäkuussa. EKP:n neuvosto myös tarkistaa pankkien varannoille maksettavien kaksiportaisten korkojen mitoituksen, jotta negatiivinen talletuskorko ei häiritse pankkien roolia rahapolitiikan välittymisessä, kun ylimääräistä likviditeettiä on runsaasti.
Likviditeettijärjestelyt euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien kanssa
Venäjän hyökättyä Ukrainaan tilanne on erittäin epävarma, ja häiriöiden leviäminen voi vaikuttaa euroalueen rahoitusmarkkinoihin. EKP:n neuvosto päätti siksi pitää 15.1.2023 saakka käytössä eurojärjestelmän repojärjestelyn (Eurosystem Repo Facility for Central Banks, EUREP) tavanomaisten euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille tarjottavien likviditeettijärjestelyjen rinnalla. Näillä järjestelyillä varmistetaan kattavasti euromääräisen likviditeetin saatavuus silloinkin, jos euroalueen ulkopuolisilla markkinoilla on häiriöitä, jotka muuten voisivat heikentää EKP:n rahapolitiikan välittymistä. EKP:n neuvosto arvioi yksittäisten euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien likviditeettijärjestelyjen tarvetta tapauskohtaisesti.
***
EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
EKP:n pääjohtaja kertoo näiden päätösten taustoista tänään kello 14.30 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme