Eläkeuudistus pidentää työuria
Valtaosa ikääntyneistä lykkää eläkkeelle siirtymistään vanhuuseläkeiän alarajan nousuvauhdissa. Samassa tahdissa jatketaan myös työntekoa. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi 45 000 suomalaista.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokasta toiseen kolmen kuukauden portain. Vuonna 2018 vanhuuseläkkeen alaikäraja nousi 63 vuoteen ja 3 kuukauteen. Viime vuonna se nousi jo 63 ja puoleen vuoteen, kun ensimmäiset vuonna 1956 syntyneistä saavuttivat oman ikäluokkansa vanhuuseläkeiän.
Molemmat korotukset ovat siirtäneet eläkkeelle siirtymisen huippukohtaa kolmella kuukaudella edellisvuodesta, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tilastosta.
- Koska valtaosa työssä käyvistä ikääntyneistä jatkoi työssä uudelle eläkeikärajalle, eläkeuudistus näyttää pidentävän työuran loppupäätä. Kun vanhuuseläkkeen alaikäraja täyttyy, moni lopettaa työnteon ja jää vanhuuseläkkeelle. Nyt tämä tapahtuu puoli vuotta myöhemmin kuin pari vuotta sitten, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo.
Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä vähemmän kuin ennen eläkeuudistusta
Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa sovittiin vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamisesta. Nyt eläkeikä riippuu syntymävuodesta ja se nousee vuosittain kolme kuukautta. Tämä vaikuttaa selvästi paitsi vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohtaan myös lukumääriin.
Ennen eläkeuudistusta eläkkeelle siirtyi vuosittain 75 000 henkilöä, joista 56 000 jäi vanhuuseläkkeelle. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyi enää 45 000 suomalaista.
- Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli yli 10 000 vähemmän kuin pari vuotta sitten. Vanhuuseläkeiän noston seurauksena vanhuuseläkeiän täyttäviä oli viime vuonna aikaisempaa vähemmän, ETK:n Kannisto kertoo.
Ikärajan nostaminen ei ole lisännyt ikääntyneiden työttömyyttä
Viime vuosina yli 10 000 henkilöä on siirtynyt työttömyyspäivärahalta vanhuuseläkkeelle. Miesten ja naisten osuudet ovat pysyneet yhtä suurina.
- Vanhuuseläkeiän alarajan nostaminen ei ole lisännyt ikääntyneiden työttömyyttä. Hyvä taloustilanne ennen koronaa on varmasti edesauttanut suotuista kehitystä, kertoo Kannisto.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvanut
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on hieman lisääntynyt yli 61-vuotiailla.
Ennen vuoden 2017 työeläkeuudistusta Suomessa siirtyi vuosittain noin 2 000 yli 61-vuotiasta miestä ja naista työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2018 heitä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 2 600 ja viime vuonna jo yli 3 000.
- Näyttää siltä, että osalla kuusikymppisistä maali karkaa liian kauas. He jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista. Työkyvyttömien määrän nousua osattiin kyllä odottaa ikärajamuutoksen seurauksena, Kannisto toteaa.
Julkaisu:
Muuttuva vanhuuseläkeikä: Ikärajamuutosten seurantatilasto 2019
Lue lisää:
Työeläke.fi - Vanhuuseläke – ikäluokilla oma eläkeikänsä
Etk.fi – Uudet eläkelajit ja eläkeuudistus
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsbarometern: Arbetsrelaterad invandring den populäraste lösningen för att stärka finansieringen av pensionerna13.7.2021 06:15:00 EEST | Tiedote
Varannan finländare understöder en ökning av arbetsrelaterad invandring, om pensionssystemet i Finland borde ändras för finansieringens skull. Nedskärning av pensionerna är däremot något som finländarna skarpt motsätter sig, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) färska pensionsbarometer.
Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin ratkaisu eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi13.7.2021 06:15:00 EEST | Tiedote
Joka toinen suomalainen kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä, jos maamme eläkejärjestelmää pitäisi muuttaa rahoituksen takia. Sen sijaan eläkkeiden leikkaamista suomalaiset vastustavat jyrkästi, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.
Kutsu medialle: SuomiAreenassa ratkotaan työeläkkeen tulevaisuutta5.7.2021 13:40:00 EEST | Tiedote
Suomen väestö vanhenee. Mikä on eläkejärjestelmän rooli ikääntyvässä yhteiskunnassa? Mitä voidaan tehdä, jotta työeläkkeiden rahoitus on turvattu myös tulevaisuudessa?
Undersökning: Nettoinkomsterna minskar med en femtedel i genomsnitt när man går i pension från arbete24.5.2021 06:50:00 EEST | Tiedote
De som gått i pension från arbete får i genomsnitt en nettoinkomst som är 79 procent av nettoinkomsten under tiden i arbete. Den förändring av inkomsterna som pensioneringen medför har hållits lika sedan början av 2000-talet, visar Pensions-skyddscentralens nya undersökning.
Tutkimus: Nettotulot laskevat keskimäärin viidenneksen työstä eläkkeelle siirryttäessä24.5.2021 06:50:00 EEST | Tiedote
Työstä eläkkeelle siirtyneen nettotulot ovat keskimäärin 79 prosenttia aktiiviajan nettotuloista. Eläkkeelle siirtymisestä aiheutuva tulomuutos on pysynyt ennallaan 2000-luvun alusta, käy ilmi Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta.
Internationell avkastningsjämförelse: Coronaåret gav pensionsfonderna bättre avkastning än befarat20.5.2021 05:58:00 EEST | Tiedote
Största delen av pensionsfonderna i jämförelsen kom upp till 5–10 procents realavkastning trots det exceptionella året. Den överlägset högsta avkastningen, nästan 20 procent, fick den svenska buffertfonden AP6, som enbart placerar i aktier. De finländska pensionsplacerarna klarade det speciella året med varierande framgång.
Kansainvälinen tuottovertailu: Koronavuosi toi pelättyä paremmat tuotot eläkerahastoille20.5.2021 05:58:00 EEST | Tiedote
Suurin osa vertailun eläkerahastoista ylsi 5–10 prosentin reaalituottoon poikkeusvuodesta huolimatta. Ylivoimaisesti suurimmat, lähes 20 prosentin tuotot keräsi pelkästään osakkeisiin sijoittava ruotsalainen puskurirahasto AP6. Suomalaiset eläkesijoittajat selvisivät erikoisesta vuodesta vaihtelevalla menestyksellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme