Eläkeläisnaisten taloudellinen asema suhteessa miehiin on kohentunut

Tutkimuksessa tarkasteltiin eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloa ja tuloeroja. Vertailussa käytettiin useita tulokäsitteitä, kuten eri eläketuloja, brutto- ja nettotuloja sekä perheen kokonaistuloja (ns. ekvivalenttitulo). Eläkeläismiesten vuositulot olivat käsitteestä riippuen 2000–6500 euroa korkeammat kuin eläkeläisnaisten. Ero oli suurin, kun tarkasteltiin työeläkkeitä ja pienin, kun huomioitiin koko perheen tulot. Vuonna 2013 naisten keskimääräinen työeläke oli 66 prosenttia miesten työeläkkeistä. Perheen kokonaistulot huomioiden eläkeläisnaisten tulot nousivat 91 prosenttiin eläkeläismiesten tuloista.

Vaikka miesten ja naisten väliset tuloerot korostuivatkin työeläkkeissä, ero on kaventunut siinä eniten, 17 sentillä, 1990-luvun puolivälistä. Ero miesten ja naisten työeläkkeissä heijastaa työuran aikaisia palkkaeroja sekä eroja työssäoloajan pituudessa ja eheydessä.

– Työeläkkeen kasvanut määrä ja sen osuus eläkeläisnaisten tuloissa kuvaavat työelämän muutosta. Naiset ovat entistä enemmän palkkatyössä, toteavat ekonomisti Juha Rantala ETK:sta ja erikoistutkija Marja Riihelä VATT:sta.

Työeläkkeiden eroja naisten ja miesten välillä kaventavat kansaneläke ja takuueläke sekä leskeneläke, jolloin ero kokonaiseläkkeessä on pienempi. Kansaneläkkeen merkitys on vähentynyt samalla kun työeläkkeen merkitys on kasvanut.

Köyhyys uhkaa ikääntyneitä ja yksin asuvia naisia

Lähes joka kolmas 75 vuotta täyttänyt nainen on pienituloinen, miehistä noin joka kuudes. Ikääntyneet naiset ovat erityisessä köyhyysvaarassa, koska moni heistä asuu yksin, eikä heille ole kertynyt juurikaan työeläkettä. Eläkeläismiesten suhteellinen pienituloisuus on kuitenkin kasvanut nopeammin kuin eläkeläisnaisten.

Eri tulokäsitteet tarjoavat tietoa erilaisista yhteiskuntapoliittisista näkökulmista, kuten sukupuolten välisestä ja sisäisestä tasa-arvosta, eläketurvan tasosta ja sen osuudesta tuloissa.
 
Juha Rantala ja Marja Riihelä: Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2016.

Lisätietoja:

Ekonomisti Juha Rantala, Eläketurvakeskus, juha.rantala(at)etk.fi, puh 029 411 2251
Erikoistutkija Marja Riihelä, VATT, marja.riihela(at)vatt.fi, puh. 0295 519 442