Eläkeuudistuksen vaikutus alkaa näkyä - työurat pitenevät odotetusti
Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa korotettiin vanhuuseläkkeen alaikärajaa, joka on jatkossa riippuvainen syntymävuodesta. Vuonna 1955 syntyneillä ikäraja nousi 63 vuoteen 3 kuukauteen. Ensimmäiset uuden ikärajan saavuttaneet jäivät viime vuonna vanhuuseläkkeelle.
Vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä putosi noin 8 000 henkilöllä edellisvuodesta. Se on pääosin seurausta vanhuuseläkkeen ikärajan noususta. Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi lähes 70 000 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli vajaat 50 000. Työeläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärä laski 6 000 henkilöllä edellisvuodesta.
Vuonna 1955 syntyneistä vakuutetuista jäi vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle 35 prosenttia. Edellisvuonna vastaava luku 1954 syntyneillä oli 47 prosenttia. Muutos on merkittävä.
Samalla kun vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski, eläkkeelle siirtyminen myös myöhentyi. Kun lisäksi työssä olleiden osuus vakuutetuista on pysynyt likimain ennallaan uuteen eläkeikään saakka, työnteko 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen näyttää lisääntyneen.
– Vuonna 1955 syntyneet ovat jatkaneet työssä edellistä ikäluokkaa pitempään. He ovat siis jatkaneet työuraansa ainakin uudelle ikärajalle. Se on yksi eläkeuudistuksen keskeisistä tavoitteista, toteaa kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Ei merkittävää vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeisiin
Ikärajamuutos ei nostanut merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää eläkeiän tuntumassa. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yli tuhat henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Heistä vain reilut sata oli täyttänyt 63 vuotta.
– Ainakaan toistaiseksi eläkeiän nosto ei ole lisännyt merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä lähellä vanhuuseläkeikää. Runsaan sadan henkilön määrää ei voi pitää suurena, jos sitä vertaa vanhuuseläkkeelle siirtymistä lykänneiden määrään, joita on tuhansia, arvioi Kannisto.
Kaikki vuonna 1955 syntyneet eivät täyttäneet vanhuuseläkkeen alaikärajaa vielä vuoden 2018 aikana. Siksi heti uuden ikärajan täyttämisen jälkeen eläkkeelle siirtyneiden kokonaismäärä selviää vasta myöhemmin. Samoin 63-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä tulee vielä nousemaan tässä ikäluokassa.
– Vuonna 1954 syntyneistä vanhuuseläkkeen otti heti 63 vuoden ikärajan täytettyään yli 21 000. Vuonna 1955 syntyneiden ikäluokassa vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä tullee nousemaan samalle tasolle uuden ikärajan täyttyessä, arvioi Kannisto.
Julkaisu:
Muuttuva vanhuuseläkeikä: Ikärajamuutosten seurantatilasto 2018
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme