Eläkeuudistuksen vaikutus alkaa näkyä - työurat pitenevät odotetusti
Vuonna 1955 syntyneistä moni jatkoi työssä kolme kuukautta pitempään. Porrastettu vanhuuseläkeiän nosto lykkäsi eläkkeelle siirtymistä, mutta ei ole toistaiseksi lisännyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen uudesta tilastosta.
Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa korotettiin vanhuuseläkkeen alaikärajaa, joka on jatkossa riippuvainen syntymävuodesta. Vuonna 1955 syntyneillä ikäraja nousi 63 vuoteen 3 kuukauteen. Ensimmäiset uuden ikärajan saavuttaneet jäivät viime vuonna vanhuuseläkkeelle.
Vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä putosi noin 8 000 henkilöllä edellisvuodesta. Se on pääosin seurausta vanhuuseläkkeen ikärajan noususta. Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi lähes 70 000 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli vajaat 50 000. Työeläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärä laski 6 000 henkilöllä edellisvuodesta.
Vuonna 1955 syntyneistä vakuutetuista jäi vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle 35 prosenttia. Edellisvuonna vastaava luku 1954 syntyneillä oli 47 prosenttia. Muutos on merkittävä.
Samalla kun vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski, eläkkeelle siirtyminen myös myöhentyi. Kun lisäksi työssä olleiden osuus vakuutetuista on pysynyt likimain ennallaan uuteen eläkeikään saakka, työnteko 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen näyttää lisääntyneen.
– Vuonna 1955 syntyneet ovat jatkaneet työssä edellistä ikäluokkaa pitempään. He ovat siis jatkaneet työuraansa ainakin uudelle ikärajalle. Se on yksi eläkeuudistuksen keskeisistä tavoitteista, toteaa kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Ei merkittävää vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeisiin
Ikärajamuutos ei nostanut merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää eläkeiän tuntumassa. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yli tuhat henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Heistä vain reilut sata oli täyttänyt 63 vuotta.
– Ainakaan toistaiseksi eläkeiän nosto ei ole lisännyt merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä lähellä vanhuuseläkeikää. Runsaan sadan henkilön määrää ei voi pitää suurena, jos sitä vertaa vanhuuseläkkeelle siirtymistä lykänneiden määrään, joita on tuhansia, arvioi Kannisto.
Kaikki vuonna 1955 syntyneet eivät täyttäneet vanhuuseläkkeen alaikärajaa vielä vuoden 2018 aikana. Siksi heti uuden ikärajan täyttämisen jälkeen eläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärä selviää vasta myöhemmin. Samoin 63-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä tulee vielä nousemaan tässä ikäluokassa.
– Vuonna 1954 syntyneistä vanhuuseläkkeen otti heti 63 vuoden ikärajan täytettyään yli 21 000. Vuonna 1955 syntyneiden ikäluokassa vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä tullee nousemaan samalle tasolle uuden ikärajan täyttyessä, arvioi Kannisto.
Julkaisu:
Muuttuva vanhuuseläkeikä: Ikärajamuutosten seurantatilasto 2018
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Aktiivimalli lisäsi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista16.12.2019 08:15:00 EET | Tiedote
Vuoden 2018 alussa voimaantullut työttömyysturvan aktiivimalli lisäsi selvästi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen lisääntyi eniten eläkeikää lähestyvillä työttömillä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta.
Aktiveringsmodellen ökade sjukpensionsansökningarna16.12.2019 08:15:00 EET | Tiedote
Aktiveringsmodellen som i början av år 2018 infördes inom utkomstskyddet för arbetslösa ledde till en tydlig ökning av sjukpensionsansökningar och antalet nya sjukpensionerade. Ansökningarna om sjukpension ökade mest bland arbetslösa som var nära pensionsåldern, visar Pensionsskyddscentralens undersökning.
Kvinnors månadsinkomst 600 euro lägre4.12.2019 09:00:00 EET | Tiedote
Medianen för kvinnors arbetspensionsförsäkrade månadsinkomst var i fjol 610 euro lägre än för män. På den privata sektorn var skillnaden 850 euro och på den offentliga sektorn 330 euro i månaden. Kvinnornas pensionsförsäkrade månadsinkomst var 80 procent av männens månadsinkomster.
Naisten kuukausiansio 600 euroa alhaisempi4.12.2019 09:00:00 EET | Tiedote
Naisten työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli viime vuonna 610 euroa alhaisempi kuin miesten. Yksityisellä sektorilla ero oli 850 ja julkisella sektorilla 330 euroa kuukaudessa. Naisten eläkevakuutettu kuukausiansio oli 80 prosenttia miesten kuukausiansiosta.
Ökad invandring skulle stärka finansieringen av pensionsskyddet26.11.2019 08:15:00 EET | Tiedote
Nedgången i nativiteten medför ett kraftigt tryck att höja pensionsavgifterna på lång sikt. Ökad invandring skulle göra höjningstrycket lättare. Hur stor effekten blir beror på hur olika invandrargrupper placerar sig på arbetsmarknaden. Minskad invandring skulle försvaga finansieringen av pensionsskyddet, framgår det av kalkyler som åskådliggör migrationen.
Maahanmuuton lisääminen vahvistaisi eläketurvan rahoitusta26.11.2019 08:15:00 EET | Tiedote
Syntyvyyden lasku aiheuttaa pitkällä aikavälillä voimakkaan korotuspaineen eläkemaksuihin. Maahanmuuton lisäys helpottaisi maksupainetta. Vaikutuksen suuruus riippuu eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisestä. Maahanmuuton väheneminen heikentäisi eläketurvan rahoitusta, käy ilmi muuttoliikettä havainnollistavista laskelmista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme