Elämä voi yllättää: Edunvalvontavaltakirja tulisi löytyä jo nelikymppisen asiakirjasalkusta

Väestön ikääntyminen lisää merkittävästi toisen puolesta asioinnin tarvetta tulevina vuosina. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä Suomessa on yli 120 000 täysi-ikäistä, joilla on voimassa oleva edunvalvontavaltuutus tai edunvalvojan määräys.
Edunvalvonnasta puhutaan usein ikääntyvien ja muistisairaiden kohdalla, mutta arki on kuitenkin arvaamatonta – sairaskohtaus, tapaturma tai onnettomuus voi yllättää ikään katsomatta kenet tahansa. Siksi tilanteeseen, jossa olisi toimintakyvytön eikä itse kykenisi päätöksiä tekemään, voi varautua jo hyvissä ajoissa etukäteen laatimalla edunvalvontavaltuutuksen.
Edunvalvontavaltuutus on läheisille edunvalvojan määräämistä helpompi vaihtoehto, koska yksilölliset toiveet on etukäteen mietitty, luottohenkilö valittu eikä hänen tarvitse raportoida asioiden hoitamisesta vuosittain DVV:lle.
Omissa käsissä -kampanja tekee edunvalvontavaltuutusta tunnetuksi
DVV:n luotsaama kolmivuotinen Omissa käsissä -kampanja tekee edunvalvontavaltuutusta tunnetuksi suomalaisille. Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan jo vuonna 2007, mutta yhä edelleen edunvalvontavaltuutus sekoitetaan usein edunvalvojan määräämiseen.
Viime toukokuussa aloitetulla yhteiskunnallisella kampanjalla on tavoitettu yli 4,3 miljoonaa suomalaista. 80 toimijaa ympäri Suomen ministeriöistä lakiasiaintoimistoihin ja paikallisyhdistyksiin on liittynyt mukaan kampanjaan. Monet heistä tarjoavat kansalaisille tukea ja palveluja edunvalvontavaltakirjan laatimiseksi.
Kampanjointi on myös tuottanut tulosta: Vuonna 2022 vahvistettujen edunvalvontavaltuutusten määrä oli ensimmäistä kertaa enemmän (51 %) kuin samana vuonna määrättyjen edunvalvontojen määrä.
– Edunvalvontavaltuutus koskettaa yhä useampaa suomalaista jossain elämänvaiheessa. Kampanjan suuri suosio kertoo siitä, miten yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta on kyse. Toivottavasti tulevassa hallitusohjelmassa huomioitaisiin DVV:n toive sähköisestä edunvalvontavaltakirjasta. Uskomme, että kun laki mahdollistaisi edunvalvontavaltakirjan laatimisen sähköisesti, yhä useampi myös lisäisi sen asiakirjasalkkuunsa, sanoo DVV:n viestintä- ja markkinointijohtaja Liinu Lehto.
Jo nelikymppisenkin kannattaa varautua elämän yllätyksiin
Tänä vuonna edunvalvontavaltuutusta tehdään tunnetuksi erityisesti noin 40-vuotiaiden keskuudessa. Vuosi sitten DVV:n teettämän tutkimuksen mukaan edunvalvontavaltuutuksen tuntee 61 prosenttia yli nelikymppisistä, mutta asiakirjan myönteinen mielikuva ei muutu teoiksi.
Monella nelikymppisellä on jo perhettä, varallisuutta tai vaikkapa yritystoimintaa. Jotain arvokasta, mistä haluaa pitää huolta. Kampanjassa tuodaan esiin, että edunvalvontavaltakirja kuuluu jokaisen omista asioistaan huolehtivan suomalaisen asiakirjasalkkuun.
Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu yrittäjä ja entinen ammattilaisnyrkkeilijä Elina Gustafsson eli Ellugee on mukana tämän vuoden kampanjassa.
– Rehellisyyden nimissä en alussa tiennyt yhtään mistä edunvalvontavaltuutuksessa on kysymys. Mutta kun nyt olen ottanut selvää, mietin, miksen ole edunvalvontavaltuutusta jo tehnyt. Aika monta kertaa kun on ollut läheltä piti -tilanteita, sanoo pari viikkoa sitten Himalajalta palannut Gustafsson.
Elina Gustafsson on näkyvästi esillä toukokuun kampanjassa somekanavillaan. Hän keskustelee elämästä, sen yllättävistä käänteistä ja edunvalvontavaltuutuksesta DVV:n asiantuntijan Sanna Sotaniemen kanssa tiistaina 16.5. klo 19. Livelähetystä voi seurata Instagramissa @dvvfi- ja @ellugee-tileiltä.
Faktaboksi 1 | Omissa käsissä -kampanjan tuloksia
Omissa käsissä -kampanjalla Digi- ja väestötietovirasto haluaa kannustaa suomalaisia edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen. Vuonna 2022:
- Kampanja tavoitti noin 4,3 miljoonaa suomalaista television, radion, sosiaalisen- ja printtimedian avulla
- Vahvistettujen edunvalvontavaltuutusten määrä oli ensimmäistä kertaa enemmän (51 %) kuin määrättyjen edunvalvontojen määrä.
- DVV:n vahvistamia edunvalvontavaltuutuksia oli 7281 kpl eli 28 % enemmän kuin ennen kampanjan aloitusta vuonna 2021. DVV:n tiedossa ei ole viime vuonna laadittujen valtakirjojen kokonaismäärä, sillä edunvalvontavaltakirja pidetään tallessa omassa asiakirjasalkussa ja tieto valtakirjasta tulee DVV:lle vasta vahvistamisvaiheessa.
- Kampanjaan liittyi mukaan noin 80 organisaatiota. Päätukijat vuonna 2023 ovat: Oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Kela, Finanssiala, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE, HOK-Elannon Lakipalvelu, OP Ryhmä ja POP Pankki.
- Vuonna 2022 alkanut kampanja jatkuu vuoteen 2025 asti. Kampanjaan voi yhä liittyä mukaan osoitteessa omissakäsissä.fi
Faktaboksi 2 | Mikä on edunvalvontavaltuutus?
Edunvalvontavaltuutus on hyvä keino varautua tulevaisuuteen. Se on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan.
Monet luulevat esimerkiksi avioliiton takaavan sen, että puoliso voi tarvittaessa hoitaa sujuvasti toisen asioita tai yhteistä omaisuutta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan oikeus edustaa toista on aina järjestettävä erikseen.
Kun edunvalvontavaltuutus on kunnossa, voi luottohenkilö hoitaa juoksevia raha-asioita, omaisuuden realisointia tai muita henkilökohtaisia asioita. Jos läheinen on määrätty edunvalvojaksi, prosessi kestää kauemmin ja hänen toimintansa on valvotumpaa.
Edunvalvontavaltakirjaan valtuuttaja määrittää valtuutetun eli luottohenkilönsä ja asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtakirja pidetään tallessa omassa asiakirjasalkussa. Siinä vaiheessa, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt, valtuutettu tekee DVV:lle hakemuksen edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi. Hakemukseen liitetään alkuperäinen edunvalvontavaltakirja ja valtuuttajaa koskeva lääkärinlausunto. Kun valtuutus on vahvistettu, saa valtuutettu oikeuden hoitaa valtuuttajan asioita.
Noin 20 prosenttia edunvalvontavaltuutuksista jää vuosittain eri syistä vahvistamatta. Jotta valtakirja on vahvistamisen hetkellä juridisesti pätevä, edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä yhdessä lakia tuntevan asiantuntijan kanssa. Apua valtakirjan tekemiseen on saatavilla esimerkiksi pankeista, eri järjestöistä, asianajo- ja lakiasiaintoimistoista sekä oikeusaputoimistoista. Tukea tarjoavat myös Omissa käsissä -kampanjan kumppanit.
Vinkkejä edunvalvontavaltakirjan laatimiseen löytyy uudistetusta Edunvalvonta tai edunvalvontavaltuutus Suomi.fi-oppaasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liinu LehtoViestintä- ja markkinointijohtaja
Viestinnän johtaminen ja mediayhteydet
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Medborgarrådgivningen upphör och Rådgivning om Suomi.fi-tjänster fortsätter31.12.2025 11:38:13 EET | Pressmeddelande
Den allmänna rådgivningen om offentliga tjänster som Medborgarrådgivningen erbjuder upphör den 1.1.2026. Rådgivningen fortsätter i en förnyad form som Rådgivning om Suomi.fi-tjänster.
Kansalaisneuvonta päättyy ja Suomi.fi-palvelujen neuvonta jatkuu31.12.2025 11:38:13 EET | Tiedote
Kansalaisneuvonnan julkisten palveluiden yleisneuvonta päättyy 1.1.2026. Neuvontatyö jatkuu uudistetussa muodossa Suomi.fi-palvelujen neuvontana.
Datautbytet om flyttningar mellan Finland och Estland har inletts – 13 266 personer har adress i båda länderna17.12.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Det automatiska datautbytet om personer som flyttar mellan Finland och Estland inleddes den 2 december 2025. När någon flyttar från det ena landet till det andra meddelar inflyttningsstaten detta till utflyttningsstaten, som då i sitt eget befolkningsregister antecknar personen som utflyttad. Då upphör personens adress och hemkommun i utflyttningsstaten.
Suomen ja Viron välinen muuttotietojen vaihto käynnistyi – 13 266 henkilöllä osoite kahdessa maassa17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ja Viron välillä muuttavien henkilöiden muuttotietojen automaattinen vaihto käynnistyi 2.12.2025. Henkilön muuttaessa asumaan toiseen maahan tulovaltio ilmoittaa tästä muuttajan lähtövaltiolle, joka merkitsee henkilön väestörekisterissä maasta muuttaneeksi. Tällöin muuttajan osoite ja kotikunta lähtövaltiossa lakkaa olemasta voimassa.
Exchange of migration data between Finland and Estonia begins – 13 266 persons have an address in both countries17.12.2025 08:00:00 EET | Press release
Automatic exchange of migration data for people who move between Finland and Estonia began on 2 December 2025. When someone moves to the other country, the country of entry reports this to the country of origin, who then registers them as an emigrant. This marks their address and municipality of residence as expired in the country of origin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

