Elinkeinoelämän järjestöt: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus menossa väärään suuntaan – sääntely lisääntyy ja monimutkaistuu 

3.6.2021 07:30:00 EEST | Rakli | Tiedote

Jaa
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus menee väärään suuntaan, toteavat elinkeinoelämän järjestöt. Jos kaavoitusta ja luvitusta ei joustavoiteta, esimerkiksi investoinnit ja liikenneuudistukset eivät nopeudu.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi tämän hallituskauden merkittävimmistä lainsäädännön kokonaisuudistuksista. Sen tavoitteena on muun muassa sujuvoittaa kaavoitusta ja lupien käsittelyä. Se on olennaista esimerkiksi yritysten investoinneille. Investoinnit puolestaan ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle.  

Kaavoituksella on merkittävä vaikutus asuntorakentamiseen ja asuntojen tarjontaan, työpaikkojen sijoittumiseen ja palveluiden saatavuuteen.  

Uudistus on loppusuoralla. Näyttää siltä, että tavoite on unohdettu täysin: sääntely on lisääntymässä ja monimutkaistumassa. Uusi laki ei siis ole lunastamassa niitä odotuksia, joita hallitus sille asetti. Näin toteavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus, Kaupan liitto, Keskuskauppakamari, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Rakennusteollisuus RT, RAKLI ry, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Yrittäjät ja Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL.   

Esitystä pitää muuttaa  

Jotta kaavoitus ja lupien myöntäminen helpottuvat, elinkeinoelämän järjestöt vaativat useita muutoksia valmisteilla olevaan esitykseen:   

Kaavoitusta ja lupien myöntämistä on nopeutettava.   

Viranomaisten päätösten käsittelyaikojen ennakoitavuus on tärkeää kansalaisille ja yrityksille. Lupaprosesseissa on otettava tämä huomioon paremmin.   

Viranomaiset pitää velvoittaa ilmoittamaan arvio sitä, kuinka kauan kaavamenettely kestää.   

Lupaprosesseille tarvitaan lakiin myös määräaika.    

Kaavoitusta ei pidä monimutkaistaa.   

Kaupunkiseutusuunnitelmasta ei pidä säätää laissa, koska se jäykistäisi koko kaavoitusjärjestelmää ja muuttaisi sen menettelyjä raskaammaksi. Pitää määritellä selkeästi, mitkä ovat viherrakenteen oikeusvaikutukset, jotta tiedetään, millainen maankäyttö on mahdollista.   

ELY-keskusten valvonnan piiriin tulee jatkossakin kuulua vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä asioita.   

Julkisen ja yksityisen yhteistyötä kaavoituksessa tulee edistää laissa.   

Kiinteistön omistajan pitää voida tehdä hankettaan koskeva aloite ja valmistella kaava kunnan päätettäväksi.   

Kaavoituksen ohjaus- ja päätösvalta tulee kaikissa tapauksissa säilyttää edelleen kunnilla. Yksityisten toimijoiden osaamisen ja resurssien hyödyntäminen on kunnille mahdollisuus tehostaa maankäytön tavoitteiden toteuttamista, ei uhka.  

Maankäytön maksujen on oltava ennakoitavia ja kohtuullisia.   

Ehdotettu maankäyttösopimusjärjestelmä ei anna maanomistajalle keinoja arvioida hankkeen kannattavuutta etukäteen. Kustannukset pitää voida ennakoida, jotta kiinteistöjä ja laajempia kokonaisuuksia voi kehittää taloudellisesti kannattavasti. Maankäyttömaksujen on vastattava todellisia kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja oltava kohtuullisia sekä läpinäkyviä.   

Jos näitä muutoksia ei tehdä, yritysten on vaikea investoida, kasvaa, tarjota työtä ja virkeyttä kuntiin. Suomi tarvitsee kunnolla uudistetun lain, joka tarjoaa keinot kehittää sekä harvaan asuttuja seutuja että kasvukaupunkeja. Nykymuodossaan uudistus ei anna tähän keinoja.  

Liitteenä järjestöjen kannanotto kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:   

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto ry (haastattelupyynnöt EK:n viestinnän kautta: tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097)  

Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry (haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Jukka Relander, puh. +358 50 3215 632)    

Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari, 040 0505269, juho.romakkaniemi@chamber.fi  

Juha Marttila, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., puh. 050 341 3167  

Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, puh. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi 

Harri Hiltunen, toimitusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto ry, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi  

Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 0400 500 822, aleksi.randell@rakennusteollisuus.fi 

Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja, RAKLI ry, puh. 040 844 2573, jyrki.laurikainen@rakli.fi   

Helena Soimakallio, toimitusjohtaja, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi

Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi  

Timo Lappi, toimitusjohtaja, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (lisätiedot Sami Hämäläinen, lakimies, puh. 09 6220 2087 tai 040 524 8790, sami.hamalainen@mara.fi)  

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Rakli
Rakli
Annankatu 24
00100 Helsinki

http://www.rakli.fi/

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Rakli

Rakennusten kulutusjoustopotentiaali otettava käyttöön sähkönkulutuksen kasvaessa21.10.2026 08:30:00 EEST | Tiedote

Voimakkaasti kasvava sähkön kysyntä ja sääriippuvaisen sähkön tuotannon lisääntyminen tuottavat isoja haasteita sähkön riittävyyteen ja sähköverkkojen siirtokapasiteettiin tulevina vuosina. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa sähkömarkkinalakiin etusijamenettelyä, joka on yksi keino hallita verkkokapasiteetin riittävyyttä ja kannustaa joustavan tuotannon rakentamiseen. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan ehdotettu malli ei huomioi tarpeeksi rakennusten kulutusjoustopotentiaalia eikä tuo uusia kannusteita kulutusjouston tarjoamiseen.

Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvaa edelleen – kasvua vuoden alusta 25 800 neliömetriä1.10.2026 09:05:00 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli syyskuun 2026 lopussa tyhjää toimistotilaa noin 820 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 18,6 prosenttia. Vajaakäyttö väheni eniten Keilaniemessä ja nousi Aviapoliksessa. Tyhjä toimistotila on lisääntynyt vuoden alusta 25 800 neliömetrillä. Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste oli noin 8,9 prosenttia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye