Eläkeuudistus pidentää työuria
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokasta toiseen kolmen kuukauden portain. Vuonna 2018 vanhuuseläkkeen alaikäraja nousi 63 vuoteen ja 3 kuukauteen. Viime vuonna se nousi jo 63 ja puoleen vuoteen, kun ensimmäiset vuonna 1956 syntyneistä saavuttivat oman ikäluokkansa vanhuuseläkeiän.
Molemmat korotukset ovat siirtäneet eläkkeelle siirtymisen huippukohtaa kolmella kuukaudella edellisvuodesta, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tilastosta.
- Koska valtaosa työssä käyvistä ikääntyneistä jatkoi työssä uudelle eläkeikärajalle, eläkeuudistus näyttää pidentävän työuran loppupäätä. Kun vanhuuseläkkeen alaikäraja täyttyy, moni lopettaa työnteon ja jää vanhuuseläkkeelle. Nyt tämä tapahtuu puoli vuotta myöhemmin kuin pari vuotta sitten, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo.
Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä vähemmän kuin ennen eläkeuudistusta
Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa sovittiin vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta. Nyt eläkeikä riippuu syntymävuodesta ja se nousee vuosittain kolme kuukautta. Tämä vaikuttaa selvästi paitsi vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohtaan myös lukumääriin.
Ennen eläkeuudistusta eläkkeelle siirtyi vuosittain 75 000 henkilöä, joista 56 000 jäi vanhuuseläkkeelle. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi enää 45 000 suomalaista.
- Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli yli 10 000 vähemmän kuin pari vuotta sitten. Vanhuuseläkeiän noston seurauksena vanhuuseläkeiän täyttäviä oli viime vuonna aikaisempaa vähemmän, ETK:n Kannisto kertoo.
Ikärajan nostaminen ei ole lisännyt ikääntyneiden työttömyyttä
Viime vuosina yli 10 000 henkilöä on siirtynyt työttömyyspäivärahalta vanhuuseläkkeelle. Miesten ja naisten osuudet ovat pysyneet yhtä suurina.
- Vanhuuseläkeiän alarajan nostaminen ei ole lisännyt ikääntyneiden työttömyyttä. Hyvä taloustilanne ennen koronaa on varmasti edesauttanut suotuista kehitystä, kertoo Kannisto.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvanut
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on hieman lisääntynyt yli 61-vuotiailla.
Ennen vuoden 2017 työeläkeuudistusta Suomessa siirtyi vuosittain noin 2 000 yli 61-vuotiasta miestä ja naista työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2018 heitä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 2 600 ja viime vuonna jo yli 3 000.
- Näyttää siltä, että osalla kuusikymppisistä maali karkaa liian kauas. He jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista. Työkyvyttömien määrän nousua osattiin kyllä odottaa ikärajamuutoksen seurauksena, Kannisto toteaa.
Julkaisu:
Muuttuva vanhuuseläkeikä: Ikärajamuutosten seurantatilasto 2019
Lue lisää:
Työeläke.fi - Vanhuuseläke – ikäluokilla oma eläkeikänsä
Etk.fi – Uudet eläkelajit ja eläkeuudistus
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme