Elävien luovuttajien munuaisensiirrot ovat lisääntyneet koronapandemiasta huolimatta
Vuoden 2021 aikana Suomessa on tehty 36 elävän luovuttajan munuaisensiirtoa. Yhteensä Suomessa on tehty jo yli 600 elävän luovuttajan munuaisensiirtoa.
Anonyymissa luovutuksessa henkilö luovuttaa munuaisen tuntemattoman henkilön hyväksi. Lakimuutoksen myötä Suomi osallistuu pohjoismaisen yhteistyöelimen Scandia Transplant Kidney Exchange Program STEP -munuaisenvaihtojärjestelmään, jossa voidaan etsiä elävän luovuttajan munuaista sellaisille potilaille, joille oma läheinen ei sovi luovuttajaksi, ja joille on usein vaikea löytää sopivaa munuaissiirrettä.
”Elävän luovuttajan munuaisensiirto on paras vaikean munuaisten vajaatoiminnan hoitovaihtoehto, sillä se parantaa eliniän ennustetta, elämänlaatua, sekä säästää merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia verrattuna dialyysihoitoon. Munuaisenluovutus on terveelle vapaaehtoiselle turvallinen toimenpide, ja luovuttaja on lain mukaan elinikäisesti erikoissairaanhoidon seurannassa”, toteaa osastonylilääkäri Ilkka Helanterä Elinsiirto- ja maksakirurgian yksiköstä.
“Lasten elinsiirroissa luovuttaja on yleensä aivokuollut aikuinen. Munuaissiirroissa luovuttajana voi myös toimia toinen vanhemmista tai muu lähiomainen. Omaisluovutusten osuus on ollut viime vuosina noin 50 %. Tänä vuonna tehdään noin kymmenen munuaisensiirtoa elävältä luovuttajalta lapsipotilaalle, kertoo osastonylilääkäri Timo Jahnukainen Uudesta lastensairaalasta.
Munuaisensiirtojen ennuste on erittäin hyvä. Seurannassa on potilaita, jotka ovat saaneet elinsiirron 1970-luvulla, pisimpään toiminut munuaissiirre on toiminut jo yli 50 vuotta. Noin 450 potilasta odottaa munuaissiirrettä. Useita potilaita kuolee kuitenkin yhä vuosittain siirtoa odottaessaan.
Kaikki elinsiirrot Suomessa on keskitetty HUSiin, jossa työskentelee kaksi kansallista koordinaattoria, jotka koordinoivat elävien luovuttajien siirtoja.
Elinsiirtoviikkoa vietetään tänä vuonna 4.-9.10.2021.
Lisätiedot:
HUS Vatsakeskus, Elinsiirto- ja maksakirurgian yksikkö
Ylilääkäri Arno Nordin, p. 050 427 0242, arno.nordin@hus.fi
Osastonylilääkäri Ilkka Helanterä, p. 050 427 9526, ilkka.helantera@hus.fi
Osastonylilääkäri Marko Lempinen, p. 050 427 9526, marko.lempinen@hus.fi
HUS Lasten ja nuorten sairaudet, Uusi lastensairaala
Osastonylilääkäri Timo Jahnukainen, p. 050 427 0932, timo.jahnukainen@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme