Eläkeläinen käyttää sote-palveluja 6 500 euron arvosta vuodessa
Eniten palveluja käyttävät yli 85-vuotiaat vanhuuseläkeläiset ja alle 55-vuotiaat työkyvyttömät. Palvelujen asiakasmaksut rasittavat erityisesti pienituloisia.
Tuoreen tutkimuksen mukaan eläkeläinen käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vuodessa keskimäärin 6 500 euron arvosta ja maksaa niistä asiakasmaksuina 830 euroa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkijan Maria Vaalavuon mukaan sote-palvelujen käytössä on kuitenkin huomattavia eroja ikä- ja tuloluokittain sekä palvelutyypin mukaan.
– Myös sote-palvelujen maksurasite vaihtelee eläkeläisten välillä suuresti, Vaalavuo painottaa.
Eniten palveluja käyttävien kulut 50 000 euroa vuodessa
Tutkimuksesta ilmenee, ettänoin 10 prosenttia eläkeläisistä käyttää sote-palveluja huomattavan paljon. Lähes 70 prosenttia kaikista kuluista, jotka syntyvät eläkeläisten palvelujen tuottamisesta, aiheutuu heidän käyttämistään palveluista.
– Eniten palveluja käyttävillä kulut ovat henkeä kohti keskimäärin 50 000 euroa vuodessa, Vaalavuo kertoo.
Sote-palveluja käyttävät paljon erityisesti yli 85-vuotiaat vanhuuseläkeläiset ja alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset.
Vanhuksilla suuret kulut ovat tyypillisesti yhteydessä dementian hoitoon, nuoremmilla eläkeläisillä psykoosiin ja epilepsiaan. Monet heistä asuvat pitkäkestoisesti asumis- tai laitospalvelussa.
Pienituloisilla korkea maksurasite
Tutkimuksesta ilmenee myös, että pienituloisilla eläkeläisillä sote-palvelujen asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja matkojen omavastuut ovat tuloihin nähden hyvin suuret.
– Alimpaan tuloluokkaan kuuluvista 18-54-vuotiaista eläkeläisistä vajaalla viidenneksellä kustannukset ylittävät jopa 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, Vaalavuo kertoo.
Tutkimustulos selittyy osittain asumis- ja laitospalveluja tarvitsevien kehitysvammaisten heikoilla tuloilla ja hyvin intensiivisellä palvelukäytöllä. Etenkin nuorilla eläkeläisillä korkeat maksut suhteessa heikkoihin tuloihin ovat yleisiä. Korkeat asiakasmaksut ovat yleisiä myös vanhimmassa ikäryhmässä.
– Lainsäädännön mukaan asiakasmaksut voivat olla pitkäkestoisessa laitoshoidossa enimmillään 85 prosenttia tuloista, Vaalavuo huomauttaa.
Asiakasmaksut ovat pienet suhteessa palvelujen rahalliseen arvoon
Vaikka sote-palvelujen asiakasmaksut ovat osalle eläkeläisistä suuret, maksut ovat silti pienet suhteessa palvelujen rahalliseen arvoon.
– Esimerkiksi tehostetun asumispalvelun vuorokausikustannus on keskimäärin noin 140 euroa. 775 euron takuueläkkeellä siitä voi maksaa vain muutaman vuorokauden kulut. Näin ollen julkisen palvelun tuottama tulonsiirto on eläkeläiselle huomattava asiakasmaksuista huolimatta, Vaalavuo sanoo.
Vaalavuo korostaa, että ilman julkisesti rahoitettuja palveluita etenkin pitkäaikaisen hoivan kustannukset nousisivat useimmilla eläkeläisillä suhteettoman suuriksi.
Tutkimuksessa ainutlaatuinen rekisteriaineisto
Tutkimus kattaa Suomen kaikki eläkeläiset. Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitustietoja sekä Tilastokeskuksen tietoja tuloista ja sosioekonomisesta asemasta. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin Kelan rekisteritietoja lääkkeiden ja matkojen omavastuista sekä yksityisten palveluiden käytöstä. Aineisto on vuodelta 2015.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Maria Vaalavuo (THL), puh. 029 524 6754, etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Ulkomaille työhön lähteviä EU-alueella yhä enemmän13.2.2019 13:08:09 | Tiedote
Ulkomaille työhön lähtevä voi säilyttää kytkennän kotimaan sosiaaliturvaan ja etuisuuksiin ja välttyä kohdemaan sivukuluilta. Tämän hän osoittaa A1-todistuksella.
Allt fler börjar jobba utomlands inom EU-området13.2.2019 13:08:07 | Tiedote
De som börjar arbeta utomlands kan bevara kopplingen till den sociala tryggheten och förmånerna i hemlandet och undvika lönebikostnader i arbetslandet. Beviset på det är ett A1-intyg.
Pensioneringarna har senarelagts som väntat8.2.2019 09:00:00 | Tiedote
Enligt statistik från Pensionsskyddscentralen var de finländare som gick i pension år 2018 i genomsnitt 61,3 år gamla. Pensionsövergångarna skedde en månad senare än året innan. Betydligt färre personer blev ålderspensionerade i fjol än tidigare, eftersom höjningen av den lägsta pensionsåldern kom igång i enlighet med 2017 års pensionsreform.
Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi odotetusti8.2.2019 09:00:00 | Tiedote
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,3-vuotiaana vuonna 2018. Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi kuukauden edeltävästä vuodesta. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin viime vuonna selvästi aikaisempaa vähemmän, koska vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukainen vanhuuseläkkeen alaikärajan nosto alkoi.
Undersökning: Den nya pensionsförmånen intresserar speciellt företagare och arbetslösa9.1.2019 08:15:00 | Tiedote
De som sannolikast tar ut partiell ålderspension är 61-åriga män som bor i städer. Företagare och arbetslösa är mer benägna att ta ut pensionen, visar en färsk undersökning av Pensionsskyddscentralen (PSC).
Tutkimus: Uusi eläke-etuus kiinnostaa erityisesti yrittäjiä ja työttömiä9.1.2019 08:15:00 | Tiedote
Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa todennäköisimmin kaupungissa asuva 61-vuotias mies. Yrittäjät ja työttömät ottavat eläkkeen palkansaajia herkemmin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme