Elinkeinoelämän näkymät positiivisia Kaakkois-Suomessa

Elinkeinoelämän näkymät piristyneet

Lähiaikojen näkymät  ovat positiivisia. Parantuneiden odotusten taustalla on talouden elpyminen, koronarokotusten eteneminen ja rajoitusten purkaminen. Useilla toimialoilla – erityisesti teollisuudessa – on selvitty koronasta ennakoitua paremmin. Vienti on alkuvuonna kääntynyt nousuun ja konkurssien määrä on pysytellyt suunnilleen edellisvuotisella tasolla.

Molemmissa maakunnissa metsäteollisuuden näkymät ovat hyvät ja metsäsektorille on tehty suuriakin investointeja. Investointeja on tehty myös metsäteollisuuden uusiin tuotteisiin kuten ligniiniin.

Etelä-Karjalassa on metsä- ja biotalousosaamisen lisäksi vahva ympäristö- ja energia-alan osaamiskeskittymä, johon syntyy uusia innovaatioita ja uutta kasvuhakuista liiketoimintaa. Etenkin Kymenlaaksossa myös muu teollisuus on investoinut runsaasti. Kaupan tilanne on edelleen osin kaksijakoinen;  esimerkiksi päivittäistavarakaupat ja osa erikoiskaupoista ovat kasvattaneet liikevaihtoaan. Venäläisistä ostajista riippuvaisten itärajaseudun vähittäiskauppojen tilanne on erittäin haasteellinen. Rakennusalalla Kymenlaaksossa on menossa suuria toimitilahankkeita ja Lappeenrannassa keskustarakentaminen on vilkasta.

Rajoitukset ovat vaikeuttaneet etenkin matkailun, tapahtumateollisuuden ja ravintola-alan tilannetta. Riippuvuus matkailu­elinkeinosta on alueella suuri. Ulkomaisten matkailijoiden puuttumista on pystytty paikkamaan kotimaan matkailulla, mutta alan kokonaistilanne on kotimaan matkailun kasvusta huolimatta edelleen hankala. Toimialalla tarvitaan kansainvälisiä asiakkaita ja ympärivuotisuutta. Venäläismatkailijoilla on paljon patoutunutta kulutuskysyntää, joten matkailijamäärien nousu koronatilanteen niin salliessa voi olla nopeaa.

Tapahtumateollisuus on ollut vaikeuksissa. Kuluvana vuonna suuri osa yleisötapahtumista peruttiin, joka oli mittava isku aluetaloudelle. Rajoitusten poistumisen myötä tilanne helpottuu. Alkutuotanto on jo pitkään ollut kannattavuuskriisissä ja peräkkäiset huonot satovuodet ovat heikentäneet tilojen taloudellista tilannetta entisestään.

Osaavan työvoiman saatavuusongelmat vaikeutuneet

Työttömien määrä on laskenut ripeästi tänä vuonna. Työttömyyden lasku pohjautuu lomautusten vähenemiseen ja työvoiman kysynnän vilkastumiseen. Työttömyystilanteen haasteena on erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi koronakriisin aikana. Nyt yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita Kaakkois-Suomessa on 4 900, mikä on 16 % viime vuotta enemmän. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ennakoidaan jatkuvan, mutta aikaisempaa hitaammin. Rakennetyöttömien osuus työttömistä on pysytellyt korkeana.

Työvoiman kysyntä on edellisvuotta suurempaa. Uusia avoimia työpaikkoja oli maakunnissa noin kolmannes enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Myös verrattuna vuoteen 2019, avoimien työpaikkojen määrä nousi.

Osaajapula on vaikeutunut ennakoitua nopeammin. Kasvavan kysynnän lisäksi kohtaantotilannetta vaikeuttaa vanhentunut osaaminen, alaa vaihtavien kasvanut määrä ja osin myös opintojen viivästyminen. Osaajapula koettelee laajasti eri toimialoja. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, joillain teollisuuden aloilla sekä ICT-alalla on paljon pulaa osaajista. Mukaan on tullut myös uusia toimialoja, kun esimerkiksi ravintola-alan ja tapahtumateollisuuden työvoimaa on siirtynyt muille toimialoille.