Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta antoi suosituksen sähköisen huutokaupan toimintatavoista
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on selvittänyt elintarvikeketjussa käytettyä menettelyä, jossa yritys hankkii elintarvikkeita tai niiden raaka-aineita sähköistä huutokauppaa hyödyntäen. Kauppatapalautakunta on antanut noudatettavista toimintatavoista suosituksen, jonka tarkoituksena on lisätä sähköisen huutokaupan ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä.
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on vuonna 2022 selvittänyt elintarvikeketjussa käytettyä menettelyä, jossa yritys hankkii elintarvikkeita tai niiden raaka-aineita sähköistä huutokauppaa hyödyntäen. Sähköinen huutokauppa tehostaa ja yksinkertaistaa tuotteiden hankintaa ja se soveltuu erityisesti ominaisuuksiltaan yksinkertaisten tuotteiden hankintaan.
Lautakunta ei havainnut pintapuolisessa selvityksessään hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä. Lautakunta kuitenkin havaitsi, että sähköisten huutokauppojen sopimusehdoissa, läpinäkyvyydessä ja tasapuolisuudessa on parantamisen varaa. Esimerkiksi sähköisen huutokaupan ehdot saattavat jäädä tuotteita tarjoaville yrityksille epäselviksi.
Lautakunta päätti antaa suosituksen sähköisissä huutokaupoissa noudatettavista toimintatavoista. Niiden avulla tarjousmenettelyjen osapuolet pystyvät suunnittelemaan toimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla ennakoitavuuden ja läpinäkyvyyden lisääntyessä.
Lautakunta muun muassa totesi, että sähköisestä huutokaupasta on kerrottava toimijoille hyvissä ajoin ja kaikilla huutokaupasta kiinnostuneilla yrityksillä on oltava aito mahdollisuus osallistua huutokauppaan samoin ehdoin. Yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti ja huutokaupassa kilpailevia toimittajia on oltava aina vähintään kaksi.
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan käsityksen mukaan sähköisten huutokauppojen merkitys saattaa lisääntyä tulevaisuudessa muun muassa tekniikan kehittyessä. Lisäksi esimerkiksi viimeaikainen ruoan hinnan kallistuminen voi olla omiaan lisäämään sähköisten huutokauppojen suosiota päivittäistavarakaupan alueella, mutta myös muilla toimialoilla.
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on elinkeinoelämän itsesääntelytoimielin, joka edistää hyvää kauppatapaa elintarvikealalla. Lautakunnan toimintaa rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Päivittäistavarakauppa ry. Lautakunta toimii Keskuskauppakamarin yhteydessä.
Koko suosituksen voi lukea täältä.
Lisätietoja:
professori Veikko Vahtera
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan puheenjohtaja
+ 358 50 585 9045
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paula PalorantaPääsihteeri, markkinointioikeudelliset asiat
Puh:09 4242 6212paula.paloranta@chamber.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin EU-katsaus: Kauppapolitiikka Yhdysvaltojen kanssa Ruotsin puheenjohtajuuskauden keskiössä31.1.2023 06:42:00 EET | Tiedote
Ruotsilta odotetaan sen EU-puheenjohtajuuskaudella aktiivista kauppapolitiikkaa. Keskuskauppakamarin tänään julkaistussa EU-katsauksessa kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka korostaa, että translanttisten kauppasuhteiden tiivistäminen ja EU:n ja Yhdysvaltojen hiertäneelle kauppakiistalle ratkaisun hakeminen ovat tärkeitä, sillä kauppasopimukset alueellistuvat ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vahvistaa jännitteitä.
Keskuskauppakamari: Osaajien maahanmuuton vauhdittaminen seuraavan hallitusohjelman ytimeen – tuoreen maahanmuuttotilaston kasvulukuihin ei voi tuudittautua30.1.2023 12:13:09 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari vaatii lisää toimia osaajien maahanmuuton vauhdittamiseksi. Maahanmuuttoviraston tänään julkaisemien tilastojen mukaan työperäinen maahanmuutto kasvoi merkittävästi vuonna 2022, mutta edelleenkään ei olla riittävällä tasolla. Tarvitaan selkeä tavoite osaajien maahanmuuton lisäämiseksi seuraavaan hallitusohjelmaan sekä TalentBoost 2.0 -ohjelma, jossa konkretisoidaan ne keinot, joilla tavoitteeseen päästään.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työvoiman kysyntä jäähtymässä ja lomautusten määrässä kasvua – historiallisen korkea työllisyysaste pehmentää iskuja27.1.2023 09:45:08 EET | Tiedote
Tuoreiden työllisyyslukujen mukaan Suomen työllisyysaste on edelleen historiallisen korkealla tasolla, eikä samanlaisia lukemia ole nähty sitten 1990-luvun alun. Lomautuksien määrässä on kuitenkin kasvua, ja työvoiman kysyntä on jäähtymässä. Suomen työmarkkinoiden taantumasignaalit ovat silti toistaiseksi vaimeita. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan ollaan vielä kaukana työllisyysnäkymien romahduksesta tai koronakriisiin verrattavasta lomautusaallosta.
Keskuskauppakamari: Julkinen sektori ei voi tukahduttaa yksityisten yritysten toimintaa ja kilpailua – alkoholilainsäädännön vapauttamista jatkettava25.1.2023 09:16:19 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari jatkaisi alkoholilainsäädännön vapauttamista, jonka seurauksena mahdollistetaan mietojen alkoholijuomien myynti vähittäiskaupoissa, luovutaan alkoholin myynnin kellonaikaa koskevista rajoituksista ja kevennetään anniskeluun liittyvää sääntelyä. Markkinoiden toimivuus, yrittäjyyden edistäminen ja kasvu vaativat, että yksityisten yritysten kilpailua ja toimintaa markkinoilla ei tukahduteta julkisen sektorin toimesta, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Kauppakamarit: Venäjälle myönnettyjen alkuperätodistusten määrä pudonnut rajusti vuodessa – merkittävä pudotus ensimmäisen pakotepaketin jälkeen25.1.2023 06:52:00 EET | Tiedote
Kauppakamarien tuoreiden vientiasiakirjatilastojen mukaan EU:n ulkopuolelle suuntautuvassa viennissä tarvittavien alkuperätodistusten määrä vuonna 2022 tippui 17 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Pudotus johtuu pääasiallisesti Venäjän alkuperätodistusten määrän vähenemisestä. Tuoreiden tilastojen mukaan viime vuonna eniten alkuperätodistuksia myönnettiin Turkkiin, Kiinaan ja Saudi-Arabiaan. Vielä vuonna 2021 Venäjä oli vientiasiakirjatilastoissa sijalla kolme Turkin ja Kiinan jälkeen, mutta viime vuonna Venäjä tippui kuudennelle sijalle. Myös Kiinaan viime vuonna myönnettyjen alkuperätodistusten määrä oli kokonaisuudessaan laskusuuntainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme