Eläkeläinen käyttää sote-palveluja 6 500 euron arvosta vuodessa
Eniten palveluja käyttävät yli 85-vuotiaat vanhuuseläkeläiset ja alle 55-vuotiaat työkyvyttömät. Palvelujen asiakasmaksut rasittavat erityisesti pienituloisia.
Tuoreen tutkimuksen mukaan eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodessa keskimäärin 6 500 euron arvosta ja maksaa niistä asiakasmaksuina 830 euroa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Maria Vaalavuon mukaan sote-palvelujen käytössä on kuitenkin huomattavia eroja ikä- ja tuloluokittain sekä palvelutyypin mukaan.
– Myös sote-palvelujen maksurasite vaihtelee eläkeläisten välillä suuresti, Vaalavuo painottaa.
Eniten palveluja käyttävien kulut 50 000 euroa vuodessa
Tutkimuksesta ilmenee, ettänoin 10 prosenttia eläkeläisistä käyttää sote-palveluja huomattavan paljon. Lähes 70 prosenttia kaikista kuluista, jotka syntyvät eläkeläisten palvelujen tuottamisesta, aiheutuu heidän käyttämistään palveluista.
– Eniten palveluja käyttävillä kulut ovat henkeä kohti keskimäärin 50 000 euroa vuodessa, Vaalavuo kertoo.
Sote-palveluja käyttävät paljon erityisesti yli 85-vuotiaat vanhuuseläkeläiset ja alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset.
Vanhuksilla suuret kulut ovat tyypillisesti yhteydessä dementian hoitoon, nuoremmilla eläkeläisillä psykoosiin ja epilepsiaan. Monet heistä asuvat pitkäkestoisesti asumis- tai laitospalvelussa.
Pienituloisilla korkea maksurasite
Tutkimuksesta ilmenee myös, että pienituloisilla eläkeläisillä sote-palvelujen asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja matkojen omavastuut ovat tuloihin nähden hyvin suuret.
– Alimpaan tuloluokkaan kuuluvista 18-54-vuotiaista eläkeläisistä vajaalla viidenneksellä kustannukset ylittävät jopa 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, Vaalavuo kertoo.
Tutkimustulos selittyy osittain asumis- ja laitospalveluja tarvitsevien kehitysvammaisten heikoilla tuloilla ja hyvin intensiivisellä palvelukäytöllä. Etenkin nuorilla eläkeläisillä korkeat maksut suhteessa heikkoihin tuloihin ovat yleisiä. Korkeat asiakasmaksut ovat yleisiä myös vanhimmassa ikäryhmässä.
– Lainsäädännön mukaan asiakasmaksut voivat olla pitkäkestoisessa laitoshoidossa enimmillään 85 prosenttia tuloista, Vaalavuo huomauttaa.
Asiakasmaksut ovat pienet suhteessa palvelujen rahalliseen arvoon
Vaikka sote-palvelujen asiakasmaksut ovat osalle eläkeläisistä suuret, maksut ovat silti pienet suhteessa palvelujen rahalliseen arvoon.
– Esimerkiksi tehostetun asumispalvelun vuorokausikustannus on keskimäärin noin 140 euroa. 775 euron takuueläkkeellä siitä voi maksaa vain muutaman vuorokauden kulut. Näin ollen julkisen palvelun tuottama tulonsiirto on eläkeläiselle huomattava asiakasmaksuista huolimatta, Vaalavuo sanoo.
Vaalavuo korostaa, että ilman julkisesti rahoitettuja palveluita etenkin pitkäaikaisen hoivan kustannukset nousisivat useimmilla eläkeläisillä suhteettoman suuriksi.
Tutkimuksessa ainutlaatuinen rekisteriaineisto
Tutkimus kattaa Suomen kaikki eläkeläiset. Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitustietoja sekä Tilastokeskuksen tietoja tuloista ja sosioekonomisesta asemasta. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin Kelan rekisteritietoja lääkkeiden ja matkojen omavastuista sekä yksityisten palveluiden käytöstä. Aineisto on vuodelta 2015.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Maria Vaalavuo (THL), puh. 029 524 6754, etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Jo miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä opiskelusta15.8.2018 09:00 | Tiedote
Keväällä valmistuneiden myötä yli miljoonasta tutkinnosta on kertynyt eläketurvaa. Eläkettä alkoi kertyä tutkinnoista vuonna 2005. Eläkettä kertyy ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla. Suurin hyöty eläkkeen kasvattamisen näkökulmasta tulee kuitenkin työelämästä.
Redan en miljon finländare har tjänat in pension för studier15.8.2018 09:00 | Tiedote
Efter vårens utexamineringar har redan mer än en miljon examina gett rätt till pension. Pensionstillväxt för examina infördes år 2005. Studerande tjänar in pension på samma sätt som om de arbetade för en månadslön på 728 euro. Den största nyttan med tanke på pensionen får de ändå i arbetslivet.
Nya ålderspensionärer har betydligt bättre pensioner än de äldre28.6.2018 09:00 | Tiedote
År 2017 betalades arbetspensioner för 27 miljarder, en miljard mer än år 2016. Ökningen förklaras av att pensionärernas antal ökat och av storleken på de nya ålderspensionerna. Den genomsnittliga pensionen bland dem som gick i ålderspension var nära 1 800 euro i månaden, medianen ca 1 600 euro.
Uusilla vanhuuseläkeläisillä selkeästi paremmat eläkkeet kuin vanhoilla28.6.2018 09:00 | Tiedote
Vuonna 2017 työeläkkeitä maksettiin 27 miljardia, miljardi enemmän kuin vuonna 2016. Kasvua selittää eläkeläisten määrän lisääntyminen ja uusien vanhuuseläkkeiden suuruus. Vanhuuseläkkeelle siirtyneen keskimääräinen eläke oli lähes 1 800 euroa kuukaudessa, mediaani noin 1 600 euroa.
Kyselytutkimus: Joka kymmenes eläkeläinen kokee vakavia toimeentulovaikeuksia11.6.2018 08:40 | Tiedote
Osa eläkeläisistä kertoo karsineensa välttämättömistä menoista, kuten lääkkeistä ja terveydenhoidosta. Noin puolet eläkeläisistä kokee tavanomaisten menojen kattamisessa jonkin asteisia vaikeuksia. Toisaalta puolet eläkeläisistä on kohtalaisen tyytyväisiä toimeentuloonsa.
Enkätundersökning: Var tionde pensionär upplever allvarliga ekonomiska svårigheter11.6.2018 08:40 | Tiedote
En del av pensionärerna uppger att de har dragit ner på nödvändiga utgifter såsom mediciner och hälsovård. För ungefär hälften av pensionärerna är det i viss mån svårt att täcka sedvanliga utgifter. Å andra sidan är hälften av pensionärerna rätt nöjda med sin ekonomi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme