Suomen Pankki

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä

Jaa

EKP:n lehdistötiedote 21.7.2022

EKP:n neuvoston tämänpäiväisillä toimilla edistetään inflaation paluuta kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä, sillä EKP:n tärkein tehtävä on ylläpitää hintavakautta. EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä ja hyväksyi uuden rahapolitiikan välineen, jolla tuetaan vaikutuksen välittymistä euroalueen kaikkiin maihin.

EKP:n neuvosto totesi, että rahapolitiikan normalisointi on syytä aloittaa suuremmalla koronnostolla kuin vielä edellisessä kokouksessa ennakoitiin, sillä arvio inflaatioriskeistä on muuttunut ja uudella rahapolitiikan välineellä (Transmission Protection Instrument, TPI) pystytään tukemaan rahapolitiikan vaikutuksen tehokasta välittymistä talouteen. Inflaation palautumista EKP:n neuvoston keskipitkän aikavälin tavoitteen mukaiseksi tuetaan vakauttamalla inflaatio-odotukset ja varmistamalla, että kysyntäolojen kehitys tukee tavoitteen saavuttamista.

Korkoja on tarpeen nostaa vielä lisää tulevissa kokouksissa. Negatiivisten korkojen aika on ohi, ja EKP:n neuvosto tekee korkopäätöksensä aina tilanteen mukaan. Päätösten taustalla ovat tuoreimmat tiedot talouskehityksestä, ja tarkoituksena on palauttaa inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Rahapolitiikan normalisoituessa EKP:n neuvosto tarkastelee myös varantovelvoitteen ylittäville talletuksille maksettavia korkoja.

EKP:n neuvoston arvion mukaan rahapolitiikan vaikutuksen välittymistä on nyt tuettava. Rahapolitiikan normalisoituessa uudella rahapolitiikan välittymistä tukevalla välineellä voidaan varmistaa, että vaikutus on samankaltainen euroalueen eri maissa. Yhteinen rahapolitiikka on edellytyksenä sille, että EKP pystyy ylläpitämään hintavakautta euroalueella.

Nyt hyväksytty uusi rahapolitiikan väline voidaan ottaa käyttöön, jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa. Tehtävien ostojen suuruus riippuu siitä, kuinka vakavasti kehitys uhkaa muuttaa vaikutusta. Ostojen suuruutta ei siis rajoiteta etukäteen. Suojaamalla välittymismekanismin toimintaa uusi väline edistää EKP:n neuvoston hintavakaustavoitteen saavuttamista.

Pandemiasta johtuvien ongelmien yhteydessä tärkein tapa tukea rahapolitiikan välittymismekanismia on kuitenkin edelleen varojen joustava uudelleensijoittaminen, kun pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (pandemic emergency purchase programme, PEPP) hankittuja omaisuuseriä erääntyy.

Uudesta rahapolitiikan välineestä kerrotaan tarkemmin lehdistötiedotteessa, joka julkaistaan klo 15.45 Keski-Euroopan aikaa.

EKP:n ohjauskorot

EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksikköä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 27.7.2022 lähtien 0,50 %, maksuvalmiusluoton korko 0,75 % ja talletuskorko 0,00 %.

Korkoja on tarpeen nostaa vielä lisää tulevissa kokouksissa. Negatiivisten korkojen aika on ohi, ja EKP:n neuvosto tekee korkopäätöksensä aina tilanteen mukaan. Päätösten taustalla ovat aina tuoreimmat tiedot talouskehityksestä, ja tarkoituksena on varmistaa, että inflaatiovauhti asettuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)

Ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia aiotaan jatkaa täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun ohjauskorkoja aletaan nostaa, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen, jotta likviditeettiä on tarjolla runsaasti ja rahapolitiikka pysyy oikein mitoitettuna.

PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Kun varat sijoitetaan joustavasti uudelleen niiden erääntyessä, rahapolitiikan välittymismekanismia pystytään suojaamaan pandemian aiheuttamilta riskeiltä.

Rahoitusoperaatiot

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin pankkien rahoitustilannetta varmistaakseen, ettei kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjassa jaetun likviditeetin erääntyminen häiritse rahapolitiikan välittymistä. EKP:n neuvosto arvioi kohdennettujen rahoitusoperaatioiden vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen säännöllisin väliajoin.

***

EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään mandaattinsa rajoissa, jotta inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Uudella rahapolitiikan välineellä voidaan turvata rahapolitiikan vaikutuksen välittyminen kaikkiin euroalueen maihin.

EKP:n pääjohtaja kertoo näiden päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Inlåningen från hushållen har mattats av10.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

Inlåningen från hushållen i Finland[1] var över 113 miljarder euro i juni 2022, dvs. drygt 5 miljarder euro mer jämfört med motsvarande tid för ett år sedan. I juni 2022 ökade inlåningen med nästan 900 miljoner euro. Årsökningen i inlåningen har emellertid mattats av betydligt. I juni 2022 var ökningstakten 4,8 %, när den ännu ett år tidigare var över 7 %. Ökningen har senast varit långsammare i september 2018. Av hushållens tillgångar på inlåningskonton var 92 % insättningar på transaktionskonton[2]. I juni var genomsnittsräntan på transaktionskonton nästan noll (0,02 %). Värdet på hushållens innehav i aktier och investeringsfonder fortsatte att minska i juni Sedan utgången av 2021 har värdet på hushållens börsnoterade aktieinnehav minskat med nästan 12 miljarder euro. Under motsvarande tid har hushållen investerat 1,2 miljarder euro netto mer i aktier. I juni 2022 uppgick värdet på hushållens börsnoterade aktieinnehav till 44,6 miljarder euro. Aktieinnehavens värde var som högst (56,

Growth of household deposit stock decelerated10.8.2022 10:00:00 EEST | Press release

The stock of Finnish households’ deposits[1] exceeded EUR 113 billion in June 2022, a good EUR 5 billion more than a year earlier. In June 2022, the deposit stock grew by almost EUR 900 million. However, the annual rate of growth of the deposit stock has slowed down significantly. In June 2022, the growth rate was 4.8%, as opposed to over 7% in the same period a year earlier. The growth rate has not been slower since September 2018. 92% of households’ assets on deposit accounts was held on transaction accounts[2]. In June, the average interest on transaction accounts was almost zero (0.02%). Households’ equity and fund share holdings continued to decrease in June The value of listed shares held by households has declined by almost EUR 12 billion since the end of 2021. During the same period, households have invested a further EUR 1.2 billion in net terms in shares. In June 2022, the value of listed shares held by households stood at EUR 44.6 billion. The value of the shareholdings peak

Kotitalouksien talletuskannan kasvuvauhti hidastunut10.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisten kotitalouksien talletuskanta[1] oli yli 113 mrd. euroa kesäkuussa 2022 eli reilu 5 mrd. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kesäkuussa 2022 talletuskanta kasvoi lähes 900 milj. euroa. Talletuskannan vuosikasvuvauhti on kuitenkin hidastunut merkittävästi. Kesäkuussa 2022 kasvuvauhti oli 4,8 %, kun se vielä vuosi sitten vastaavana aikana oli yli 7 %. Viimeksi kasvuvauhti oli hitaampaa syyskuussa 2018. Kotitalouksien talletustileillä olevista varoista 92 % oli käyttötileillä[2]. Kesäkuussa käyttötilien keskikorko oli lähes nolla (0,02 %). Kotitalouksien osake- ja sijoitusrahasto-omistusten arvo laski edelleen kesäkuussa Vuoden 2021 lopusta kotitalouksien pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo on laskenut lähes 12 mrd. euroa. Vastaavana aikana kotitaloudet ovat sijoittaneet nettomääräisesti 1,2 mrd. euroa lisää osakkeisiin. Kesäkuussa 2022 kotitalouksien pörssinoteerattujen osakeomistusten arvo oli 44,6 mrd. euroa. Suurimmillaan osakeomistusten arvo (56,1 mrd.

Efterfrågan på stuglån i juni mindre än ett år tidigare1.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

De finländska hushållen lyfte i juni 2022 nya lån för fritidsbostäder (stuglån) för 126 miljoner euro, vilket är 16 % mindre än i juni för ett år sedan. Under 2020 och 2021 var efterfrågan på stuglån exceptionellt stor. Jämfört med tiden före pandemin var mängden utbetalda stuglån i juni 2022 35 % större än i juni 2019. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån steg i juni och var 1,71 %. Genomsnittsräntan steg med 0,50 procentenheter från maj och var 0,78 procentenheter högre än i juni 2021. De ökade euriborräntorna förklarar merparten av ökningen av genomsnittsräntan på nya fritidsbostadslån. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån var senast högre i mars 2015. Det utestående beloppet av fritidsbostadslån var 4,6 miljarder euro i slutet av juni. På grund av den minskade utlåningen avtog årsökningen av det utestående beloppet och var i juni 6,7 %. Genomsnittsräntan på utestående fritidsbostadslån steg från maj och var 1,14 %. Utlåning De finländska hushållen lyfte

June 2022 saw a decrease in holiday cottage loan drawdowns from the year earlier1.8.2022 10:00:00 EEST | Press release

In June 2022, Finnish households drew down new housing loans for the purchase of holiday homes (holiday cottage loans) to the value of EUR 126 million, which is 16% less than a year earlier in June. Holiday cottage loans were drawn down at an exceptionally high rate in 202o and 2021. Compared to the period before the pandemic, i.e. June 2019, drawdowns of holiday cottage loans were 35% higher in June 2022. The average interest rate on new housing loans for purchase of a holiday home rose in June, to stand at 1.71%. This was 0.050 percentage points higher than in May 2022 and 0.78 percentage points higher than in June 2021. The higher average interest rate on new loans for holiday cottages is explained mainly by the rise in Euribor rates. The average interest rate on these loans was last higher in March 2015. At the end of June, the stock of holiday cottage loans stood at EUR 4.6 billion. Due to the lower number of drawdowns, the annual growth rate of the stock slowed in June, to 6.7%.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme