Elinkeinoelämä: EU:n on puututtava energia-ahdinkoon – toimien on oltava tehokkaita ja väliaikaisia
Suomalainen elinkeinoelämä peräänkuuluttaa EU:lta määrätietoista etenemistä yhteisessä rintamassa.
Kuten von der Leyen puheessaan korosti, energiakriisin keskeinen juurisyy on Venäjä, joka käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan. Nyt tarvitaan toimia, joilla EU estää tehokkaimmin painostuksen onnistumisen. Avainasemassa ovat yhteiset koordinoidut toimet, joiden avulla Eurooppa selviää ennennäkemättömän vaativasta lämmityskaudesta. Olennaista on pitää EU:n rivit koossa ja kaikki jäsenmaat mukana Venäjän pakoterintamassa.
Energiakriisin akuutein vaihe on toivottavasti ohi kevääseen mennessä. Siksi EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan on olennaista, että myös EU:n toimet ovat väliaikaisia ja sähkömarkkinoiden toimintaa häiritään mahdollisimman vähän:
”Ongelmaan on tartuttava toimenpidepaketilla, jolla samanaikaisesti huolehditaan sähkön saatavuudesta ja vähennetään kulutusta. Kulutukseen vaikutetaan niin energiansäästöä tehostamalla kuin siirtämällä sähkön käyttöä markkinaehtoisesti toiseen ajankohtaan. Energian saatavuuden osalta on tärkeintä, että kaikki tuotantokapasiteetti on käytössä ja uutta puhdasta energiantuotantoa rakennetaan mahdollisimman nopeasti. Avainasemassa on investointien vauhdittaminen siten, että viranomaiskäsittely sujuvoitetaan ennätysripeäksi.”
EK:n arviot komission esityksiin koskien energiakriisin ratkaisua Ursula von der Leyenin puheessa 14.9.
Nopeimmin sähkön hintapiikit alenevat vähentämällä energiankäyttöä tai siirtämällä sitä edullisempaan ajankohtaan. Siksi kannatamme komission ehdotusta energiansäästöohjelmista ja markkinaperusteisista kysyntäjoustoista. Säästöjen ja joustojen ei tule kuitenkaan olla pakollisia ja ne tulee voida toteuttaa jäsenmaiden itse valitsemin vapaaehtoisin keinoin. Suomessa on esimerkiksi käynnistymässä kansallinen energiansäästökampanja kotitalouksille ja yrityksille, ja energiatehokkuussopimuksilla on jo pitkä perinne yrityksissä ja kunnissa.
Kannatamme myös esitystä siitä, että energiayhtiöiden likviditeettiä voitaisiin tukea mahdollistaen niiden toiminta johdannaismarkkinoilla. On tärkeää, että EU-sääntely sallisi käteisen ohella muunkinlaiset vakuudet. Suomi kokosi eturintamassa Ruotsin kanssa 10 miljardin euron laina- ja takauspaketin viime viikolla.
Sähkömarkkinoiden toimintaan on puututtava niin vähän ja lyhytaikaisesti kuin mahdollista. Olennaista on suitsia maakaasun vaikutusta sähkön hintaan tavalla, joka ei kuitenkaan heikennä sähköntuottajien kykyä investoida uuteen kapasiteettiin. Siksi EK kritisoi sähköyhtiöille esitettyä windfall-tyyppistä tuottojen verotusta, joka on yksiselitteisen haitallinen. Se ei auta laskemaan sähkön hintaa mutta sen sijaan vaikeuttaa sähköntuottajien tulevia investointeja.
Sen sijaan maakaasulle asetettu tilapäinen hintakatto voisi alentaa sähkön hintaa ainakin jonkin verran. Espanjassa ja Portugalissa maakaasusähkölle asetettu hintakatto alensi kuluttajahintoja noin 18 prosenttia. Samalla maakaasusähkön tuottajille korvattiin menetetty tuotto. Von der Leyen ei kuitenkaan ehdottanut maakaasulle hintakattoa vaan hintakeskustelua EU:n kauppakumppaneiden kanssa.
Myös uusi solidaarisuusvero energiayhtiöille heikentäisi niiden mahdollisuuksia investoida puhtaaseen energiaan. Investointien tarve nimenomaan fossiilisen energian tuotantoyhtiöissä on valtava, jotta vihreä siirtymä etenisi.
Energiayhtiöiden verottamisen sijaan EU:n pitäisi keskittyä kriisitoimissaan nimenomaan sähkön hintaan vaikuttaviin keinoihin.
Kiinnostava oli von der Leyenin näkemys siitä, että sähkömarkkinoille tarvittaisiin syvällisempää reformia, jonka pohdinta EU:ssa nyt käynnistyy.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Kati Ruohomäki, puh. 040 767 5684, valokuvat
Johtava asiantuntija Janne Peljo, puh. 040 528 5754, valokuvat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU, kauppapolitiikka, Venäjä, pakotteet
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK ja Perheyritysten liitto: Pk-sektorin yrittäjät ja omistajat peräänkuuluttavat EU:lta vahvempaa kasvun selkänojaa24.4.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Pk-sektorin kasvu tulee nostaa EU-politiikan prioriteettien joukkoon seuraavalla viisivuotiskaudella. EU-sääntelyssä on aikaansaatava mitattavia tuloksia siten, että pk-sektoriin kohdistuvia raportointivaatimuksia vähennetään neljänneksellä. Rahoituksen saatavuus on varmistettava sekä saatava sisämarkkinoiden täysi kasvupotentiaali pk-sektorin käyttöön, kannustavat EK:n ja Perheyritysten liiton yrittäjät. Pk-yritysten kilpailukykyinen ja kasvua edistävä toimintaympäristö on kriittinen rakennusaine EU:n tulevalle menestykselle, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu Oy): ”Pk-yritykset tarjoavat eurooppalaisille yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja tuottavat yli puolet EU:n bruttokansantuotteesta. Ne ovat avainroolissa niin uusien innovaatioiden tuottajina kuin ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. EU:n tulee tästä syystä aloittaa tulevalla kaudella kilpailukykyremontti, jolla luodaan uudet edellytykset pk-yritysten kasvulle.” Suomen ja perheyritysten e
Elinkeinoelämän järjestöt: Vahvistetaan Suomen EU-vaikuttavuutta22.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
EU-vaikuttamisessaan Suomen on toimittava aktiivisesti ja oikea-aikaisesti sekä tuotettava koko Euroopan kannalta toimivia ratkaisuja. On välttämätöntä myös tunnistaa yritysten keskeinen rooli EU-tavoitteiden saavuttamisessa, sillä niillä on usein avaimet toimeenpanon edellyttämiin ratkaisuihin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät ovat julkistaneet yhteiset prioriteettinsa seuraavalle viisivuotiskaudelle. Elinkeinoelämän järjestöt ovat valmiina tekemään oman osansa, jotta Suomen vaikuttavuus EU-päätöksenteossa vahvistuu ja jotta EU kykenee tehokkaasti vastaamaan aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja uusiin turvallisuusuhkiin. Samoin on huolehdittava siitä, että Suomelle merkittävät kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi EU-päätöksenteossa. Tehokas EU-vaikuttaminen edellyttää strategisten prioriteettien jatkuvaa määrittämistä, vaikuttamista ja seurantaa. Elinkeinoelämän järjestöt yhdistävät voimiaan
Lakoista katse eteenpäin18.4.2024 13:11:49 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää tärkeänä, etteivät SAK:n liitot jatka enää poliittisia lakkoja, vaan katse on tulevaisuudessa.
EK: Velkaantumisen taittaminen välttämätöntä – kasvupanostukset positiivisia16.4.2024 16:33:34 EEST | Tiedote
Hallitus on päättänyt kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan menoleikkausten ja loput veronkorotusten kautta. EK pitää sopeutuksen kokoluokkaa oikeana ja velkaantumisen taittamista välttämättömänä. Sopeutuksen rinnalla hallitus teki myös merkittäviä kasvuun kannustavia päätöksiä mm. T&K-panostusten, investointikannusteen ja Tesi-konsernin pääomittamisen myötä.
Elinkeinoelämän viestit EU-vaaleihin: Euroopan on herättävä kilpailukykyhaasteeseen8.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Eurooppa on vedenjakajalla. Vihreän talouden kilpailukyky, sisämarkkinoiden pelastaminen sekä turvallisuuden vahvistaminen tulee EK:n vaalitavoitteiden mukaan nostaa EU:n prioriteeteiksi seuraavalla viisivuotiskaudella. Ukrainan tuen jatkuminen on sekä Euroopan että Suomen ehdoton etu. Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan EU:n talouden suunta - otammeko kilpailukykyhaasteen tosissamme vai näivetymmekö. Kilpailukyvyn varassa ratkeaa myös Euroopan kyky vastata ympäristön, turvallisuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Meillä Suomessa on jo vuosia sitten lyönyt läpi ajatus siitä, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voivat toimia kestävän kasvun ajureina ja synnyttää innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. On siis myös ympäristön etu, että kestävästi toimivat yritykset pärjäävät ja niiden kilpailukyky vahvistuu. Nyt on syytä vaikuttaa sen puolesta, että sama ajattelutapa saataisiin EU-politiikan johtoajatukseksi”. Valtiontukisääntöjä o
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme