Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Maailmalla pahin sijoitusvuosi sitten finanssikriisin
Useimpien maiden eläkesijoittajien tuotot jäivät viime vuonna poikkeuksellisen heikoiksi. Kun vuosi 2021 oli eläkesijoittajille huippuvuosi, vuodesta 2022 tuli pahin markkinamyrsky sitten finanssikriisin.
Eläkesijoittajien keskimääräinen nimellistuotto oli viime vuonna –8,4 prosenttia ja reaalituotto –14,7 prosenttia. Vuoden 2008 finanssikriisissä keskimääräinen reaalituotto oli –15,7 prosenttia. Luvut käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) kansainvälisestä sijoitustuottovertailusta.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, korkea inflaatio ja keskuspankkien nopeasti kiristynyt rahapolitiikka synkistivät talousnäkymiä ja moukaroivat eläkesijoittajia sekä osake- ja korkomarkkinoilla, tiivistää yhteyspäällikkö Mika Vidlund ETK:sta.
Suomalaiset eläkesijoittajat pärjäsivät kansainvälisessä vertailussa tällä kertaa keskimääräistä paremmin. Suomalaisten keskimääräinen reaalituotto oli viime vuonna –11,5 prosenttia. Viiden parhaan joukossa oli peräti kolme suomalaista: Merimieseläkekassa MEK, Elo ja Veritas. Tosin yksikään niistä ei yltänyt positiiviseen reaalituottoon.
Vertailun paras sijoittaja oli ruotsalainen puskurirahasto AP6, mutta sekin negatiivisella reaalituotolla. Listautumattomiin yhtiöihin erikoistuneen AP6:n tulos oli –6 prosenttia.
Pahimmat tappiot Tanskan ja Hollannin eläkesijoittajille
Suurimmat tappiot kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa kärsivät Tanskan ATP sekä Alankomaiden ABP ja PFZW.
– Erityisesti ATP:n romahdus pistää silmään, sillä yhtiö oli ennen pandemiaa tunnettu hyvistä sijoitustuotoistaan. ATP:n tuskaa alleviivaa se, että yhtiö oli tuottovertailun heikoin myös vuosi sitten, Vidlund toteaa.
Paljon pitkiä korkopapereita salkkuunsa sulloneen ATP:n reaalituotto oli viime vuonna lähes –38 prosenttia. Samoin korkopainotteisten ABP:n reaalituotto jäi –25 prosenttiin ja PFZW:n –29 prosenttiin. Osakepainotteisen Norjan valtion eläkerahaston reaalituotto oli vastaavasti –13 prosenttia. Tulosta tosin parantaa Norjan kruunun kurssin heikkeneminen suhteessa isoihin valuuttoihin.
Pitkien joukkolainojen laina-ajat voivat olla jopa kymmeniä vuosia ja niiden kuponkikorko on usein kiinteä. Kun korot nousevat korkomarkkinoilla, pitkien joukkolainojen arvo laskee.
Monissa maissa eläkesijoittajien huonoa tulosta korkomarkkinoilla ja sijoitusvarojen alenemista kompensoi kuitenkin lähes vastaavansuuruinen eläkevastuiden alentuminen eikä toimijoiden vakavaraisuus vaarannu yksittäisestä huonosta sijoitusvuodesta. Eläkevastuiden katteena on siten riittävästi eläkevaroja, ja tällä tiedolla on esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa rauhoiteltu kansalaisia.
Pitkällä aikavälillä tuotot positiivisia
Vaikka vuosi 2022 oli eläkesijoittajille vaikea, pitkän aikavälin reaalituotot eivät myrskystä juuri heilahtaneet.
– Viime vuoden erittäin vaikea sijoitusvuosi näkyy erityisesti 5 vuoden keskimääräisissä tuotoissa, jotka joillain toimijoilla ovat valahtaneet negatiivisiksi. Pidemmillä jaksoilla tuotot ovat kuitenkin säilyneet kohtuullisina, kertoo ETK:n erityisasiantuntija Antti Mielonen.
Mielosen mukaan työeläkeyhtiöiden ja -kassojen 15 vuoden reaalituotto on noin 3,5 prosenttia. Parhaiten on onnistunut Tanskan Industriens Pension 6,1 prosentin reaalituotollaan. Suomalaisista korkeimman tuoton sai MEK, joka yltää 4 prosenttiin.
Puskurirahastoista 15 vuoden vertailussa ykköseksi nousee AP6 lähes 7 prosentin reaalituotollaan. Suomen puskurirahastoista korkein reaalituotto on Kirkon eläkerahasto KER:lla, jonka tuotto on 3,6 prosenttia. Puskurirahastojen reaalituotto on keskimäärin 4,5 prosenttia.
– Eläkevarojen sijoittaminen on pitkän tähtäimen toimintaa. Tämän vuoksi olemme nyt lisänneet mukaan myös 15 vuoden tuottovertailun. Sijoitussalkun jakaumasta tai muista tekijöistä riippuen tuottovaihtelut voivat olla vuosittain suuria, ja lyhyen ajanjakson tuotot voivat korostua turhankin paljon eläkesijoittamisen näkökulmasta katsoen, Mielonen painottaa.
Mukana 24 eläkesijoittajaa yhdeksästä maasta
ETK:n kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa on 24 eläkesijoittajaa yhdeksästä maasta. Mukanaon suuria toimijoita Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta sekä Aasiasta. Suomesta vertailussa on mukana kahdeksan eläkesijoittajaa.
Eläkesijoittajat on jaettu vertailussa riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuuslainsääntelystä vapaat puskurirahastot ja vakavaraisuussääntelyn piiriin kuuluvat työeläkeyhtiöt ja -kassat. Reaalituottoja vertaillaan yhden, viiden, kymmenen ja viidentoista vuoden tarkastelujaksoilla.
Sijoitustuottovertailujen reunaehtoja
- Vertailujakson lähtövuosi ja pituus vaikuttavat tulokseen. Vuosittaiset tuottovaihtelut ovat suuria. Pidemmänkin aikavälin keskituotot riippuvat valitusta ajankohdasta.
- Valuutta-alue ja valuuttakurssin vaihtelut tuovat eroja tuloksiin. ETK:n vertailussa tuotot on ilmoitettu kansallisessa valuutassa eli samassa, jossa eläkkeet maksetaan.
- Vakavaraisuussääntely ja muu sijoitustoiminnan riskiä rajoittava säätely asettaa reunaehdot sijoitustoiminnalle.
- Reaalituotto antaa pitkän ajan tuotoista vertailukelpoisemman kuvan poistamalla inflaation vaikutuksen.
Aiheesta lisää
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, puh. 029 411 2614, etunimi.sukunimi@etk.fi
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, puh. 029 411 2472, etunimi.sukunimi@etk.fi
Kuva: Karoliina Paatos
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme