Eläkkeellesiirtymisikä notkahti ennakoidusti
Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen mukaan suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä laski ennakoidusti edellisvuodesta. Vuonna 2022 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,2 vuotta, laskua kaksi kymmenystä vuodesta 2021. Pudotus johtui erityisesti vanhuuseläkkeen aloittaneiden määrän kasvusta.
Ennen viime vuotta suomalaisia on jäänyt vanhuuseläkkeelle selvästi vähemmän kuin eläkeuudistusta edeltävänä aikana. Kun viime vuosina myös työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut vähemmän, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut reippaasti.
– Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyneitä oli huomattavasti edellisvuosia enemmän, minkä seurauksena eläkkeellesiirtymisiän odote notkahti. Perustellusti voidaan kuitenkin odottaa pudotuksen jäävän väliaikaiseksi, ja eläkkeellesiirtymisiän palautuvan nousu-uralle. Merkittävä osasyy vanhuuseläkkeelle siirtyneiden suureen määrään oli loppuvuoden eläkeryntäys poikkeuksellisen indeksikehityksen houkuttelemana, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa.
Eläkkeelle siirtyneitä 10 000 edellisvuotta enemmän
Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyi 71 500 henkilöä. Määrä oli 10 000 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna. Valtaosa lisäyksestä tuli varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneistä, joita oli 54 000 henkilöä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi hienoiseen nousuun muutaman koronavuoden jälkeen. Uusia eläkkeitä alkoi 18 000 – kasvua pari prosenttia vuodesta 2021.
Osittaisen vanhuuseläkkeen valitsi ennätyksellisen monta henkilöä. Heitä ei kuitenkaan lueta eläkkeelle siirtyneisiin.
– Uusien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä räjähti viime vuonna. Eläkkeen valitsi 35 000 suomalaista poikkeuksellisen indeksikehityksen seurauksena. Määrä oli 2,5-kertainen normaalitasoon verrattuna, Kannisto kertoo.
Miesten ja naisten välillä on eroa
Viime vuonna 25-vuotiaiden miesten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,6 vuotta ja naisten 61,9 vuotta. Miesten ja naisten välinen ero eläkkeellesiirtymisiässä on ollut pieni, mutta muutamassa vuodessa ero on kasvanut 0,7 vuoteen miesten odotteen ollessa korkeampi.
– Erityisesti työuran alussa naisilla on miehiä suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä laskee heidän keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikäänsä, Kannisto toteaa.
Lisäksi naisvaltaisella julkisella sektorilla eläkkeellesiirtymisikä on jonkin verran alempi kuin yksityisellä sektorilla.
Odote kehittyy suunnitellusti
Eläkkeellesiirtymisiän odote on keskeinen eläkepolitiikan mittari. Vuoteen 2025 mennessä odotteen tulee nousta vähintään 62,4 vuoteen. Tavoite syntyi Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa vuonna 2009, ja se on sittemmin vahvistettu hallitusohjelmissa useaan kertaan.
Eläkkeellesiirtymisiän odotetta ovat nostaneet erityisesti työttömyyseläkkeen lakkauttaminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen. Myös vanhuuseläkeiän nostaminen on lykännyt eläkkeelle siirtymistä ja tulee sitä myöhentämään edelleen.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee lähivuosina
- Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa.
- Vuonna 2023 vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat vuonna 1959 syntyneet. Heillä ikäraja on 64 vuotta ja 3 kuukautta.
- Vuonna 2027 ikärajan saavuttavat vuonna 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta.
| Syntymävuosi | Alin vanhuuseläkeikä | Ikäluokan vanhimmille eläke voi alkaa |
| 1957 | 63 v 9 kk | 2020 |
| 1958 | 64 v | 2022 |
| 1959 | 64 v 3 kk | 2023 |
| 1960 | 64 v 6 kk | 2024 |
| 1961 | 64 v 9 kk | 2025 |
| 1962 | 65 v | 2027 |
Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan kuten elinajanodote
- Eläkkeellesiirtymisiän odote mittaa eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä.
- Odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
- Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.
Lisätietoa
Työeläke.fi – Ikäluokilla oma eläkeikänsä
Etk.fi – Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä
Etk.fi – Suomen työeläkkeensaajat
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Så här ändras arbetspensionerna år 202617.12.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 sker flera förändringar i arbetspensionerna: en ny årskull uppnår pensionsåldern, pensionsintjäningen förenhetligas och det blir möjligt att tjäna in pension ett år längre. Indexen och livslängdskoefficienten uppdateras och påverkar pensionens storlek. Här finns de viktigaste ändringarna i ett nötskal.
Näin työeläkkeet muuttuvat vuonna 202617.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä.
Antalet arbetande pensionärer har slutat öka15.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Antalet förvärvsarbetande pensionärer har länge ökat, men nu har denna utveckling stannat av. Pensionärers deltagande i arbetslivet minskar på grund av att pensionsåldern stiger. Arbetslivet lockar i synnerhet högutbildade pensionärer som har goda inkomster.
Eläkeläisten työskentelyn kasvu pysähtynyt15.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.
Lönerna stiger – de ungas inträde på arbetsmarknaden försvårades20.11.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Löntagarnas medianinkomst var i fjol 3 208 euro i månaden, en ökning med 3,3 procent från året innan. Den goda inkomstutvecklingen överskuggas dock av att det blivit svårare för unga att komma in på arbetsmarknaden. Antalet nya arbetspensionsförsäkrade har sjunkit med tio procent per år, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) lönestatistik.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme