Elinkeinoelämän järjestöt: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus menossa väärään suuntaan – sääntely lisääntyy ja monimutkaistuu 

Jaa

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus menee väärään suuntaan, toteavat elinkeinoelämän järjestöt. Jos kaavoitusta ja luvitusta ei joustavoiteta, esimerkiksi investoinnit ja liikenneuudistukset eivät nopeudu.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi tämän hallituskauden merkittävimmistä lainsäädännön kokonaisuudistuksista. Sen tavoitteena on muun muassa sujuvoittaa kaavoitusta ja lupien käsittelyä. Se on olennaista esimerkiksi yritysten investoinneille. Investoinnit puolestaan ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle.  

Kaavoituksella on merkittävä vaikutus asuntorakentamiseen ja asuntojen tarjontaan, työpaikkojen sijoittumiseen ja palveluiden saatavuuteen.  

Uudistus on loppusuoralla. Näyttää siltä, että tavoite on unohdettu täysin: sääntely on lisääntymässä ja monimutkaistumassa. Uusi laki ei siis ole lunastamassa niitä odotuksia, joita hallitus sille asetti. Näin toteavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus, Kaupan liitto, Keskuskauppakamari, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Rakennusteollisuus RT, RAKLI ry, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Yrittäjät ja Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL.   

Esitystä pitää muuttaa 

Jotta kaavoitus ja lupien myöntäminen helpottuvat, elinkeinoelämän järjestöt vaativat useita muutoksia valmisteilla olevaan esitykseen:   

Kaavoitusta ja lupien myöntämistä on nopeutettava.  

Viranomaisten päätösten käsittelyaikojen ennakoitavuus on tärkeää kansalaisille ja yrityksille. Lupaprosesseissa on otettava tämä huomioon paremmin.   

Viranomaiset pitää velvoittaa ilmoittamaan arvio sitä, kuinka kauan kaavamenettely kestää.   

Lupaprosesseille tarvitaan lakiin myös määräaika.    

Kaavoitusta ei pidä monimutkaistaa.  

Kaupunkiseutusuunnitelmasta ei pidä säätää laissa, koska se jäykistäisi koko kaavoitusjärjestelmää ja muuttaisi sen menettelyjä raskaammaksi. Pitää määritellä selkeästi, mitkä ovat viherrakenteen oikeusvaikutukset, jotta tiedetään, millainen maankäyttö on mahdollista.   

ELY-keskusten valvonnan piiriin tulee jatkossakin kuulua vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä asioita.   

Julkisen ja yksityisen yhteistyötä kaavoituksessa tulee edistää laissa.  

Kiinteistön omistajan pitää voida tehdä hankettaan koskeva aloite ja valmistella kaava kunnan päätettäväksi.   

Kaavoituksen ohjaus- ja päätösvalta tulee kaikissa tapauksissa säilyttää edelleen kunnilla. Yksityisten toimijoiden osaamisen ja resurssien hyödyntäminen on kunnille mahdollisuus tehostaa maankäytön tavoitteiden toteuttamista, ei uhka.  

Maankäytön maksujen on oltava ennakoitavia ja kohtuullisia.  

Ehdotettu maankäyttösopimusjärjestelmä ei anna maanomistajalle keinoja arvioida hankkeen kannattavuutta etukäteen. Kustannukset pitää voida ennakoida, jotta kiinteistöjä ja laajempia kokonaisuuksia voi kehittää taloudellisesti kannattavasti. Maankäyttömaksujen on vastattava todellisia kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja oltava kohtuullisia sekä läpinäkyviä.   

Jos näitä muutoksia ei tehdä, yritysten on vaikea investoida, kasvaa, tarjota työtä ja virkeyttä kuntiin. Suomi tarvitsee kunnolla uudistetun lain, joka tarjoaa keinot kehittää sekä harvaan asuttuja seutuja että kasvukaupunkeja. Nykymuodossaan uudistus ei anna tähän keinoja.  

Liitteenä järjestöjen kannanotto kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:   

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto ry (haastattelupyynnöt EK:n viestinnän kautta: tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097)  

Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry (haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Jukka Relander, puh. +358 50 3215 632)    

Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari, 040 0505269, juho.romakkaniemi@chamber.fi  

Juha Marttila, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., puh. 050 341 3167  

Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, puh. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi 

Harri Hiltunen, toimitusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto ry, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi 

Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 0400 500 822, aleksi.randell@rakennusteollisuus.fi 

Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja, RAKLI ry, puh. 040 844 2573, jyrki.laurikainen@rakli.fi   

Helena Soimakallio, toimitusjohtaja, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi

Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi  

Timo Lappi, toimitusjohtaja, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (lisätiedot Sami Hämäläinen, lakimies, puh. 09 6220 2087 tai 040 524 8790, sami.hamalainen@mara.fi)  

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

RAKLI ry
Annankatu 24
00100 Helsinki

http://www.rakli.fi/

RAKLI - Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. Jäsenemme ovat asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia. Yhdessä varmistamme, että Suomessa on tilaa hyvälle elämälle.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta RAKLI ry

RAKLI:Tampereella asuntorakentamisen volyymit pysyneet korkeina, toimitilarakentaminen hiljentynyt10.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen seudun kiinteistökauppavolyymi ylsi pandemiasta huolimatta puoleen miljardiin euroon vuonna 2020. Asuntorakentamisen volyymit ovat pysyneet korkeina, mutta toimitilarakentaminen on hieman hiljentynyt. Toimisto- ja liiketilakysynnän tulevaisuudennäkymät ovat epävarmoja, ja näillä kiinteistösektoreilla vuokrien odotetaan laskevan ja vajaakäytön lisääntyvän. Asuntovuokrien nousu on jatkunut ja tuotannollisten tilojen näkymät ovat positiivisia niin sijoitus- kuin vuokrakysynnänkin näkökulmasta.

RAKLI: Asuntorakentaminen vilkastunut merkittävästi pääkaupunkiseudulla – muukin rakentaminen aktiivista8.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinassa on vilkasta kuluvana vuonna. Kuluttajien sekä toimialojen parantunut luottamus tulevaisuuteen, matalat korot, rahan saatavuus, kiinteistöjen kiinnostavuus sijoituskohteina sekä elvytysraha näkyvät pääkaupunkiseudun rakentamisessa. Uusien asuntojen rakennuslupien sekä aloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuoden syksystä. Myös toimitila-, korjaus- ja infrahankkeita on pääkaupunkiseudulla vireillä runsaasti erityisesti verrattuna muun Suomen tilanteeseen. Pääkaupunkiseudun rakentamisen ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna, mutta kasvu ei ulotu koko Suomeen. Talouskasvun kiihtyminen maailmalla on alkanut jossain määrin näkyä myös rakentamisen hinnoissa ja kustannuksissa raaka-aineiden hintojen noustessa.

Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla lähes puoli miljoonaa toimistoneliötä vajaakäytössä10.5.2021 16:07:55 EEST | Tiedote

Helsinki Research Forum -tutkimusfoorumi on tuottanut arvion toimistokiinteistöjen vajaakäyttöasteista pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistomarkkina-alueilla, jotka kattavat noin puolet pääkaupunkiseudun toimistokannasta. Tarkastelualueella tyhjiä toimistoneliöitä on yhteensä noin 443 000 neliömetriä ja alueiden keskimääräinen vajaakäyttöaste on 12,5 prosenttia. Pienimmät vajaakäyttöasteet ovat Pasilassa ja Hakaniemessä. Pahin vajaakäyttöongelma on Pitäjänmäen alueella, jossa lähes joka neljäs toimistoneliö eli noin 90 000 neliömetriä on tyhjillään. Myös Helsingin ydinkeskustassa (CBD) vajaakäyttö on merkittävää, sillä 11 prosenttia eli noin 70 000 neliömetriä toimistoista on tyhjillään. ”Vajaakäyttö on keskeisiä kiinteistömarkkinoiden tunnuslukuja. Helsinki Research Forumin pyrkimyksenä on tuottaa tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa kuin markkinoilla on tähän mennessä ollut”, kertoo johtaja Miika Kotaniemi RAKLIsta. "Olemme olleet alusta asti mukana Helsinki Research Forumissa e

VETOOMUS: Maankäyttö- ja rakennuslakiin tuotava kiinteistönomistajalle mahdollisuus valmistella asemakaava poliittiseen päätöksentekoon29.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen alkumetreillä yhteiskunnassa oli laajalti jaettu näkemys uudistamisen tarpeista. Tarvitsemme sujuvampaa kaavoitusta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Valitettavasti tavoite toisensa perään on sittemmin haihtunut pois. Näyttää siltä, että laki ei tule tarjoamaan välineitä niihin maankäytön asioihin, joihin yhteiskunnassamme pitäisi tarttua. Konkreettinen keino tilanteen korjaamiseksi olisi tuoda lakiin kiinteistönomistajalle mahdollisuus valmistella asemakaava poliittisen päätöksentekoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme