Elimistön vuorokausirytmit voi jakaa kolmeen tyyppiin – algoritmi auttaa tunnistamaan erot niiden välillä
Elimistön sisäiset vuorokausirytmit vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen ja terveyteen monin tavoin. Yksilön sisäisen kellon samatahtisuus uni-valverytmin kanssa on tärkeää muun muassa sairauksien ehkäisyssä ja hallinnassa. Sen lisäksi se vaikuttaa aivojen tiedonkäsittelyyn ja tunteiden säätelyyn.
Kehon sisäinen kello tahdistaa vuorokausirytmiä ja säätelee noin 24 tunnin syklejä eri ruumiintoiminnoissa. Myös kehon lämpötilan vaihtelu on syklistä ja seuraa noin 24 tunnin rytmiä. Kehon lämpötilaa mittaamalla voidaan seurata yksilön sisäisen kellon toimintaa ja yksilöllisiä piirteitä.
Säännöllisen unirytmin taustalla vahvasti signaloiva sisäinen kello
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sitä, onko olemassa erilaisia sisäisen kellon säätelemiä vuorokausirytmiprofiileja ja minkälaisia nämä profiilit ovat ominaisuuksiltaan.
– SleepHelsinki! -tutkimuksessa seurattiin noin 300 helsinkiläisen nuoren ihon lämpötilan vaihtelua minuutti minuutilta kolmen vuorokauden ajan, kertoo tutkimuksesta Jari Lipsanen Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa käytettyjä aikasarja-aineistoja ryhmiteltiin datalähtöisesti yksilöiden lämpötilasignaalien pohjalta ohjaamatonta oppimismallia hyödyntäen.
Tutkimuksessa löydettiin kolme erilaista ja selkeästi toisistaan erottuvaa vuorokausirytmiprofiilia. Ne erosivat toisistaan erityisesti lämpötilavaihteluiden ajoituksen ja voimakkuuden suhteen sekä kehon lämpötilan keskiarvon suhteen.
Tutkimuksen mukaan nuorilla, joilla oli säännöllisin ja aikaisin unirytmi, oli myös suurimmat vaihtelut ihon lämpötilassa, eli sisäisen kellon signaalivoimakkuus oli selkein. Nuorilla, joilla oli viivästynyt eli hyvin myöhäinen unirytmi, lämpötilavaihtelut eivät olleet yhtä voimakkaita ja selkeitä. Näillä nuorilla sisäinen kello myös jätätti jonkin verran, eli vuorokauden pituus oli heillä noin 15 minuuttia muita pidempi.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun algoritmin avulla on tunnistettu selkeitä sisäisen kellon toimintaprofiileja, sanoo professori Anu-Katriina Pesonen.
Profiilit vaikuttavat muun muassa siihen, millaiseksi uni-valverytmi muodostuu, ja siihen, kuinka helppoa tai vaikeaa säännöllisen rytmin ylläpitäminen yksilölle on.
Tutkimuksen tuloksilla on Pesosen mukaan lukuisia soveltamismahdollisuuksia uni-interventioista lääketieteeseen.
– Tätä uutta tietoa voidaan soveltaa yöunen kohentamiseksi niin terveysneuvonnassa ja elintapaohjauksessa kuin uni-valverytmin häiriöiden diagnosoinnissa ja hoidon seurannassa, hän vahvistaa.
Lisätietoja
tutkija, yliopisto-opettaja Jari Lipsanen, Helsingin yliopisto
jari.lipsanen@helsinki.fi, p. 050 448 4166
professori Anu-Katriina Pesonen, Helsingin yliopisto
anukatriina.pesonen@helsinki.fi, p. 040 754 4942
tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
timo.partonen@thl.fi
Alkuperäinen artikkeli: Lipsanen J, Kuula L, Elovainio M, Partonen T, Pesonen A-K. Data-driven modelling approach to circadian temperature rhythm profiles in free-living conditions, Scientific Reports, DOI: 10.1038/s41598-021-94522-9
Tutustu Helsingin yliopiston Sleep & Mind tutkimusryhmään ryhmän sivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme