Elinkeinoelämän järjestöt: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus menossa väärään suuntaan – sääntely lisääntyy ja monimutkaistuu 

Jaa
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus menee väärään suuntaan, toteavat elinkeinoelämän järjestöt. Jos kaavoitusta ja luvitusta ei joustavoiteta, esimerkiksi investoinnit ja liikenneuudistukset eivät nopeudu.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi tämän hallituskauden merkittävimmistä lainsäädännön kokonaisuudistuksista. Sen tavoitteena on muun muassa sujuvoittaa kaavoitusta ja lupien käsittelyä. Se on olennaista esimerkiksi yritysten investoinneille. Investoinnit puolestaan ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle.  

Kaavoituksella on merkittävä vaikutus asuntorakentamiseen ja asuntojen tarjontaan, työpaikkojen sijoittumiseen ja palveluiden saatavuuteen.  

Uudistus on loppusuoralla. Näyttää siltä, että tavoite on unohdettu täysin: sääntely on lisääntymässä ja monimutkaistumassa. Uusi laki ei siis ole lunastamassa niitä odotuksia, joita hallitus sille asetti. Näin toteavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus, Kaupan liitto, Keskuskauppakamari, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Rakennusteollisuus RT, RAKLI ry, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Yrittäjät ja Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL.   

Esitystä pitää muuttaa 

Jotta kaavoitus ja lupien myöntäminen helpottuvat, elinkeinoelämän järjestöt vaativat useita muutoksia valmisteilla olevaan esitykseen:   

Kaavoitusta ja lupien myöntämistä on nopeutettava.  

Viranomaisten päätösten käsittelyaikojen ennakoitavuus on tärkeää kansalaisille ja yrityksille. Lupaprosesseissa on otettava tämä huomioon paremmin.   

Viranomaiset pitää velvoittaa ilmoittamaan arvio sitä, kuinka kauan kaavamenettely kestää.   

Lupaprosesseille tarvitaan lakiin myös määräaika.    

Kaavoitusta ei pidä monimutkaistaa.  

Kaupunkiseutusuunnitelmasta ei pidä säätää laissa, koska se jäykistäisi koko kaavoitusjärjestelmää ja muuttaisi sen menettelyjä raskaammaksi. Pitää määritellä selkeästi, mitkä ovat viherrakenteen oikeusvaikutukset, jotta tiedetään, millainen maankäyttö on mahdollista.   

ELY-keskusten valvonnan piiriin tulee jatkossakin kuulua vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä asioita.   

Julkisen ja yksityisen yhteistyötä kaavoituksessa tulee edistää laissa.  

Kiinteistön omistajan pitää voida tehdä hankettaan koskeva aloite ja valmistella kaava kunnan päätettäväksi.   

Kaavoituksen ohjaus- ja päätösvalta tulee kaikissa tapauksissa säilyttää edelleen kunnilla. Yksityisten toimijoiden osaamisen ja resurssien hyödyntäminen on kunnille mahdollisuus tehostaa maankäytön tavoitteiden toteuttamista, ei uhka.  

Maankäytön maksujen on oltava ennakoitavia ja kohtuullisia.  

Ehdotettu maankäyttösopimusjärjestelmä ei anna maanomistajalle keinoja arvioida hankkeen kannattavuutta etukäteen. Kustannukset pitää voida ennakoida, jotta kiinteistöjä ja laajempia kokonaisuuksia voi kehittää taloudellisesti kannattavasti. Maankäyttömaksujen on vastattava todellisia kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja oltava kohtuullisia sekä läpinäkyviä.   

Jos näitä muutoksia ei tehdä, yritysten on vaikea investoida, kasvaa, tarjota työtä ja virkeyttä kuntiin. Suomi tarvitsee kunnolla uudistetun lain, joka tarjoaa keinot kehittää sekä harvaan asuttuja seutuja että kasvukaupunkeja. Nykymuodossaan uudistus ei anna tähän keinoja.  

Liitteenä järjestöjen kannanotto kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:   

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto ry (haastattelupyynnöt EK:n viestinnän kautta: tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097)  

Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry (haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Jukka Relander, puh. +358 50 3215 632)    

Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari, 040 0505269, juho.romakkaniemi@chamber.fi  

Juha Marttila, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., puh. 050 341 3167  

Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, puh. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi 

Harri Hiltunen, toimitusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto ry, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi 

Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 0400 500 822, aleksi.randell@rakennusteollisuus.fi 

Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja, RAKLI ry, puh. 040 844 2573, jyrki.laurikainen@rakli.fi   

Helena Soimakallio, toimitusjohtaja, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi

Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi  

Timo Lappi, toimitusjohtaja, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (lisätiedot Sami Hämäläinen, lakimies, puh. 09 6220 2087 tai 040 524 8790, sami.hamalainen@mara.fi)  

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Rakli ry
Rakli ry
Annankatu 24
00100 Helsinki

http://www.rakli.fi/

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Rakli ry

Hallituksen kaavailema kiinteistöveron nosto heikentää entisestään kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannetta22.8.2023 09:03:38 EEST | Tiedote

Hallituksen aikomus korottaa maapohjan kiinteistöveron alarajaa 1,3 prosenttiin on tuomassa kylmää vettä niskaan kaikille kiinteistönomistajille. Raklin tekemän vaikutusarvion perusteella esimerkiksi Helsingissä tai Espoossa sijaitsevan asuin-, toimisto- tai liikekiinteistön kiinteistöverokustannus voi nousta lähes 15 prosenttia. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan mahdollinen korotus heikentää entisestään alan suhdannetilannetta.

Rakennus- ja purkujätteistä halutaan hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia10.8.2023 07:15:00 EEST | Tiedote

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.

Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran27.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote

Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.

Rakli: Hallitusohjelma huomioi laajasti rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä tulevaisuuteen19.6.2023 14:24:12 EEST | Tiedote

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on tyytyväinen siihen, kuinka hallitusohjelma huomioi rakennetun ympäristön tarpeet ja luo näkyvyyttä sekä ennustettavuutta tulevaisuuteen. Hallituksen sitoutuminen sääntelyn keventämiseen sekä prosessien ja lupakäytäntöjen sujuvoittamiseen on tervetullutta ja tarpeellista. Rakli muistuttaa tulevaa hallitusta siitä, että hallitusohjelmaa toimeenpantaessa on tärkeää osallistaa alan toimijoita parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye