Eläkkeellesiirtymisikä notkahti ennakoidusti
Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen mukaan suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä laski ennakoidusti edellisvuodesta. Vuonna 2022 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,2 vuotta, laskua kaksi kymmenystä vuodesta 2021. Pudotus johtui erityisesti vanhuuseläkkeen aloittaneiden määrän kasvusta.
Ennen viime vuotta suomalaisia on jäänyt vanhuuseläkkeelle selvästi vähemmän kuin eläkeuudistusta edeltävänä aikana. Kun viime vuosina myös työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut vähemmän, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut reippaasti.
– Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyneitä oli huomattavasti edellisvuosia enemmän, minkä seurauksena eläkkeellesiirtymisiän odote notkahti. Perustellusti voidaan kuitenkin odottaa pudotuksen jäävän väliaikaiseksi, ja eläkkeellesiirtymisiän palautuvan nousu-uralle. Merkittävä osasyy vanhuuseläkkeelle siirtyneiden suureen määrään oli loppuvuoden eläkeryntäys poikkeuksellisen indeksikehityksen houkuttelemana, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa.
Eläkkeelle siirtyneitä 10 000 edellisvuotta enemmän
Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyi 71 500 henkilöä. Määrä oli 10 000 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna. Valtaosa lisäyksestä tuli varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyneistä, joita oli 54 000 henkilöä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi hienoiseen nousuun muutaman koronavuoden jälkeen. Uusia eläkkeitä alkoi 18 000 – kasvua pari prosenttia vuodesta 2021.
Osittaisen vanhuuseläkkeen valitsi ennätyksellisen monta henkilöä. Heitä ei kuitenkaan lueta eläkkeelle siirtyneisiin.
– Uusien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä räjähti viime vuonna. Eläkkeen valitsi 35 000 suomalaista poikkeuksellisen indeksikehityksen seurauksena. Määrä oli 2,5-kertainen normaalitasoon verrattuna, Kannisto kertoo.
Miesten ja naisten välillä on eroa
Viime vuonna 25-vuotiaiden miesten eläkkeellesiirtymisiän odote oli 62,6 vuotta ja naisten 61,9 vuotta. Miesten ja naisten välinen ero eläkkeellesiirtymisiässä on ollut pieni, mutta muutamassa vuodessa ero on kasvanut 0,7 vuoteen miesten odotteen ollessa korkeampi.
– Erityisesti työuran alussa naisilla on miehiä suurempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä laskee heidän keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikäänsä, Kannisto toteaa.
Lisäksi naisvaltaisella julkisella sektorilla eläkkeellesiirtymisikä on jonkin verran alempi kuin yksityisellä sektorilla.
Odote kehittyy suunnitellusti
Eläkkeellesiirtymisiän odote on keskeinen eläkepolitiikan mittari. Vuoteen 2025 mennessä odotteen tulee nousta vähintään 62,4 vuoteen. Tavoite syntyi Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa vuonna 2009, ja se on sittemmin vahvistettu hallitusohjelmissa useaan kertaan.
Eläkkeellesiirtymisiän odotetta ovat nostaneet erityisesti työttömyyseläkkeen lakkauttaminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen. Myös vanhuuseläkeiän nostaminen on lykännyt eläkkeelle siirtymistä ja tulee sitä myöhentämään edelleen.
Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee lähivuosina
- Vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan ikäluokittain kolmen kuukauden jaksoissa.
- Vuonna 2023 vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttavat vuonna 1959 syntyneet. Heillä ikäraja on 64 vuotta ja 3 kuukautta.
- Vuonna 2027 ikärajan saavuttavat vuonna 1962 syntyneet. Heillä ikäraja on 65 vuotta.
| Syntymävuosi | Alin vanhuuseläkeikä | Ikäluokan vanhimmille eläke voi alkaa |
| 1957 | 63 v 9 kk | 2020 |
| 1958 | 64 v | 2022 |
| 1959 | 64 v 3 kk | 2023 |
| 1960 | 64 v 6 kk | 2024 |
| 1961 | 64 v 9 kk | 2025 |
| 1962 | 65 v | 2027 |
Eläkkeellesiirtymisiän odote lasketaan kuten elinajanodote
- Eläkkeellesiirtymisiän odote mittaa eläkkeellesiirtymisen kehitystä työeläkejärjestelmässä.
- Odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
- Odote on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote.
Lisätietoa
Työeläke.fi – Ikäluokilla oma eläkeikänsä
Etk.fi – Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä
Etk.fi – Suomen työeläkkeensaajat
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille23.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme