Elämyksellinen ryhmänäyttely taiteen ja tieteen risteyskohdassa Nykyaikaa etsimässä avaa EMMAn syksyn ohjelmiston
25.8.2022 10:00:00 EEST | EMMA – Espoo Museum of Modern Art | Tiedote
Osallistu tiedotustilaisuuden puheosuuteen ja näyttelyn esittelyyn 25.8. klo 10.00 etänä Zoomissa tästä linkistä. Medialla on mahdollisuus esittää kysymyksiä striimauksen keskustelukenttään.
Teknologia nähdään joskus vastakohtana luonnolle, tai tekoäly uhkana ihmisyydelle. Nykyaikaa etsimässä -näyttelyn taiteilijoille teknologia näyttäytyy suurimmaksi osaksi mahdollisuutena luoda uudenlaista taidetta sekä työkaluna tuoda näkyväksi asioita, jotka voivat viedä meitä eteenpäin luontosuhteemme monipuolistamisessa sekä itseymmärryksessä. EMMAn intendentti Arja Millerin ja amanuenssi Ingrid Ormanin kuratoiman elämyksellisen kokonaisuuden lähtökohtana on ollut ihmisen, teknologian ja luonnon välinen monisyinen vuorovaikutus. Moni näyttelyn taiteilija kääntää katseemme paitsi tekoälyn mahdollisuuksiin, myös luonnosta löytyviin muihin älykkyyksiin.
”Taiteilijoilla on erityinen kyky ajatella totuttujen mallien ulkopuolelta, ja siksi on erityisen kiinnostavaa kääntyä heidän puoleensa etsiessämme uusia näkökulmia omaan aikaamme,” näyttelyn kuraattorit toteavat. ”Näyttelyyn valitut taiteilijat käsittelevät nykypäivän ilmiöitä taidetta, teknologiaa ja tiedettä yhdistävien prosessien kautta. Kaikki näyttelyn teokset ovat kuitenkin elämyksellisiä, eikä niiden kokemiseen tarvita entuudestaan teknologian ymmärrystä.”
EMMAssa nähdään vaikuttava ja monimuotoinen kokonaisuus teoksia taiteilijoilta Refik Anadol, Dora Budor, Sougwen Chung, Heather Dewey-Hagborg, Stephanie Dinkins, Teemu Lehmusruusu, Rafael Lozano-Hemmer, Agnieszka Kurant, Brandon Lipchik, Jaakko Pietiläinen, Sondra Perry, Anna Ridler, Raimo Saarinen, Jenna Sutela, Jakob Kudsk Steensen ja Lu Yang.
Meksikolais-kanadalaisen taiteilijan Rafael Lozano-Hemmerin teokset mallintavat ja visualisoivat eri tavoin keskeisiä elintoimintojamme, kuten sydämenlyöntejä, hengitystä tai puhetta. EMMA komissioi näyttelyyn Lozano-Hemmerin teoksen Viimeinen henkäys, joka on toteutettu yhteistyössä suomalaisen näyttelijän Seela Sellan kanssa. Teos on myös ostettu EMMA-kokoelmaan.
Turkkilais-amerikkalainen taiteilija Refik Anadol luo oppivaa tekoälyä hyödyntämällä datamaalauksia ja -veistoksia. Hän tutkii taiteessaan luovuutta, joka syntyy ihmisen ja koneen kohtaamisesta. Yhdysvaltalainen taiteilija Stephanie Dinkins puolestaan tutkii algoritmisten systeemien eriarvoistavia rakenteita. Hän on erityisen kiinnostunut luomaan taiteensa kautta yhdenvertaisempia teknologisia systeemejä.
Kiinalais-kanadalainen tutkija ja taiteilija Sougwen Chung toteuttaa teoksensa yhdessä rakentamiensa robottien kanssa, joille hän on opettanut tapansa piirtää. Chung pohtii taiteessaan luomisen prosessia ja sitä, missä tekoäly päättyy ja missä yksilöllinen ihmissubjekti alkaa. Sougwen Chung toteuttaa näyttelyyn kokonaan uuden installaation, jonka tuotantoa on tukenut Saastamoisen säätiö.
Tanskalainen Jakob Kudsk Steensen on kerännyt ja istuttanut valtavan määrän eri kasvillisuutta algoritmien avulla ja elvyyttänyt sukupuuttoon kuolleen hawaijilaisen linnun ja sen elinympäristön virtuaalisesti koettavaan teokseensa RE-ANIMATED. Puolalaissyntyinen taiteilija Agnieszka Kurant tutkii puolestaan digitaalisten ja biologisten ilmiöiden välistä suhdetta.
Näyttely laajenee myös Saastamoisen säätiön Kosketus-kokoelmanäyttelyyn. Dora Budorin laaja installaatio The Preserving Machine, ja teoksen sisällä lentävä robottilintu ottaa haltuun kokonaisen näyttelytilan hyödyntäen tilan luonteenomaisia piirteitä ja paikkasidonnaisia materiaaleja. Näyttelyn tematiikkaan vahvasti liittyvät säätiön kokoelmaan aikaisemmin hankitut Jenna Sutelan, Sondra Perryn ja Jaakko Pietiläisen teokset tulevat myös esille näyttelykokonaisuuteen.
Nykyaikaa etsimässä -näyttelyn ohjelmaa on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston, Espoon kaupunginteatterin sekä Helsingin juhlaviikkojen kanssa. Näyttelyn aikana EMMAssa koettavissa on Rakkaussimulaatio EVE: Vedenhenget, joka on itsenäinen osa Espoon Kaupunginteatteriin vuonna 2023 esille tulevasta Eero Tiaisen ja työryhmä EVE:n virtuaalitodellisuusteoksesta.
Näyttely on toinen osa EMMAn ensi kerran vuonna 2016 järjestettyä toistuvaa Nykyaikaa etsimässä -näyttelysarjaa. Nimi viittaa Olavi Paavolaisen samannimiseen esseekokoelmaan vuodelta 1929, jossa hän pohti modernin ihmisen kokemusta ja identiteettiä nopeasti muuttuvassa ajassa. EMMAn vuoden 2022 kattoteema on Kristallipallo. Nykyaikaa etsimässä -näyttelyn taiteilijat tutkivat aikamme olemusta visionäärisellä, kokeilevalla ja rohkealla tavalla.
Nykyaikaa etsimässä on esillä EMMAssa 27.8.22–15.1.23
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iris SuomiMarkkinointiviestinnän suunnittelija / Marketing Communications Designer
Puh:+358447601930iris.suomi@emmamuseum.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
EMMA – Espoon modernin taiteen museon kokoelma- ja näyttelytoiminta profiloituu kotimaiseen ja kansainväliseen modernismiin, nykytaiteeseen sekä designiin. EMMA sijaitsee Espoon Tapiolassa, professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa betoniarkkitehtuuria edustavassa Näyttelykeskus WeeGeessä. Näyttelytilat ovat pinta-alaltaan Suomen suurimmat, ja pelkistetty moderni arkkitehtuuri tukee EMMAn, Saastamoisen säätiön ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelmien sekä vaihtuvien näyttelyiden kokemuksellista esittämistä. Tervetuloa!
@emmamuseum
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta EMMA – Espoo Museum of Modern Art
Emmas framtid: ett brev från Krist Gruijthuijsen19.5.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
Bästa läsare, Det här är Emma. I dag, den 19 maj, är det hennes namnsdag. Hon fyller snart 20 år och befinner sig i en övergångsperiod, på väg från ungdom mot vuxenliv. I takt med att födelsedagen närmar sig stannar Emma upp för att reflektera. Att bli vuxen är oundvikligt, men i vår tid sker det inte utan utmaningar. De föreställningssystem hon en gång vuxit upp med håller på att vittra sönder. Förändringen utmanar henne att på nytt granska sitt sätt att förstå världen omkring sig. I två decennier har Emma bott i ett före detta tryckeri, ett imponerande brutalistiskt landmärke från 1960-talet i Esbo, ritat av arkitekten Aarno Ruusuvuori. I denna särpräglade miljö har rummet och konsten gått hand i hand, format varandra och skapat en egen värld där Emma har vuxit upp. Emma har vuxit upp genom relationer: med sina gemenskaper, med de konstnärer hon samarbetar med och med de samlingar hon förvaltar. Samarbetet har varit en central del av hennes utveckling och format hennes syn på den egn
Emma’s Future: A Letter from Krist Gruijthuijsen19.5.2026 08:30:00 EEST | Press release
Dear Reader, This is Emma. Today, 19 May, is her name day. She is about to turn 20 years old and finds herself at a moment of transition, gradually moving from adolescence into adulthood. As she approaches her birthday, she pauses to reflect. Growing up is inevitable, yet in this moment in time it is not without its challenges. The belief systems she was once so firmly raised with are dissolving, asking her to reconsider how she understands the world around her. For two decades, Emma has made her home in a former printing factory—a striking Brutalist landmark from the 1960s, designed by Finnish architect Aarno Ruusuvuori in Espoo, Finland. Within this distinctive architectural setting, space and art have continuously shaped one another, forming the environment in which she has grown up. Emma has come of age through relationships: with her communities, with the artists she works alongside, and with the collections she cares for. Collaboration has been central to her development, shaping
Emman tulevaisuus: kirje Krist Gruijthuijsenilta19.5.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Hyvä lukija, Tässä on Emma. Hän viettää nimipäiväänsä tänään 19. toukokuuta. Emma täyttää pian 20 vuotta ja elää murrosvaihetta nuoruuden ja aikuisuuden välillä. Syntymäpäivän lähestyessä hän pysähtyy miettimään tulevaisuutensa suuntaa. Aikuistuminen on väistämätöntä, mutta juuri tässä ajassa se ei tapahdu ilman haasteita. Monet niistä uskomuksista, joiden varaan hän aikoinaan kasvoi, ovat murenemassa, ja muutos haastaa häntä tarkastelemaan uudelleen tapaansa ymmärtää ympäröivää maailmaa. Kahden vuosikymmenen ajan Emma on asunut entisessä painotalossa, arkkitehti Aarno Ruusuvuoren 1960-luvulla suunnittelemassa vaikuttavassa brutalistisessa merkkirakennuksessa Espoossa. Tila ja taide ovat muovanneet toisiaan tässä omaleimaisessa ympäristössä, luoden ainutlaatuiset puitteet Emman varttumiselle. Emma on kasvanut suhteiden kautta: yhteisöjen, taiteilijoiden ja yhteistyökumppanien rinnalla sekä kokoelmiensa parissa. Yhteistyö on ollut keskeinen osa hänen kehitystään ja ohjannut sitä, miten
EMMA öppnar Björn Weckströms konstnärshem för allmänheten sommaren 202612.5.2026 13:45:00 EEST | Pressmeddelande
I sommar har EMMA – Esbo moderna konstmuseum glädjen att för första gången öppna dörrarna till Björn Weckströms ateljéhem. Under sex fredagar och lördagar 31.7–5.9.2026 erbjuder museet en sällsynt möjlighet att stifta bekantskap med en av Finlands mest kända formgivares och skulptörers livsverk i hans hem, Villa Weckström. Biljettförsäljningen för besöken startar tisdagen den 26.5.2026.
EMMA Opens the Home and Studio of Björn Weckström to the Public in Summer 202612.5.2026 13:45:00 EEST | Press release
This summer, EMMA – Espoo Museum of Modern Art has the pleasure of opening the doors to the home and studio Björn Weckström for the first time. On six Fridays and Saturdays between 31 July and 5 September, the museum offers a rare opportunity to encounter the life’s work of one of Finland’s most celebrated designers and sculptors in his home, Villa Weckström. Ticket sale for the visits will start on Tuesday 26 May.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme