Elinkeinoelämän järjestöt: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus menossa väärään suuntaan – sääntely lisääntyy ja monimutkaistuu
3.6.2021 07:30:00 EEST | Rakli | Tiedote

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi tämän hallituskauden merkittävimmistä lainsäädännön kokonaisuudistuksista. Sen tavoitteena on muun muassa sujuvoittaa kaavoitusta ja lupien käsittelyä. Se on olennaista esimerkiksi yritysten investoinneille. Investoinnit puolestaan ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle.
Kaavoituksella on merkittävä vaikutus asuntorakentamiseen ja asuntojen tarjontaan, työpaikkojen sijoittumiseen ja palveluiden saatavuuteen.
Uudistus on loppusuoralla. Näyttää siltä, että tavoite on unohdettu täysin: sääntely on lisääntymässä ja monimutkaistumassa. Uusi laki ei siis ole lunastamassa niitä odotuksia, joita hallitus sille asetti. Näin toteavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus, Kaupan liitto, Keskuskauppakamari, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Rakennusteollisuus RT, RAKLI ry, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Yrittäjät ja Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL.
Esitystä pitää muuttaa
Jotta kaavoitus ja lupien myöntäminen helpottuvat, elinkeinoelämän järjestöt vaativat useita muutoksia valmisteilla olevaan esitykseen:
Kaavoitusta ja lupien myöntämistä on nopeutettava.
Viranomaisten päätösten käsittelyaikojen ennakoitavuus on tärkeää kansalaisille ja yrityksille. Lupaprosesseissa on otettava tämä huomioon paremmin.
Viranomaiset pitää velvoittaa ilmoittamaan arvio sitä, kuinka kauan kaavamenettely kestää.
Lupaprosesseille tarvitaan lakiin myös määräaika.
Kaavoitusta ei pidä monimutkaistaa.
Kaupunkiseutusuunnitelmasta ei pidä säätää laissa, koska se jäykistäisi koko kaavoitusjärjestelmää ja muuttaisi sen menettelyjä raskaammaksi. Pitää määritellä selkeästi, mitkä ovat viherrakenteen oikeusvaikutukset, jotta tiedetään, millainen maankäyttö on mahdollista.
ELY-keskusten valvonnan piiriin tulee jatkossakin kuulua vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä asioita.
Julkisen ja yksityisen yhteistyötä kaavoituksessa tulee edistää laissa.
Kiinteistön omistajan pitää voida tehdä hankettaan koskeva aloite ja valmistella kaava kunnan päätettäväksi.
Kaavoituksen ohjaus- ja päätösvalta tulee kaikissa tapauksissa säilyttää edelleen kunnilla. Yksityisten toimijoiden osaamisen ja resurssien hyödyntäminen on kunnille mahdollisuus tehostaa maankäytön tavoitteiden toteuttamista, ei uhka.
Maankäytön maksujen on oltava ennakoitavia ja kohtuullisia.
Ehdotettu maankäyttösopimusjärjestelmä ei anna maanomistajalle keinoja arvioida hankkeen kannattavuutta etukäteen. Kustannukset pitää voida ennakoida, jotta kiinteistöjä ja laajempia kokonaisuuksia voi kehittää taloudellisesti kannattavasti. Maankäyttömaksujen on vastattava todellisia kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja oltava kohtuullisia sekä läpinäkyviä.
Jos näitä muutoksia ei tehdä, yritysten on vaikea investoida, kasvaa, tarjota työtä ja virkeyttä kuntiin. Suomi tarvitsee kunnolla uudistetun lain, joka tarjoaa keinot kehittää sekä harvaan asuttuja seutuja että kasvukaupunkeja. Nykymuodossaan uudistus ei anna tähän keinoja.
Liitteenä järjestöjen kannanotto kokonaisuudessaan.
Lisätietoja:
Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto ry (haastattelupyynnöt EK:n viestinnän kautta: tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097)
Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry (haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Jukka Relander, puh. +358 50 3215 632)
Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari, 040 0505269, juho.romakkaniemi@chamber.fi
Juha Marttila, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., puh. 050 341 3167
Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, puh. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
Harri Hiltunen, toimitusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto ry, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi
Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 0400 500 822, aleksi.randell@rakennusteollisuus.fi
Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja, RAKLI ry, puh. 040 844 2573, jyrki.laurikainen@rakli.fi
Helena Soimakallio, toimitusjohtaja, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi
Timo Lappi, toimitusjohtaja, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (lisätiedot Sami Hämäläinen, lakimies, puh. 09 6220 2087 tai 040 524 8790, sami.hamalainen@mara.fi)
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö lievässä kasvussa1.4.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli maaliskuun 2026 lopussa tyhjää toimistotilaa 791 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 18,1 prosenttia. Vajaakäyttö väheni eniten Pitäjänmäellä ja nousi Kalasatamassa. Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste on noin 10,1 prosenttia.
Jyväskylän seudun kiinteistömarkkinakatsaus: Vuokra-asuntojen käyttöaste vahvistumassa, mutta rakentaminen vähäistä27.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Asuntorakentamisen volyymit ovat pysyneet matalalla tasolla niin Jyväskylässä kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Hippos-hankkeen käynnistyminen on tuonut kuitenkin pientä piristystä kaupungin rakennusmarkkinoille. Kiinteistökauppojen volyymi puolestaan kasvoi selvästi Jyväskylässä vuonna 2025 ja oli noin 170 miljoonaa euroa. Kauppoja tehtiin lähinnä liike-, asunto- ja yhteiskuntakiinteistöistä. Tyhjää toimistotilaa on runsaasti, mutta tulevaisuuden odotukset ovat hieman positiivisempia. Vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet Jyväskylässä suhteellisen korkeina, ja asuntovuokrat pysyivät ennallaan vuonna 2025.
Turun seudun kiinteistömarkkinakatsaus: Turun seudun kiinteistökauppavolyymi suurista kaupunkiseuduista toiseksi korkein23.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Turun seudun kiinteistökauppavolyymi nousi vuonna 2025 yli 400 miljoonaan euroon ja oli suurista kaupunkiseuduista toiseksi korkein pääkaupunkiseudun jälkeen. Myös vuokramarkkinoilla näkyy merkkejä piristymisestä, ja paikalliset asiantuntijat odottavat niin toimisto-, liike- kuin tuotannollistenkin tilojen kysynnän kasvavan. Turun vuokra-asuntojen käyttöasteet vahvistuivat vuonna 2025, ja vuoden jälkimmäisellä puoliskolla myös asuntovuokrat kääntyivät nousuun. Piristyvä tunnelma ei kuitenkaan yllä rakentamiseen, jossa volyymit ovat edelleen laskeneet.
Raklin suhdannekatsaus: Asuinrakentamisen kehitys jäämässä heikoksi tänä vuonna4.3.2026 09:45:00 EET | Tiedote
Suomen kuluvan vuoden suhdannenäkymä on hieman viime vuotta parempi ja näin ollen myös rakentamisella on edellytyksiä kääntyä pieneen kasvuun. Rakentamisen käänne tulee kuitenkin olemaan tahmea. Asuinrakentamisen kehitys jää heikoksi tänä vuonna. Väestönkasvu ei enää kasvata asuntojen kysyntää yhtä paljon kuin aikaisemmin ja monissa kunnissa on rakennettu asuntoja yli kysynnän. Valtion tukemien asuntojen asukkaista merkittävä osa on keski- ja suurituloisia.
Ammattimaiset vuokranantajat vaativat pikaista lakimuutosta vakaviin asumishäiriöihin puuttumiseksi21.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Ammattimaiset vuokranantajat vaativat lainsäädäntöön pikaisesti muutoksia, jotta vakaviin ja toistuviin asumishäiriöihin liittyviä prosesseja voidaan nopeuttaa. Nykytilanne on kohtuuton, sillä esimerkiksi 50 asukkaan taloyhtiössä yhden asukkaan häiriköinti voi heikentää merkittävästi muiden asumista ja kotirauhaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
