Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän EU-prioriteetit tulevalle hallitukselle – Suomen on puolustettava reilua kilpailua sisämarkkinoilla ja maailmalla

Jaa
Suomen elinkeinoelämä kantaa huolta reilun markkinatalouden tulevaisuudesta, kun EU on etenemässä yhä valtiovetoisempaan suuntaan muun muassa valtiontukien muodossa. On tärkeää vahvistaa Euroopan omavaraisuutta keskeisillä talouden ja tuotannon sektoreilla, mutta se ei saa ajaa EU:ta protektionismiin. Ensi vuonna alkavalla uudella lainsäädäntökaudella tarvitaan vahvat panostukset yritysten aitoon kilpailukykyyn sekä EU:n investointiympäristön vetovoimaan.

Suomen uuden hallituksen on päästävä ensi töinään vaikuttamaan EU:n uuteen suuntaan, sillä Brysselissä pohjustetaan jo täysillä vuonna 2024 alkavaa Euroopan komission uutta kautta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut omat ehdotuksensa seuraavan hallitusohjelman EU-prioriteeteiksi.

Samaan aikaan kun Suomessa keskitytään eduskuntavaaleihin, EU:ssa puhaltavat vahvat valtiojohtoisuuden tuulet. Riskinä on, että julkisen vallan roolia ollaan kasvattamassa aidon markkinaehtoisuuden kustannuksella. Tämä on heijastunut myös EU:n valtiontukisääntöjä koskevaan valmisteluun.

Euroopan kilpailukykyä ei voida rakentaa valtiontukien varaan, painottaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”Valtiontuille on erityistilanteissa oma paikkansa, mutta niiden ylimitoitettu käyttö ei aja Suomen eikä myöskään Euroopan etua. EU:n sisämarkkinoiden tasainen pelikenttä vaarantuu, jos jäsenmaat lähtevät kilpailemaan valtiontuilla. Tämä on vakava kehityssuunta Suomelle, jonka viennistä lähes 60 prosenttia menee EU-maihin.”

Valtiontuet tulisi toteuttaa niin, että ne vääristävät markkinoita mahdollisimman vähän. Niitä koskevien joustojen tulisi olla tarkasti fokusoituja ja vain väliaikaisia. Tähän nähden komissio menee huolestuttavaan suuntaan, kun se viime torstaina päätti höllentää valtiontukisääntöjä nyt jo kolmannen kerran.   

”Nyt komissio sallii EU-maiden kasvattaa vihreään talouteen liittyviä valtiontukia vuoden 2025 loppuun asti, mikä on liian pitkä aika. Uhkana on myös se, että valtiontukien joustot jäävät pysyvästi päälle, mikä rapauttaisi selvästi sisämarkkinoiden toimintaa. ”

Olennaista olisi tukien viisas kohdentaminen. Nyt komissio kuitenkin sallii EU-maiden antaa investointitukea esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantomuotoihin, kuten tuulivoimaan, jotka etenevät jo markkinaehtoisestikin, eivätkä tukia tarvitse.

Valtiontuet maailmalla ja Suomessa

Valtiontukien kasvattaminen ja omien kotimarkkinoiden suojaaminen protektionistisilla keinoilla ovat maailmanlaajuinen kehityssuunta muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Tämä on tuplahaaste viennistä elävälle Suomelle. Valopilkkujakin Jyri Häkämies näkee:

”Nyt on toivoa siitä, että EU ja Yhdysvallat voivat löytää ratkaisuja presidentti Bidenin vihreän elvytyksen eli IRA-ohjelman pelisääntöihin. Tavoitteena on, että IRA:n kotimaisuusvaatimukset koskisivat mahdollisimman vähäisessä määrin eurooppalaisyrityksiä.Tämä olisi Suomellekin tärkeää, sillä Yhdysvallat on meille juuri nyt poikkeuksellisten mahdollisuuksien vientimarkkina.” 

Suomen itsensä tulee olla pragmaattinen valtiontukien hyödyntämisessä, arvioi Häkämies:

”On syytä huomata, että Suomi on nyt poikkeamassa yhä enemmän valtavirrasta: meillä julkisen keskustelun fokus on yritystukien leikkaamisessa, mutta muualla suunta on päinvastainen. Eurooppalaisen valtiontukihöllennyksen jatkuessa myös kotimaan tukipolitiikassa tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta yrityksillemme ei aiheudu kilpailuhaittaa muihin EU-maihin nähden.”

EK esittää Suomen seuraavalle hallitukselle kuutta kansallisen EU-vaikuttamisen prioriteettia

  1. EU-maat ottavat vahvempaa vastuuta oman taloutensa kestävyydestä. EU keskittyy asioihin, joita on perusteltua hoitaa unionin tasolla. Finanssisääntelyyn malttia.
  2. Pidetään EU yhtenäisenä Ukrainan tukemisessa – vahvistetaan Euroopan puolustusta.
  3. Strateginen autonomia etenee – Suomen päätettävä mitä haluaa ja vaikutettava kokoaan suuremmin.
  4. Sääntöpohjaista vapaakauppaa puolustetaan sekä ajetaan avointa ja reilua kilpailua maailmanlaajuisesti – EU:n valtiontukien maksamisessa vältetään ylilyönnit.
  5. Suomen logistinen sijainti, talviolosuhteet ja pitkät sisäiset välimatkat huomioidaan EU-valmistelussa ja -päätöksenteossa.
  6. Jatketaan EU:n kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikkaa, kilpailukyky samalla huomioiden.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä (satu.toivonen@ek.fi, puh. 040 8212 097).
Johtava asiantuntija Päivi Wood, puh. 050 478 3990, etunimi.sukunimi@ek.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eteläranta 10
00130 Helsinki

09 420 20https://ek.fi/

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EK avasi vihreiden investointien dataikkunan – vireillä yli 15 miljardin euron hankkeet ympäri Suomea21.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote

EK on tänään avannut digitaalisen seurantapalvelun Suomessa vireillä olevista vihreän siirtymän investoinneista. Dataikkunan luvut kertovat, että Suomen talouden ilmastokäänne on saanut vahvan liikkeellelähdön. Nyt on varmistettava, että miljardi-investoinnit saadaan myös maaliin ja uusia liikkeelle. Siksi tulevan hallituksen tärkeimpiä teollisuuspolitiikan tehtäviä ovat investointiluvituksen sujuvoittaminen, vetytalouden vauhdittaminen sekä vihreän viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä.

EK: Suomen kaksinkertaistettava työperäisen maahanmuuton määrä8.3.2023 07:53:50 EET | Tiedote

Seuraavan hallituksen pitää ensitöikseen sopia mittavista toimista, joilla helpotetaan ja nopeutetaan työperäistä maahanmuuttoa. Tulevalla vaalikaudella työperusteisen maahanmuuton määrä pitää vaalikauden loppuun mennessä nostaa kaksinkertaiseksi eli vuositasolla 40 000 maahanmuuttajaan. Uusien kansainvälisten opiskelijoiden määrä on samalla nostettava kolminkertaiseksi eli vuositasolla 15 000 opiskelijaan. Heistä 75 prosenttia pitäisi työllistyä valmistumisen jälkeen Suomessa. Työperäisen maahanmuuton ja opiskelijoiden tuoma työntekijämäärä tarkoittaisivat yli 50 000 uutta työntekijää vuodessa.

Elinkeinoelämän luottamus pysyi ennallaan helmikuussa27.2.2023 08:00:06 EET | Tiedote

"Yritykset ovat tuoreiden luottamuslukemien näkökulmasta odottavalla kannalla. Luottamus on pysytellyt ennallaan viimeiset kolme kuukautta. Harvoin kannattaa painottaa yksittäisiä havaintoja, mutta talouden suhdanteen kannalta seuraavat pari havaintoa ovat monella tapaa ratkaisevia. Vahvistuvatko positiiviset signaalit taloudesta ja lisäävät luottamusta vai lähteekö luottamus uudelleen laskuun?”, EK:n johtaja Sami Pakarinen sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme