Eläketurvakeskus (ETK)

Eläkeiän nosto eläkeuudistuksessa 2017 onnistui – vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentynyt merkittävästi

Jaa

Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt huomattavasti erityisesti yksityisellä sektorilla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta. Lisäksi työskentely 63 ikävuoden jälkeen on lisääntynyt selvästi juuri yksityisillä aloilla. Vanhuuseläkeiän asteittaisesta noususta sovittiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.

Kuva: Katri Lehtola
Kuva: Katri Lehtola

Uuden tutkimuksen mukaan eläkeuudistuksella tavoiteltu eläkkeellesiirtymisiän nousu näyttää onnistuneen.

Tutkimuksessa on tarkasteltu vuosina 1954–1957 syntyneitä, jotka ovat siirtyneet vanhuuseläkkeelle työstä. Vuonna 1954 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta ja vuonna 1957 syntyneiden 63 vuotta ja yhdeksän kuukautta.

Kun vuonna 1954 syntyneistä yli puolet jäi eläkkeelle ennen 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden ikää, vuonna 1957 syntyneistä käytännössä kaikki jäivät eläkkeelle vasta tämän iän jälkeen.

– Yksityisellä sektorilla muutos on ollut selvästi julkista sektoria suurempi, sillä vuonna 1954 syntyneistä yksityisellä sektorilla työskennelleistä lähes 70 prosenttia jäi eläkkeelle ennen 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden ikää, sanoo ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta.

Työurat pidentyneet loppupäästä

Myös työurat näyttävät pidentyneen loppupäästä eläkeiän nousun myötä, vaikkakin eläkeiän nousua hitaammin.

– Tämä on merkityksellistä erityisesti yksityisellä sektorilla, sillä vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä ei noussut eikä 63–68-vuotiaana tehty työura pidentynyt lainkaan yksityisillä aloilla. Tässä mielessä vuoden 2017 uudistuksessa sovittu alimman eläkeiän nostaminen vaikuttaa onnistuneelta, arvioi Nivalainen.

65-vuotiaana tai sitä vanhempana eläkkeelle jääneiden osuus noussut

Kun vanhuuseläkeikä on noussut asteittain kolme kuukautta ikäluokkaa kohti, entistä suurempi osuus ikäluokasta on siirtynyt eläkkeelle edellistä ikäluokkaa myöhemmin. Muutos ei näy vain alimmassa eläkeiässä, sillä eläkkeelle jäädään entistä iäkkäämpänä: esimerkiksi 65-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut.

– Koronapandemia on saattanut kuitenkin vaikuttaa päätöksiin eläkkeelle siirtymisen ajoituksesta, mikä haastaa vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutusten arviointia, huomauttaa erikoistutkija Ilari Ilmakunnas Eläketurvakeskuksesta.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tuli mahdolliseksi myös 63 ikävuoden jälkeen. Koska työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yläikäraja on sidottu asteittain nousevaan vanhuuseläkkeen alaikärajaan, kasvaa yli 63-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä vähitellen.

Eläkeuudistuksen jälkeen osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt myös 60–62-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt melko ennallaan.

– Yli 60-vuotiaiden osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kuitenkin kasvanut jo pidemmän aikaa. Osittain eläkeuudistuksen jälkeinen muutos heijastaa tätä kehitystä, toteaa erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta.

Tutkimusjulkaisu: Tutkimuksia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksista vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen

Lisätietoja: Ekonomisti Satu Nivalainen, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen@etk.fi

Avainsanat

Kuvat

Kuva: Katri Lehtola
Kuva: Katri Lehtola
Lataa
Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä, %
Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä, %
Lataa
Työkuukaudet 63 ja 65 ikävuoden välillä, mediaani
Työkuukaudet 63 ja 65 ikävuoden välillä, mediaani
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus (ETK)
Tukkutorinkuja 5
00065 ELÄKETURVAKESKUS

029 411 20http://www.etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Höjningen av pensionsåldern lyckades i pensionsreformen år 2017 – övergången i ålderspension sker nu avsevärt mycket senare24.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Folk går avsevärt mycket senare i ålderspension nu i synnerhet inom den privata sektorn, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) nya undersökning. Dessutom har arbete efter 63 års ålder ökat klart just inom den privata sektorn. Det avtalades om en gradvis höjning av åldern för ålderspension i samband med pensionsreformen år 2017.

Pensionärernas inkomster i förhållande till den övriga befolkningen oförändrade – låga inkomster vanligast bland ensamboende11.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Pensionärernas disponibla penninginkomst år 2020 var i genomsnitt 27 000 euro om året. Pensionärernas inkomstnivå i förhållande till sysselsattas inkomster är 77 procent, och proportionen har hållits mer eller mindre oförändrad under de senaste årtiondena. Lägre inkomster än genomsnittet har ensamboende, i synnerhet de som är yngre än 55 år. I Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande undersökning har pensionärernas ekonomi under åren 1995–2020 studerats bl.a. ur pensionernas, inkomsternas, förmögenhetens och den upplevda ekonomins perspektiv.

Eläkeläisten tulot suhteessa muuhun väestöön ennallaan – pienituloisuus yleisintä yksin asuvilla11.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Eläkeläisten käytettävissä oleva rahatulo oli vuonna 2020 keskimäärin 27 000 euroa vuodessa. Eläkeläisten tulotaso suhteessa työllisten tuloihin on 77 prosenttia, ja suhde on pysynyt melko ennallaan viime vuosikymmeninä. Keskimääräistä pienemmät tulot ovat yksin asuvilla, etenkin alle 55-vuotiailla. Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa tutkimuksessa on tarkasteltu eläkeläisten toimeentuloa vuosina 1995–2020 muun muassa eläkkeiden, tulojen, varallisuuden ja toimeentulokokemusten kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme