Elinkeinoelämän järjestöt: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus menossa väärään suuntaan – sääntely lisääntyy ja monimutkaistuu

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi tämän hallituskauden merkittävimmistä lainsäädännön kokonaisuudistuksista. Sen tavoitteena on muun muassa sujuvoittaa kaavoitusta ja lupien käsittelyä. Se on olennaista esimerkiksi yritysten investoinneille. Investoinnit puolestaan ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle.
Kaavoituksella on merkittävä vaikutus asuntorakentamiseen ja asuntojen tarjontaan, työpaikkojen sijoittumiseen ja palveluiden saatavuuteen.
Uudistus on loppusuoralla. Näyttää siltä, että tavoite on unohdettu täysin: sääntely on lisääntymässä ja monimutkaistumassa. Uusi laki ei siis ole lunastamassa niitä odotuksia, joita hallitus sille asetti. Näin toteavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus, Kaupan liitto, Keskuskauppakamari, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Rakennusteollisuus RT, RAKLI ry, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Yrittäjät ja Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL.
Esitystä pitää muuttaa
Jotta kaavoitus ja lupien myöntäminen helpottuvat, elinkeinoelämän järjestöt vaativat useita muutoksia valmisteilla olevaan esitykseen:
Kaavoitusta ja lupien myöntämistä on nopeutettava.
Viranomaisten päätösten käsittelyaikojen ennakoitavuus on tärkeää kansalaisille ja yrityksille. Lupaprosesseissa on otettava tämä huomioon paremmin.
Viranomaiset pitää velvoittaa ilmoittamaan arvio sitä, kuinka kauan kaavamenettely kestää.
Lupaprosesseille tarvitaan lakiin myös määräaika.
Kaavoitusta ei pidä monimutkaistaa.
Kaupunkiseutusuunnitelmasta ei pidä säätää laissa, koska se jäykistäisi koko kaavoitusjärjestelmää ja muuttaisi sen menettelyjä raskaammaksi. Pitää määritellä selkeästi, mitkä ovat viherrakenteen oikeusvaikutukset, jotta tiedetään, millainen maankäyttö on mahdollista.
ELY-keskusten valvonnan piiriin tulee jatkossakin kuulua vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä asioita.
Julkisen ja yksityisen yhteistyötä kaavoituksessa tulee edistää laissa.
Kiinteistön omistajan pitää voida tehdä hankettaan koskeva aloite ja valmistella kaava kunnan päätettäväksi.
Kaavoituksen ohjaus- ja päätösvalta tulee kaikissa tapauksissa säilyttää edelleen kunnilla. Yksityisten toimijoiden osaamisen ja resurssien hyödyntäminen on kunnille mahdollisuus tehostaa maankäytön tavoitteiden toteuttamista, ei uhka.
Maankäytön maksujen on oltava ennakoitavia ja kohtuullisia.
Ehdotettu maankäyttösopimusjärjestelmä ei anna maanomistajalle keinoja arvioida hankkeen kannattavuutta etukäteen. Kustannukset pitää voida ennakoida, jotta kiinteistöjä ja laajempia kokonaisuuksia voi kehittää taloudellisesti kannattavasti. Maankäyttömaksujen on vastattava todellisia kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja oltava kohtuullisia sekä läpinäkyviä.
Jos näitä muutoksia ei tehdä, yritysten on vaikea investoida, kasvaa, tarjota työtä ja virkeyttä kuntiin. Suomi tarvitsee kunnolla uudistetun lain, joka tarjoaa keinot kehittää sekä harvaan asuttuja seutuja että kasvukaupunkeja. Nykymuodossaan uudistus ei anna tähän keinoja.
Liitteenä järjestöjen kannanotto kokonaisuudessaan.
Lisätietoja:
Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto ry (haastattelupyynnöt EK:n viestinnän kautta: tiedottaja Satu Toivonen, puh. 040 8212 097)
Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry (haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Jukka Relander, puh. +358 50 3215 632)
Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari, 040 0505269, juho.romakkaniemi@chamber.fi
Juha Marttila, puheenjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., puh. 050 341 3167
Mikael Pentikäinen, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, puh. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
Harri Hiltunen, toimitusjohtaja, Suomen Kiinteistöliitto ry, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi
Aleksi Randell, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry, puh. 0400 500 822, aleksi.randell@rakennusteollisuus.fi
Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja, RAKLI ry, puh. 040 844 2573, jyrki.laurikainen@rakli.fi
Helena Soimakallio, toimitusjohtaja, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry, puh. 040 550 7706, helena.soimakallio@teknologiateollisuus.fi
Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto, 050 511 3189, mari.kiviniemi@kauppa.fi
Timo Lappi, toimitusjohtaja, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (lisätiedot Sami Hämäläinen, lakimies, puh. 09 6220 2087 tai 040 524 8790, sami.hamalainen@mara.fi)
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Rakli
Kiinteistöalalle uusi energiatehokkuussopimus – tällä kaudella ala ylitti tavoitteensa jo ennen määräaikaa9.10.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2026 alkavaan uuteen kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen on jo lähtenyt mukaan 35 kiinteistöalan yritystä ja yhteisöä. Sopimus on osoittautunut hyväksi keinoksi tehostaa energiankäyttöä: tämän vuoden lopussa päättyvällä sopimuskaudella kiinteistöala ylitti tavoitteensa jo ennen määräaikaa.
Nuoret suhtautuvat entistä myönteisemmin vuokra-asumiseen8.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilla on positiivinen mielikuva vuokra-asumisesta. Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Nuorten mielikuvissa vuokra-asuminen näyttäytyy aiempaa positiivisemmassa valossa. Erityisesti he arvostavat vuokra-asumisen joustavuutta. 87 prosenttia kokee vuokra-asumisen tämänhetkisessä asunnossaan turvalliseksi. Rakli teettämään Vuokra-asumisen mielikuvatutkimukseen vastasi 2003 suomalaista loppukeväästä 2025.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö kasvussa6.10.2025 13:33:53 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli syyskuun 2025 lopussa tyhjää toimistotilaa 750 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 17,1 prosenttia. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Aviapoliksessa ja nousi Sörnäisissä. Myös Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste kasvoi ja on noin 9,8 prosenttia.
Raklin suhdannekatsaus: Rakentamisen kehitys odotettua heikompaa – asuinrakentamisen toipuminen takkuaa2.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Rakentamisen kasvu jää vaisuksi tänä vuonna. Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan.
Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö edellisen kvartaalin tasolla30.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli kesäkuun 2025 lopussa tyhjää toimistotilaa 720 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli edellisen kvartaalin tasolla, eli 16,4 prosenttia. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Hakaniemessä ja nousi Keilaniemessä. Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste on noin 8,7 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
