Eläkebarometri: Kolme neljästä suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään
Suomalaisten luottamus eläketurvaan on vahvistunut edellisvuodesta. Jos eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jouduttaisiin vahvistamaan, hyväksytyin vaihtoehto olisi edelleen eläkemaksujen nostaminen. Vain joka kolmas hyväksyisi eläkeiän nostamisen. Koronakriisi ei ole juuri vaikuttanut mielipiteisiin.
Kolme neljästä (74 %) suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) eläkebarometri. Luottamus on kasvanut reilut kuusi prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Samalla epäluottamus on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä. Kyselytutkimus mittaa suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä vuosittain.
– Merkittävin muutos on tapahtunut 35-49-vuotiaiden mielipiteissä. Heidän luottamuksensa eläketurvaan on kasvanut peräti 12 prosenttiyksikköä, ekonomisti Sanna Tenhunen kertoo.
Tenhusen mukaan eläketurvaan suhtautuvat aikaisempaan positiivisemmin myös naiset, työntekijät, yrittäjät, ylemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneet sekä suurituloiset.
Eniten eläkejärjestelmään luottavat eläkeikäiset (90 %) sekä eläkeikää lähestyvät 50–64-vuotiaat (77 %). Vajaalla kuudenneksella suomalaisista on luottamusta vähän tai ei lainkaan. Huoli siitä, että nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksumiehiksi painaa erityisesti 25-34-vuotiaita.
– Hyviä tuloksia voi osaltaan selittää se, että koronaepidemian kaltaisissa kriisitilanteissa luottamus yhteisiin instituutioihin usein vahvistuu, johtaja Jaakko Kiander arvioi.
Korona ei kaatanut luottamusta eikä toimeentuloa
Valtaosa (69 %) suomalaista kokee, että koronaviruksen aiheuttamilla ongelmilla ei ole ollut juuri vaikutusta heidän luottamukseensa eläketurvaa kohtaan.
Suhteellisen harva suomalainen kokee huolta siitä, että koronaviruksen vuoksi joutuisi kärsimään merkittävästä toimeentulon heikkenemisestä. Kolme prosenttia on asiasta erittäin ja 11 prosenttia melko huolestunut. Viisi prosenttia kertoi, että oli kokenut merkittävän toimeentulon heikkenemisen.
– Luottamus eläketurvaan on vähentynyt useammin niillä vastaajilla, joilla on toimeentulohuolia ja joiden toimeentulo on vaikeutunut kriisin aikana. Löydös vastaa aiempien tutkimusten tuloksia, joissa työttömyyden on havaittu vaikuttavan luottamukseen, tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen kommentoi.
Kuivalainen uskoo, että koronakriisin pitkittyminen kasvattaisi toimeentulovaikeuksia. Tämä välittyisi ennen pitkää myös eläketurvan luottamukseen.
Joka kolmas hyväksyisi eläkeiän nostamisen
Jos eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jouduttaisiin vahvistamaan, hyväksytyin vaihtoehto on viime vuoden tapaan eläkemaksujen nostaminen (42 %). Eläkeiän nostaminen on toinen edes jonkin verran kannatusta kerännyt tapa. Sen hyväksyisi joka kolmas, mutta varauksetta vain joka kymmenes.
Suomalaiset eivät halua leikata tulevia tai maksussa olevia eläkkeitä. 62 prosenttia on ehdottomasti sitä vastaan, että jo eläkkeellä olevien etuuksia pienennettäisiin. Melkein joka toinen suhtautuu yhtä tiukasti tuleville eläkeläisille maksettaviin rahoihin kohdistuviin leikkauksiin.
ETK:n eläkebarometrin toteutti Kantar TNS Oy. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2020 ja siihen osallistui 1 005 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Julkaisu: Eläkebarometri 2020
Diapaketti: Eläkebarometri 2020 (SlideShare)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtaja Jaakko Kiander, tutkimukset ja tilastot, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, puh. 029 411 2184, etunimi.sukunimi (at)etk.fi
Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, etunimi.sukunimi (at)etk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsbarometern: Tre av fyra finländare litar på pensionssystemet9.7.2020 08:40:00 EEST | Tiedote
Finländarnas förtroende för pensionsskyddet har förstärkts från fjolåret. Om pensionssystemets ekonomiska hållbarhet behövde stärkas, vore det mest accepterade alternativet fortfarande att höja pensionsavgifterna. Endast var tredje skulle godkänna en höjning av pensionsåldern. Coronakrisen har inte nämnvärt påverkat åsikterna.
Mer än hälften av företagarna upplever att de betalar in till en tillräckligt stor pension18.5.2020 08:45:00 EEST | Tiedote
Bland företagarna upplever 57 procent att de betalar in till ett tillräckligt pensionsskydd, medan 43 procent upplever att de betalar in för lite. En majoritet av företagarna betalar ändå in för lite i förhållande till sina inkomster, visar Pensionsskyddscentralens färska undersökning.
Yli puolet yrittäjistä kokee maksavansa itselleen riittävää eläkettä18.5.2020 08:45:00 EEST | Tiedote
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Mielenterveyden sairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy8.4.2020 08:57:00 EEST | Tiedote
Mielenterveyden syyt nousivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet kääntyivät selvään nousuun vuonna 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina.
Psykisk ohälsa allmännaste orsaken till sjukpensionering8.4.2020 08:57:00 EEST | Tiedote
Psykisk ohälsa gick för första gången förbi sjukdomar i rörelseorganen som allmännaste orsak till sjukpensionering. Antalet pensioner som beviljades till följd av psykisk ohälsa vände och började öka tydligt år 2016. Speciellt unga kvinnor och kvinnor nära pensionsåldern har under de senaste åren allt oftare pensionerats på grund av depression.
Partiell ålderspension betalas nu till 25 000 finländare31.3.2020 08:57:00 EEST | Tiedote
Vid utgången av år 2019 fick 25 000 personer partiell ålderspension, 5 000 mer än år 2018. Nästan alla väljer att ta den partiella ålderspensionen till 50 procent. Den genomsnittliga partiella ålderspensionen var 800 euro och medianen 720 euro i månaden, framgår det från Pensionsskyddscentralens statistik.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme