Eläkeiän nosto eläkeuudistuksessa 2017 onnistui – vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentynyt merkittävästi
Uuden tutkimuksen mukaan eläkeuudistuksella tavoiteltu eläkkeellesiirtymisiän nousu näyttää onnistuneen.
Tutkimuksessa on tarkasteltu vuosina 1954–1957 syntyneitä, jotka ovat siirtyneet vanhuuseläkkeelle työstä. Vuonna 1954 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta ja vuonna 1957 syntyneiden 63 vuotta ja yhdeksän kuukautta.
Kun vuonna 1954 syntyneistä yli puolet jäi eläkkeelle ennen 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden ikää, vuonna 1957 syntyneistä käytännössä kaikki jäivät eläkkeelle vasta tämän iän jälkeen.
– Yksityisellä sektorilla muutos on ollut selvästi julkista sektoria suurempi, sillä vuonna 1954 syntyneistä yksityisellä sektorilla työskennelleistä lähes 70 prosenttia jäi eläkkeelle ennen 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden ikää, sanoo ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Työurat pidentyneet loppupäästä
Myös työurat näyttävät pidentyneen loppupäästä eläkeiän nousun myötä, vaikkakin eläkeiän nousua hitaammin.
– Tämä on merkityksellistä erityisesti yksityisellä sektorilla, sillä vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä ei noussut eikä 63–68-vuotiaana tehty työura pidentynyt lainkaan yksityisillä aloilla. Tässä mielessä vuoden 2017 uudistuksessa sovittu alimman eläkeiän nostaminen vaikuttaa onnistuneelta, arvioi Nivalainen.
65-vuotiaana tai sitä vanhempana eläkkeelle jääneiden osuus noussut
Kun vanhuuseläkeikä on noussut asteittain kolme kuukautta ikäluokkaa kohti, entistä suurempi osuus ikäluokasta on siirtynyt eläkkeelle edellistä ikäluokkaa myöhemmin. Muutos ei näy vain alimmassa eläkeiässä, sillä eläkkeelle jäädään entistä iäkkäämpänä: esimerkiksi 65-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut.
– Koronapandemia on saattanut kuitenkin vaikuttaa päätöksiin eläkkeelle siirtymisen ajoituksesta, mikä haastaa vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutusten arviointia, huomauttaa erikoistutkija Ilari Ilmakunnas Eläketurvakeskuksesta.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tuli mahdolliseksi myös 63 ikävuoden jälkeen. Koska työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yläikäraja on sidottu asteittain nousevaan vanhuuseläkkeen alaikärajaan, kasvaa yli 63-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä vähitellen.
Eläkeuudistuksen jälkeen osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt myös 60–62-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt melko ennallaan.
– Yli 60-vuotiaiden osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kuitenkin kasvanut jo pidemmän aikaa. Osittain eläkeuudistuksen jälkeinen muutos heijastaa tätä kehitystä, toteaa erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta.
Tutkimusjulkaisu: Tutkimuksia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksista vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen
Lisätietoja: Ekonomisti Satu Nivalainen, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Sjukdomar i rörelseorganen gått fram som vanligaste orsaken till nya sjukpensioner9.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Antalet nya sjukpensioner som beviljades på grund av sjukdomar i rörelseorganen ökade i fjol nästan tio procent. De som går i sjukpension är allt oftare över 60 år.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet nousseet uusien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmäksi syyksi9.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi viime vuonna lähes kymmenen prosenttia. Entistä useampi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvä on iältään yli kuusikymmentävuotias.
Podcasten Eläkekomitea: Skulle en miljon euro i placeringar räcka till för resten av livet?8.3.2023 08:27:00 EET | Tiedote
Står pensionssystemet på en hållbar grund? Varför får jag inte placera mina pensionspengar själv? Varför placeras inte mer av pensionspengarna i Finland? Frågor som håller oss vakna om nätterna diskuteras av ekonomiforskaren Anni Marttinen från SOSTE, förmögenhetscoachen Terhi Majasalmi och avdelningschef Ismo Risku från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Riittäisikö miljoonan euron sijoituspotti loppuelämäksi?8.3.2023 08:27:00 EET | Tiedote
Onko eläkejärjestelmä kestävällä pohjalla? Miksi en saa itse sijoittaa eläkevarojani? Miksi eläkevaroja ei sijoiteta enemmän Suomeen? Kansalaisia valvottavia kysymyksiä pohtivat SOSTEn ekonomisti Anni Marttinen, varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi ja Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Ismo Risku.
Nattradio om pensioner3.3.2023 08:28:00 EET | Tiedote
Den belönade podcasten återkommer i etern med ett nytt koncept. I Pensionskommitténs nattradio söker man svar på pensionsfrågor som oroar folk och håller dem vakna om natten. Programvärd är journalisten Alma Onali. Vårens första avsnitt publiceras i podcasttjänster den 8 mars.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme