Eläkeuudistus pidentää työuria
Valtaosa ikääntyneistä lykkää eläkkeelle siirtymistään vanhuuseläkeiän alarajan nousuvauhdissa. Samassa tahdissa jatketaan myös työntekoa. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi 45 000 suomalaista.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokasta toiseen kolmen kuukauden portain. Vuonna 2018 vanhuuseläkkeen alaikäraja nousi 63 vuoteen ja 3 kuukauteen. Viime vuonna se nousi jo 63 ja puoleen vuoteen, kun ensimmäiset vuonna 1956 syntyneistä saavuttivat oman ikäluokkansa vanhuuseläkeiän.
Molemmat korotukset ovat siirtäneet eläkkeelle siirtymisen huippukohtaa kolmella kuukaudella edellisvuodesta, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tilastosta.
- Koska valtaosa työssä käyvistä ikääntyneistä jatkoi työssä uudelle eläkeikärajalle, eläkeuudistus näyttää pidentävän työuran loppupäätä. Kun vanhuuseläkkeen alaikäraja täyttyy, moni lopettaa työnteon ja jää vanhuuseläkkeelle. Nyt tämä tapahtuu puoli vuotta myöhemmin kuin pari vuotta sitten, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo.
Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä vähemmän kuin ennen eläkeuudistusta
Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa sovittiin vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta. Nyt eläkeikä riippuu syntymävuodesta ja se nousee vuosittain kolme kuukautta. Tämä vaikuttaa selvästi paitsi vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohtaan myös lukumääriin.
Ennen eläkeuudistusta eläkkeelle siirtyi vuosittain 75 000 henkilöä, joista 56 000 jäi vanhuuseläkkeelle. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi enää 45 000 suomalaista.
- Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli yli 10 000 vähemmän kuin pari vuotta sitten. Vanhuuseläkeiän noston seurauksena vanhuuseläkeiän täyttäviä oli viime vuonna aikaisempaa vähemmän, ETK:n Kannisto kertoo.
Ikärajan nostaminen ei ole lisännyt ikääntyneiden työttömyyttä
Viime vuosina yli 10 000 henkilöä on siirtynyt työttömyyspäivärahalta vanhuuseläkkeelle. Miesten ja naisten osuudet ovat pysyneet yhtä suurina.
- Vanhuuseläkeiän alarajan nostaminen ei ole lisännyt ikääntyneiden työttömyyttä. Hyvä taloustilanne ennen koronaa on varmasti edesauttanut suotuista kehitystä, kertoo Kannisto.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvanut
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on hieman lisääntynyt yli 61-vuotiailla.
Ennen vuoden 2017 työeläkeuudistusta Suomessa siirtyi vuosittain noin 2 000 yli 61-vuotiasta miestä ja naista työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2018 heitä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 2 600 ja viime vuonna jo yli 3 000.
- Näyttää siltä, että osalla kuusikymppisistä maali karkaa liian kauas. He jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista. Työkyvyttömien määrän nousua osattiin kyllä odottaa ikärajamuutoksen seurauksena, Kannisto toteaa.
Julkaisu:
Muuttuva vanhuuseläkeikä: Ikärajamuutosten seurantatilasto 2019
Lue lisää:
Työeläke.fi - Vanhuuseläke – ikäluokilla oma eläkeikänsä
Etk.fi – Uudet eläkelajit ja eläkeuudistus
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Eläkekomitea-podcast selvittää: Kenellä on edessä köyhä vanhuus?16.11.2020 08:27:00 EET | Tiedote
Työelämä muuttuu - miltä tulevaisuus näyttää? Kenellä meistä on edessään köyhä vanhuus? Aiheesta keskustelevat futuristi Ilkka Halava, toimittaja-aktivisti Maryan Abdulkarim ja Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.
Podcasten Eläkekomitea reder ut: Vem har en fattig ålderdom framför sig?16.11.2020 08:27:00 EET | Tiedote
Arbetslivet förändras - hur ser framtiden ut? Vem av oss har en fattig ålderdom att se fram emot? Frågan diskuteras av futuristen Ilkka Halava, journalist-aktivisten Maryan Abdulkarim och chefen för Pensionsskyddscentralens forskningsavdelning Susan Kuivalainen. Mötet leds av Ylioppilaslehtis chefredaktör Tuija Siltamäki.
Största delen av finländarna känner inte till prislappen på pensionerna13.11.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Endast 13 procent av finländarna vet hur mycket pensionsavgifter det betalas för inkomsterna. 29 procent underskattar avgiften. Det visar Pensionsskyddscentralens (PSC) nya enkätundersökning av vad folk vet om pensionsskyddet.
Valtaosa suomalaisista ei tunne eläkkeiden hintalappua13.11.2020 07:00:00 EET | Tiedote
Vain 13 prosenttia suomalaisista tietää, kuinka paljon tuloista maksetaan eläkemaksuja. 29 prosenttia aliarvioi maksun. Tulokset ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta eläketurvan tuntemista kartoittavasta kyselytutkimuksesta.
Pensionsreformen ökar tiden i arbetslivet29.10.2020 08:57:00 EET | Tiedote
En majoritet av de äldre skjuter upp sin pensionering allt eftersom den nedre gränsen för ålderspension höjs. De fortsätter även att arbeta i samma takt. I fjol gick 45 000 finländare i ålderspension.
Podcasten Eläkekomitea reder ut: Hur botas pensionssystemet från corona?20.10.2020 08:28:00 EEST | Tiedote
Pensionssystemet har också fått coronasmittan. Hurdan är förstörelsen och hur ska vi klara av den? Det diskuteras av chefekonom Katja Bjerstedt från Varma, specialsakkunnig Olli Kärkkäinen från finansministeriet och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddcentralen. Ordet förs av Ylioppilaslehtis chefredaktör Tuija Siltamäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme