Eläkkeelle siirtyminen myöhentyi selvästi
27.2.2020 08:59:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote

Viime vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttivat vanhimmat vuonna 1956 syntyneistä. Heidän alin vanhuuseläkeikänsä on kolme kuukautta edeltävää ikäluokkaa korkeampi, 63 vuotta ja 6 kuukautta.
Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkeiän alarajan korottaminen on nostanut keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää ja vähentänyt vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää.
Vuonna 2019 eläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,5 vuotiaana. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna oli kaksi kymmenystä. Se tarkoittaa käytännössä runsasta kahta kuukautta. Samalla myös työurat ovat pidentyneet.
Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,7 vuotta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. Tavoitteen saavuttamiseksi eläkkeellesiirtymisiän olisi noustava reilun kymmenyksen joka vuosi.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että eläkkeellesiirtymisiän nousulle asetettu tavoite voidaan saavuttaa, koska vanhuuseläkkeelle jäädään yhä myöhemmin. Huolestuttavaa on kuitenkin uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän nousu, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Vuonna 2019 eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,5 vuotta ja 50-vuotiaalle 63,3 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi hieman
Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi yhteensä noin 65 000 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä (71 %). Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski 4 400 henkilöä eli 9 prosenttia edellisestä vuodesta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 20 300 henkilöä, 400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2018.
– Valitettavasti nuorten naisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen näyttää yleistyneen, toteaa Kannisto.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Lisämateriaali:
Lisää tilastotietoa aiheesta löytyy Etk.fi:n tilastosivuilta Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä ja Suomen työeläkkeensaajat.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
- vuonna 2019 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 61,5 vuotta
- vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi noin 65 000 henkilöä
- omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on runsas 1,4 miljoonaa.
Huom! Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneita ei lasketa eläkkeelle siirtyneisiin.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
- kuvaa keskimääräistä työeläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
- on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
- mittaa työeläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille
Vanhuuseläkeiän nousu
Eläkeuudistuksen mukaisesti vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vuosittain kolme kuukautta vuoteen 2027 saakka, jolloin alhaisin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen ikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen.
Avainsanat
Kuvat



Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Alle 30-vuotiaiden eläkkeelle siirtyneiden työhistoria on lyhyt – masennus yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeille15.1.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat kuitenkin varsin moninainen joukko. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan.
Så här ändras arbetspensionerna år 202617.12.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 sker flera förändringar i arbetspensionerna: en ny årskull uppnår pensionsåldern, pensionsintjäningen förenhetligas och det blir möjligt att tjäna in pension ett år längre. Indexen och livslängdskoefficienten uppdateras och påverkar pensionens storlek. Här finns de viktigaste ändringarna i ett nötskal.
Näin työeläkkeet muuttuvat vuonna 202617.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä.
Antalet arbetande pensionärer har slutat öka15.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Antalet förvärvsarbetande pensionärer har länge ökat, men nu har denna utveckling stannat av. Pensionärers deltagande i arbetslivet minskar på grund av att pensionsåldern stiger. Arbetslivet lockar i synnerhet högutbildade pensionärer som har goda inkomster.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
